Hyvinvoinnin tueksi on tarjolla monipuolinen valikoima lääkinnällisiä laitteita, joita on mahdollisuus ostaa ilman rajoituksia omaan tai läheisen käyttöön. Lääkinnälliseksi laitteeksi hyväksytty ergonominen tyyny on nykyään mahdollista hankkia joko kivijalkamyymälästä tai verkkokaupasta. Suomalaiset käyttävät paljon internetiä tuotteiden ostamiseen sekä inspiraation löytämiseen. Lääkinnällisen laitteen ostamiseen verkkokaupasta liittyy kuitenkin useita kehittämishaasteita, joiden ratkaisu luo lisäarvoa sekä liiketoimintaan että yksilöiden hyvinvointiin.

Kirjoittajat: Jukka Hovilainen & Arja-Tuulikki Malin

Suomalaiset digipalveluiden käyttäjinä

Suomen väestön ikärakenne on 2020-luvulla kääntynyt suuntaan, jossa työikäisten sekä lasten ikäluokat ovat pienentyneet ja eläkeläisten määrä on kasvanut. Eläkeläisiä on 550 000 enemmän ja 75 vuotta täyttäneitä on 312 000 enemmän. (Sitra 2025.) Vuonna 2021 Traficomin henkilöliikennetutkimuksesta saatujen tulosten mukaan suomalaista 11 % kärsi liikkumista heikentävästä esteestä. 75 vuotta täyttäneiden kohdalla 42 % suomalaista omasi yhden tai useamman liikkumista haittaavan esteen, joita ovat esimerkiksi heikko näkö, pystyssä pysymisen vaikeudet, fyysisten voimien heikko taso sekä heikentyneet kognitiiviset taidot. (Traficom 2023, 73.) Palveluiden saavuttaminen on monelle haastavaa, joten organisaation on mietittävä, kuinka palveluita voidaan tuoda lähemmäksi asiakasta. Digitaalisten palveluiden käyttäminen on yksi mahdollinen kanava tavoittaa asiakas. Tilastokeskuksen (2025) julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset tekevät jo paljon ostoksia internetin kautta. Eniten ostoksia tekevät 35–44-vuotiaat, joista 81 % kertoi tehneensä ostoksia internetissä viimeisen 3kk aikana. 25–44-vuotiaissa luku oli 78 % ja 45–54-vuotiaissa 80 %. 65–74-vuotiailla luku tippui jo 38 % ja tätä vanhempien luku oli enää 16 %.

Internet on edelleen ympäristönä suurin inspiraatioiden etsimisen paikka ennen tuotteen ostamista. IPG Mediabrands & Kuulas Helsinki (2024) toteuttivat vuonna 2024 vähittäiskauppaa koskevan tutkimuksen, joka oli osana isoa Pohjoismaista Retail buying study 2024 -tutkimusta. Suomalaisista 72 % kertoo tekevänsä ostokset myymälässä ja 28 % internetissä. Tutkimustuloksena huomattiin, että vastaajista inspiraationsa ostoksiinsa haki internetistä 63 %, myymälöistä 40 %, tarjouslehdistä 26 % ja ystäviltään 23 %. Eniten (55 %) vastaajista käytti internetissä asioidessaan hakukonetta ja seuraavaksi eniten (43 %) käytti jälleenmyyjän verkkosivuja. Ikäryhmissäkin havaittiin käyttäytymiseroja, sillä nuorempi sukupolvi koki erityisen tehokkaaksi sosiaalisen median, kun taas vanhempi ikäpolvi koki niin painetut kuin digimuodossa olevat tarjouslehdet tehokkaimmaksi tietolähteekseen. Tutkimustuloksissa huomattiin myös suoraviivaisen ostoskäyttäytymisen yleistyneen edelliseen, vuonna 2022, tehtyyn tutkimukseen verrattuna. (IPG Mediabrands & Kuulas Helsinki.)

Valtioneuvoston (2023, 31) tuottaman julkaisun digitaalisten palveluiden vaikutuksista sosiaali- ja terveydenhuollossa todetaan digipalveluita käyttäneiden asiakkaiden kokemusten olleen pääsääntöisesti positiivisia. Digitaalisten palveluiden avulla asiakkaat kertoivat saaneensa pidettyä yhteyttä ammattilaisiin helpommin sekä kokivat, että suuren osan perusterveydenhuollon asioinneista saisi hoidettua digitaalisesti. Perinteisesti tuotettuihin palveluihin verrattuna digipalvelut vähensivät kustannuksia. Ikä sekä digiosaaminen vaikuttivat digipalveluiden käyttöön. Myös palvelujen esteettömyys sekä integraation tulee olla huomioitu, koska toisistaan irrallisena esiintyvät palvelut tuottavat asiakkaalle kuormitusta.

Digitaalisen ympäristön toimivuuden tärkeys

Nykyaikana digitaalisen ympäristön kasvaessa sekä kehittyessä asiakkailla on enemmän vaihtoehtoja sekä valtaa valita milloin ovat kosketuksissa haluamaansa organisaatioon tai palveluun. Heillä on valtavasti erilaisia kanavavaihtoehtoja, joiden kautta etsiä tietoa tuotteista tai palveluista ja vielä silloin kuin heille parhaiten sopii. Nykyään asiakkailla on rajallisesti aikaa käyttää aikaa tutustumiseen erilaisiin brändeihin, jolloin brändin tulee erottautua massasta ja yksikin asiakkaan positiivisesti yllättävä hetki palvelupolulla voi muuttaa asiakkaan brändin puolestapuhujaksi. (Filenius 2015; Gerd & Korkiakoski 2016, 73–74; Kotler ym. 2018, 55; Stickdorn ym. 2018, 23–24.) Palveluiden helppouden, kitkattomuuden ja sujuvan palvelukokemuksen kautta yritys pystyy erottautumaan kilpailijoistaan (Tuulaniemi 2011, 74; Ahvenainen ym. 2017, 114).

Palvelupolun laatu on oltava heti alusta alkaen korkeatasoista, sillä asiakkaan kokemat ensimmäiset kontaktipisteet määrittävät asiakkaan sitoutumisen tason palvelua kohtaan siinä hetkessä sekä myös tulevaisuudessa (Reason 2016, 22–24).

Asiakkaan kokemaa palvelupolkua voidaan kehittää palvelumuotoilun keinoin, sillä palvelumuotoilussa asiakas on aina kehityksen keskipisteenä (Tuulaniemi 2011, 66).

Lääkinnällisen laitteen hankkiminen digitaalisessa ympäristössä

Hovilaisen (2026) ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä kerättiin yhteistyöyrityksen kotisivujen toimivuutta lääkinnällistä laitetta hankittaessa. Digitaalisessa ympäristössä toimiminen mahdollistaa tasa-arvoisen kokemuksen kaikille, myös asuinpaikkakunnasta riippumatta. Digitaalisessa ympäristössä tuotettu hankinta on myös ekologinen vaihtoehto silloin, kun asiakkaalla on suuri etäisyys lähimpään kivijalkamyymälään. Kyselytutkimuksena tuotetun tutkimuksen tulosten perusteella lääkinnällistä laitetta hankittaessa digitaalisessa ympäristössä on mahdollista suoriutua hyvin suoraviivaisesti sekä aikaa vähän käyttäen. Nykypäivänä digitaalisessa ympäristössä hakukoneet ohjaavat halutun tuotteen luokse. Yrityksen kotisivujen selkeä ulkoasu sekä mahdollisimman kitkaton asiointi helpottavat asiakkaan liikkumista ostopolullaan. Kyselyn perusteella huomattiin, että lääkinnällisen laitteen saatuaan, vastanneista vain yli 65-vuotiaat olivat sitä mieltä, että haluavat yrityksen ottavan yhteyttä asiakkaaseen tuotteen käyttökokemuksen varmistamiseksi.

Monipuolista lisäarvoa kehittämisestä

Asiakaskeskeisellä kehittämisellä yrityksen on mahdollista saada tärkeää tietoa asiakkaan kokemuksista sekä käyttäytymisestä muutoinkin NPS-kyselyillä (ks. Adams ym. 2022). Systemaattisesti kerätyn tiedon avulla voidaan parantaa palvelun laatua ja nostaa sen tuottavuutta. (ks. Malin 2024.). Asiakkaiden palvelukokemusta voidaan mitata arvioinneilla tuotteen hankinnan hyödystä koettuun toimintakykyyn ja elämänlaadun paranemiseen tai oireiden vähenemiseen (mm. Willik ym. 2021). Niiden lisäksi on hyödyllistä kerätä tietoa asiakkaan kokemasta asiakaslähtöisyydestä, esimerkiksi kokemuksesta lääkinnällistä laitetta koskevan tiedon riittävyydestä (ks. Mihaljevic ym. 2022). Monipuolinen lisäarvo digitaalisten palvelujen kehittämisestä voi parhaimmillaan muodostua yrityksen kilpailuvaltiksi strategialähtöisenä arvon yhteisluomisena asiakkaiden kanssa (ks. Malin ym. 2022; Grönroos & Tillman 2021).

Lähteet

Adams, C., Walpola, R., Schembri, A. M. & Harrison, R. 2022. The ultimate question? Evaluating the use of Net Promoter Score in healthcare: A systematic review. Health Expectations:An International Journal of Public Participation in Health Care and Health Policy, 25(5), 2328–2339. Viitattu 1.6.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1111/hex.13577

Ahvenainen, P., Gylling, J. & Leino, S. Viiden tähden asiakaskokemus. 2017. Helsinki. Kauppakamari.

Armstrong, G., Kotler, P. & Opresnik, M. 2023. Marketing: an introduction. Harlow, England. Pearson.

Filenius, M. 2015. Digitaalinen asiakaskokemus: menesty monikanavaisessa liiketoiminnassa. Jyväskylä. Decendo.

Gerd, B. & Korkiakoski, K. 2016. Ylivoimainen asiakaskokemus. – Työkalupakki. Helsinki. Talentum.

Grönroos, C., & Tillman, M. 2021. Palvelujen johtaminen ja markkinointi. Talentum.

Hovilainen, J. 2026. Asiakkaan digitaalinen palvelupolku lääkinnällistä laitetta hankittaesssa. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 1.6.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052919118

IPG Mediabrands & Kuulas Helsinki. 2024. Retail buying study 2024. Power Point- esitys. Kuulas Helsinki. Viitattu 1.6.2026. Saatavissa https://kuulas.fi/wp-content/uploads/2024/05/AlmaTalk_220404_RBS_Kuulas_esitysversio.pdf?trk=public_post_comment-text

Kotler, P., Kartajaya, H. & Setiawan, I. 2018. Marketing 4.0: Moving from traditional to digita. Hoboken, NJ. Wiley.

Malin, A-T. 2024. Sote-palvelujen asiakaskokemuksen parantaminen kannattaa. LAB Focus blogi. Viitattu 1.6.2026. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/sote-palvelujen-asiakaskokemuksen-parantaminen-kannattaa/

Malin, A-T., Haahtela, R. & Vuorilampi, S. 2022. Strategy-based value co-creation – Ecosystem perspective. In K. Peltonen & A. Hartikainen (Eds.) LAB Health Annual Review 2022. The Publication Series of LAB University of Applied Sciences, part 53, 224-236. Viitattu 1.6.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-429-5

Mihaljevic, A. L., Doerr-Harim, C., Kalkum, E. & Strunk, G. 2022. Measuring patient centeredness with German language Patient-Reported Experience Measures (PREM)-A systematic review and qualitative analysis according to COSMIN. PloS One, 17(11), e0264045–e0264045. Viitattu 1.6.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1371/journal.pone.0264045

Reason, B., Løvlie, L. & Flu, M. 2016. Service design for business: a practical guide to optimizing the customer experience. Hoboken, NJ. Viitattu 1.6.2026. Saatavissa https://ebookcentral.proquest.com/lib/lab-ebooks/detail.action?docID=4305714

Sitra. 2025. Väestöennusteet ja talouden tulevaisuus. Viitattu 1.6.2026. Saatavissa https://www.sitra.fi/ennakointi/vaestoennusteet-ja-talouden-tulevaisuus/

Stickdorn, M., Hormes, M., Lawrence, A. & Schneider, J. 2018. This is service design doing: Applying service design thinking in the real world: A Practitioners´ handbook. Sebastobol, CA. O´Reilly.

Tilastokeskus. 2026. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö sukupuolen ja ikäluokan mukaan, 2013–2025. Viitattu 1.6.2026. Saatavissa https://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__sutivi/statfin_sutivi_pxt_13ud.px

Traficom. 2023. Henkilöliikennetutkimus 2021: Suomalaisten liikkuminen. Traficom. Viitattu 1.6.2026. Saatavissa https://www.traficom.fi/fi/julkaisut/henkiloliikennetutkimus-2021-suomalaisten-liikkuminen

Tuulaniemi, J. Palvelumuotoilu. 2011. Talentum. Helsinki.

Valtioneuvosto. 2023. Digitaalisten palveluiden vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:52. Viitattu 1.6.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-059-2

Willik, E. M., Terwee, C. B., Bos, W. J. W., Hemmelder, M. H., Jager, K. J., Zoccali, C., Dekker, F. W. & Meuleman, Y. 2021. Patient‐reported outcome measures (PROMs): making sense of individual PROM scores and changes in PROM scores over time. Nephrology (Carlton, Vic.), 26(5), 391–399. Viitattu 1.6.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1111/nep.13843

Kirjoittajat

Jukka Hovilainen on ammatiltaan fysioterapeutti ja LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointialan palvelumuotoilun YAMK-opiskelija. Työssään hän toimii myymäläpäällikkönä sekä nukkumisergonomian asiantuntijana.

Arja-Tuulikki Malin on LAB ammattikorkeakoulun Maisterikoulun lehtori, joka opettaa hyvinvointialan palvelumuotoilua, kehittämistä ja johtamista sekä ohjaa opinnäytetöitä. Hän tekee digitaaliseen siirtymään liittyvää väitöskirjatutkimuksen jälkeistä tutkimusta.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1445129 (CC0)

Viittausohje

Hovilainen, J. & Malin, A.-T. 2026. Lääkinnällisen laitteen hankinnan kehittäminen luo lisäarvoa. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa