Kuntalaisaloitteista nostetta kuntien ilmastotyöhön?

Kirjoittajat: Laura Tikkanen & Anne-Marie Tuomala

Kuntien tavoitteet ilmastotyössä

Noin 65 % Suomen kunnista on asettanut kunnalleen hiilineutraalius- tai määrällisen päästövähennystavoitteen. Tavoitteet on kirjattu joko kuntien omiin ilmasto-ohjelmiin tai -strategioihin. Vaihtoehtoisesti kunnat ovat saattaneet liittyä osaksi maakunnallista ilmastotavoitetta tai verkostoa. Tavoitteiden kirjaaminen kunnan strategiaan ei yksistään kuitenkaan riitä, vaan kuntien ilmastotyössä tarvitaan lisää toimia tavoitteiden saavuttamiseksi. (Sitra 2021, 13, 45.)

Kuinka saada kuntalaiset mukaan ilmastotyöhön?

Kuntien ilmastotavoitteiden toteutuminen vaatii kaikkien osapuolten sitoutumista ilmastotyöhön. Merkittävimpiä vaikutuksia voidaan saada aikaan kuntien omilla toiminnoilla ja ratkaisuilla, mutta myös kuntalaisten osallisuus ilmastotyössä on tärkeää. Sitra julkaisi keväällä 2021 selvityksen Suomen kuntien ilmasto- ja luontotyön tilasta. Noin 75 % selvitykseen vastanneesta kunnasta kertoi hyödyntävänsä neuvontaa ja viestintää apuna kuntalaisten ympäristövastuullisuuteen kannustamisessa. Etenkin neuvonnan avulla kunnat pyrkivät pitämään ilmastoasioita esillä kuntalaisten arjessa. (Sitra 2021, 109–110.) Ilmastotyön viestintä onkin yksi hyvä keino kuntalaisten osallistamiseksi. Viestinnän avulla työ on mahdollista pilkkoa hallittavan kokoisiksi palasiksi, jolloin työ ei tunnu mahdottomalta. Näin ilmastotyö on mahdollista saada osaksi kuntalaisten arkea. (Nousiainen & Riekkinen 2021, 3.) Monissa kunnissa ilmastotyön neuvonta ja viestintä on koettu kuitenkin haasteelliseksi. Haasteita tuovat muun muassa kuntalaisten tavoittaminen ja ilmastoaiheista kiinnostavasti viestiminen. (Sitra 2021, 109–110.)

Osallistaminen ilmastotyössä

Kuntien sitoutuneisuus ja intohimoisuus ilmastotyöhön ei aina näyttäydy kovin vahvasti kuntalaisille. Vaikka ilmastotyöhön panostetaankin, valtaosalle kuntalaisista työstä näyttäytyy usein vain jäävuoren huippu. Jotta kuntien tavoitteet ilmastotyössä toteutuisivat, olisi kestävästä elämäntavasta tultava osa kuntalaisten arkea. Tämän onnistuminen edellyttää, että kuntalaiset tunnistavat kunnan tekemän ilmastotyön sekä arjessaan esiintyvien ilmastotekojen mahdollisuudet. Jokaisella kuntalaisella tulisi myös olla mahdollisuus kokea voivansa osallistua konkreettisesti omannäköisellään tavalla kuntansa ilmastotyöhön. (Tikkanen 2021, 4, 38, 52.)

Vuonna 2017 tehdyn kuntalaiskyselyn perusteella (ARTTU2 Kuntalaiskysely 2017, Piipposen & Pekola-Sjöblomin mukaan) kuntalaiset pitävät vuorovaikutusta sisältäviä osallistumistapoja vaikuttavimpina (Kuvio 1). (Piipponen & Pekola-Sjöblom 2019, 15.)

Kuvio 1. Kuntalaisten arviot erilaisten osallistumis- ja vaikuttamistapojen vaikuttavuudesta (ARTTU2 Kuntalaiskysely 2017, Piipposen & Pekola-Sjöblomin 2019 mukaan)

Vuorovaikutuksellisuus voi edesauttaa kuntalaisten tunnetta vahvemmasta osallisuudesta ilmastotyöhön. Vuorovaikutuksellisuus voi myös luoda yhteenkuuluvuudentunnetta kunnan ja kuntalaisen välillä. Tämä puolestaan luo kokemuksen siitä, että työtä tehdään yhdessä yhteisen asian puolesta. Kun kunnan tekemä ilmastotyö muodostuu itselle merkitykselliseksi, on siihen helpompi sitoutua ja tehdä sen eteen työtä. (Tikkanen 2021, 7–8.)

Kuntalaisaloitteet Suomessa

Suomen kunnissa kuntalaisille tarjotaan yhä enemmän mahdollisuuksia osallistua, mutta kuntalaisaloitteita tehdään edelleen vähän. Keskimääräisesti Suomen kunnissa tehtiin vuonna 2017 seitsemän aloitetta. (Kuvio 2) Alle puolet kuntalaisaloitteista johti vuosien 2013–2017 välillä ehdotuksen toteuttamiseen tai edistämiseen. (Piipponen & Pekola-Sjöblom 2019, 1.)

Kuvio 2. Kuntalaisaloitteiden määrät Manner-Suomen kunnissa vuosina 2005–2017 (Kuntaliiton kyselyt Piipponen & Pekola-Sjöblomin 2019 mukaan)

Kuntalaisaloitteen mallia Arnhemista

Alankomaissa sijaitseva Arnhemin kunta on panostanut kuntalaisten osallistamiseen kuntalaisaloitteita tukemalla. Arnhemin yksi tavoite ilmastotyössä on olla yhteistyökaupunki ja kuntalaisten osallistumista yhteistyöhön halutaan edistää erityisesti kaupunkiluontoon ja kaupungin viheralueisiin liittyvissä asioissa. Vihreyden koetaan palvelevan sekä yleistä etua että yksilöiden etua. Kun kunnasta saadaan vihreämpi ja houkuttelevampi, katsotaan sen tuovan kunnalle myös taloudellista arvoa. Niin julkisista kuin yksityisistäkin viheralueista halutaan pitää huolta.

Yhteistyökaupunkina oleminen tarkoittaa Arnhemille sitä, että kunta haluaa edistää yhteiskunnallista osallistumista. Niin yhteisöjä kuin kuntalaisiakin kannustetaan osallistumaan ja tekemään kuntalaisaloitteita. Aloitteita tukemalla Arnhemista pyritään yhteistyöllä tekemään entistä vihreämpi ja kauniimpi. Kuntalaisaloitteet mahdollistavat sen, että kuntalaiset voivat itse vaikuttaa ja osallistua kunnan viheralueiden suunnitteluun ja hoitoon. Kuntalaisaloitteiden tukemisen katsotaan tuovan tärkeää lisäarvoa kuntalaisille. (Arnhem 2018, 11, 35.)

Kuntalaisaloitteen voi tehdä kotisohvalta käsin

Arnhemin kunnan sivustolta löytyy valmis lista ehdotuksista kuntalaisaloitteiden tekemiseksi. Listalta löytyy muun muassa julkinen puutarha, mehiläis- tai perhospelto ja julkisivupuutarha. Jokaisen vaihtoehdon kohdalta löytyy neuvoja siitä, kuinka projekti on käytännössä mahdollista tehdä. Mieleisen vaihtoehdon löydyttyä kuntalaiset voivat tehdä suoran linkin avulla ehdotuksen siitä, minne kyseisen vaihtoehdon haluaisivat toteuttaa. Arnhemin sivusto tarjoaa myös tietoa mahdollisista rahoituskeinoista, joita omalle aloitteelle voisi saada. Aloitteiden lisäksi kuntalaisilla on mahdollisuus sitoutua jonkun jo olemassa olevan viheralueen hoitoon. Tällöin kuntalainen ottaa vastuulleen valitsemansa viheralueen kunnossapidon ja hoidon. Jo toteutuneita ja käynnissä olevia vihreitä kuntalaisaloitteita on mahdollista seurata Arnhemin (2021b) sivuston kautta löytyvän kartan avulla. (Kuvio 3)

Kuvio 3. Kartta vihreistä kuntalaisaloitteista Arnhemissa (Arnhem 2021b)

Voisivatko kuntalaisaloitteet vauhdittaa myös Suomen kuntien ilmastotyötä?

Kuntalaisaloitteita tehdään Suomen kunnissa melkoisen vähän, eikä kunnissa välttämättä osata nähdä aloitteiden mahdollisuuksia ilmastotyön edistämiseen. Kuntalaisaloitteet tulisi ottaa vahvasti mukaan ilmastotyöhön ja kuntalaisaloitteiden lisäämistä voisi vauhdittaa Arnhemin esimerkkiä seuraten. Konkreettisten tekojen kautta osallistaminen voi tuoda kuntalaisille lisäarvoa ilmastotyöhön ja auttaa näkemään mitä omilla teoilla on mahdollista saada aikaan. Ilmastotyöhön osallistaminen kuntalaisaloitteita tukemalla voisi tuoda kunnille myös säästöä talouden ja henkilöstön resursseihin.

Lähteet

Arnhem. 2018. Groenvisie 2017–2035. [Viitattu 9.12.2021]. Saatavissa: https://www.arnhem.nl/dsresource?objectid=f1a7ce7b-a121-4913-920f-d4ccd27dc790&type=pdf&&

Arnhem. 2021a. [Viitattu 9.12.2021]. Saatavissa: https://www.arnhem.nl/Inwoners/wonen_en_milieu/Groenbeheer/uw_buurt_groener_maken

Arnhem. 2021b. Groen Bewonersinitiatieven Arnhem. [Viitattu 9.12.2021]. Saatavissa: https://arnhem.maps.arcgis.com/apps/webappviewer/index.html?id=9e7b953823c348df9ada4dd5b873d333

Nousiainen, N. & Riekkinen, V. 2021. Teoilla ja viestinnällä kohti houkuttelevaa ilmastobrändiä. Ilmastotyön edelläkävijä -brändin rakentaminen kunnissa. Canemure best Practices. Julkaistu 26.1.2021. Suomen ympäristökeskus SYKE. [Viitattu 8.12.2021]. Saatavissa: https://issuu.com/suomenymparistokeskus/docs/canemure_teoilla___viestinnalla_tammikuu_2021_verk?fr=sNTkzNTIxOTk4Njk

Piipponen, S.-L. & Pekola-Sjöblom, M. 2019. Osallistaako kunta, osallistuuko kuntalainen?. Kuntaliiton julkaisusarja Uutta kunnista 3/2019. Suomen Kuntaliitto. [Viitattu 8.12.2021]. Saatavissa: https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2019/2004-osallistaako-kunta-osallistuuko-kuntalainen

Sitra. 2021. Taustaraportti: Kuntien ilmasto- ja luontotyö. Julkaistu 20.5.2021. [Viitattu 8.12.21]. Saatavissa: https://media.sitra.fi/2021/05/19141120/sitra-taustaraportti-kuntien-ilmasto-ja-luontotyo-2021.pdf

Tikkanen, L. 2021. Kestävä Tampere 2030 : kaupunkilaisten näkökulma ilmastotyöhön. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. [Viitattu 8.12.2021]. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120423752

Kirjoittajat

Laura Tikkanen on suorittanut insinöörin tutkinnon LAB–ammattikorkeakoulun Kestävän kaupunkiympäristön YAMK-koulutusohjelmasta.

Anne-Marie Tuomala työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Teknologia-yksikössä Kestävä kehitys ja vastuullisuus -tiimissä. Hän on aikaisemmin työskennellyt myös kestävän kehityksen konsulttina.

Artikkelikuva: Laura Tikkanen

Julkaistu 15.12.2021

Viittausohje

Tikkanen, L. & Tuomala, A.-M. 2021. Kuntalaisaloitteista nostetta kuntien ilmastotyöhön? LAB Pro. [Viitattu pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/kuntalaisaloitteista-nostetta-kuntien-ilmastotyohon/