Teknologian kehittämisellä pystytään tukemaan kotihoidon työntekijöiden ja asiakkaiden autonomiaa ja palvelujen laatua. AATOS – ammattilainen ja asiakas tulevaisuuden sotessa -hankkeessa tavoitteena oli kehittää toimintaympäristöä ja ikäihmisten digitaitoja sekä uudistaa sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden hyvinvointiteknologiaopintoja ja opettajien osaamista. Tämä artikkeli keskittyy kuvaamaan AATOS-hankkeessa toteutettuja keskeisimpiä toimia ja tuloksia.

Kirjoittajat: Viivi Juusela, Kirsi Kiiskinen, Mari Kokkonen, Sari Kokkonen & Marja Laamanen

Uudet digitaaliset ratkaisut tukevat niin asiakasta kuin ammattilaista

AATOS-hankkeessa (LAB 2021a) pidettiin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) kotihoidon työntekijöille ja yhteistyökumppaneille työpajoja, joissa selvitettiin nykykäytäntöjen solmukohtia työn autonomian ja teknologian näkökulmasta. Lisäksi järjestettiin teknologiapainotteisia asiakas- ja omaisiltoja, joiden tarkoituksena oli lisätä yhteistä viestintää ja kehittää kotihoidon palveluja yhteistyössä. Hankkeen aikana kokeiltiin myös erilaisia teknologiaratkaisuja, joista osa on jäänyt elämään pilottien jälkeenkin. Hyvänä esimerkkinä on mobiilisti toimiva älylääkekaappi, joka toteutettiin yhteistyössä Elinvoimaa älykkäällä sotella -hankeen (LAB 2021b) kanssa. Älylääkekaappi lisää lääketurvallisuutta asiakkaan hoidossa ja tuo myös kustannussäästöjä.

Autonomiaa ja johtamista tukevaksi digitaaliseksi ratkaisuksi hankkeessa valittiin eNERO, joka yhdistää kotiin vietävän teknologian tuottaman tiedon yhteen järjestelmään. Se analysoi asiakkaan käytössä olevan teknologian tuottamaa tietoa ja nostaa sen pohjalta ammattilaiselle herätteitä esim. lisääntyneet turvapuhelinhälytykset tai kaatumiset. Kehittämistyö tulee jatkumaan KARITA-hankkeessa (LAB 2021c), jolloin odotetaan myös säästöjä ohjelman käytöstä työntekijöiden ajan säästönä.

Yhdellä pilottialueella toteutettiin kolmen viikon aikana kokeilu, jossa Webropol-pohjainen Fiilismittari -kysely asennettiin kotihoidon työntekijän työpuhelimeen. Kotihoidon työntekijä kysyi asiakkaalta kotihoitokäyntiin liittyen kolme kysymystä, joihin vastattiin kouluarvosanoin (4–10). Vastauksista (n=40) noin puolet oli kiitettäviä (9-10). Kokeilun tulosten perusteella fiilismittari on toimiva työkalu asiakaspalautteen keräämiseen. Jatkossa kuitenkin kysymysten asetteluun on kiinnitettävä enemmän huomiota, jotta ne eivät ole liian johdattelevia.

Tulevien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamisen kehittäminen

LAB-ammattikorkeakoulun sairaanhoitaja- ja sosionomiopiskelijat osallistuivat Teknologia ja digitaaliset ratkaisut ikääntyvien kotona asumisen tukena -opintojakson pilotointiin. Opintojakson perusta käsitteli eettisiä kysymyksiä liittyen ikääntyneiden hoitoon ja hoivaan (ETENE 2010), koska ikääntyneet ovat hyvin haavoittuva asiakasryhmä. Tietoturvaan, lainsäädäntöön liittyvät asiat ja hankintaprosessin suunnitelman laatiminen vaativat myös tulevilta ammattilaisilta osaamista. Opiskelijoiden antama palaute opintojakson toteutuksesta oli kokonaisuudessaan erittäin hyvää. Opiskelijat kuvasivat oman asenteensa muuttuneen positiivisemmaksi. He näkivät, kuinka teknologian tuomat mahdollisuudet turvaavat ikääntyville asiakkaille paremman elämänlaadun, mikä tukee toimintakykyä sekä itsenäistä kotona asumista. Opiskelijat toivat esiin myös sitä, että opintojakso antoi tietoa, miten runsaasti erilaisia teknologisia sovelluksia ja palveluita on jo tarjolla, mutta kotihoidon asiakkailla on käytössä niistä vain suppea määrä.

Saimaan ammattiopisto Sampo pilotoi tiimioppimisen menetelmällä valinnaisen tutkinnon osan Hyvinvointiteknologia toimintakyvyn edistämisessä. Koulutukseen sisältyi itsenäistä ja tiimityöskentelyä, asiantuntijaluentoja sekä opintokäyntejä. Lähiopetuksen lisäksi opiskelijat olivat työelämässä oppimassa, jonka jälkeen valinnainen tutkinnon osa vietiin kokonaan itsenäisesti suoritettavaksi verkko-opetukseen. Verkko-opintojen lisäksi opiskelijat suorittavat työelämässä oppimisen jakson ja sen päätteeksi osaaminen arvioidaan näytössä. Näytössä opiskelijat osoittavat osaamisensa asiakkaan toimintakyvyn arvioinnissa, hyvinvointiteknologisten ratkaisujen valinnassa, hankinnassa ja ohjaamisessa. Palautteiden perusteella koulutus syvensi opiskelijoiden hyvinvointiteknologiaosaamista, motivoi seuraamaan alan kehitystä ja laajensi omaa näkemystä teknologian mahdollisuuksista. Työpaikat ovat myös kokeneet hyötyvänsä opiskelijoiden tuomasta hyvinvointiteknologiatietämyksestä.

Valmennuksen avulla kohti uudenlaista toimintakulttuuria

Kotihoidon henkilöstön valmennus oli keskeinen toimenpide uuden toimintakulttuurin vahvistamiseksi. Valmennuksen sisältöä ohjasivat hankkeen tavoitteet itseohjautuvuudesta ja hyvinvointiteknologiasta. Suuntaa valmennuksen sisällöille saatiin kyselyllä Eksoten kotihoidon hoitohenkilökunnalle ja esihenkilöille. Esihenkilöiden osalta osaamista tarkasteltiin Johtamisen osaamispuun avulla (Sydänmaanlakka 2015). Hoitohenkilökunta nosti kyselyssä tärkeiksi teemoiksi työhyvinvoinnin ja haastavat tilanteet.

Valmennukseen osallistui yli 30 Eksoten ja yksityisen kotihoidon henkilöstöä. Valmennuksen toteutustapa perustui Nonakan ja Takeuchin uuden tiedon luomisen malliin (1995), jossa dialogin ja kokeilujen kautta opitaan uusia toimintatapoja. Tapaamisten aiheet olivat itseohjautuvuus, tiedon ja osaamisen jakaminen, hyvinvointiteknologia, haastavat asiat työyhteisössä sekä työssä.

Valmennuksen keskeisimpiä johtopäätöksiä olivat seuraavat:

  • Työn tulee olla merkityksellistä ja työntekijöiden sitoutuneita, jotta työyhteisö on itseohjautuva
  • Ideoista ja kokeiluista saatuja kokemuksia tulee jakaa työyhteisössä
  • Työyhteisössä täytyy tunnistaa vahvuudet ja osaamiset
  • Teknologinen muutos on ollut nopeaa, mutta paluuta vanhaan ei enää ole
  • Teknologia helpottaa ja muuttaa hoitotyötä paljon ja vaatii koko työyhteisön mukanaoloa.

Liiallinen työn määrä ja jatkuva aikapaine ovat haastavia. Keskittyminen pakollisiin tehtäviin muuttaa asiakkaan kohtaamisen suorittamiseksi. Jatkuvat keskeytykset ja pelisääntöjen noudattamatta jättäminen aiheuttavat työyhteisössä ristiriitoja. Työhyvinvointi näkyy ystävällisyytenä, innostuksena työstä ja korkeana motivaationa työtä ja sen kehittämistä kohtaan. Hyvinvoivan työyhteisön tunnuspiirteitä ovat kannustavuus, auttavaisuus, avoimuus ja keskustelevuus.

Valmennuksessa kotihoidon työntekijät toivat esiin kokemaansa psykofyysistä kuormittavuutta. Kiire, keskittyminen pakollisiin tehtäviin ja huoli asiakkaan hoidon laadusta tuntuivat haastavilta. Olakiven ym (2021) mukaan psykofyysinen jatkuva kuormittavuus on keskeisin vanhustyön lopettamisaikeisiin vaikuttava tekijä. Palautteen mukaan valmennus oli onnistunut. Tutustuminen uusiin teknologia- ja muihin työskentelyvälineisiin oli antoisaa. Haastavien asioiden kohtaamisen teemaa pidettiin merkityksellisenä ja käytäntöön sovellettavana.

Lähteet

ETENE. 2010. Teknologia ja etiikka sosiaali- ja terveysalan hoidossa ja hoivassa. Helsinki: ETENE ja Sosiaali- ja terveysministeriö. ETENE julkaisuja 30.

LAB. 2021a. AATOS – ammattilainen ja asiakas. [Viitattu 10.12.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/aatos-ammattilainen-ja-asiakas

LAB. 2021b. Elinvoimaa älykkäällä sotella. [Viitattu 10.12.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/elinvoimaa-alykkaalla-sotella

LAB. 2021c. Kotona asumista rohkeasti ja itsenäisesti teknologian avulla. [Viitattu 10.12.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/kotona-asumista-rohkeasti-ja-itsenaisesti-teknologian-avulla

Nonaka, I. & Takeuchi, H. 1995. Knowledge-Creating Company. New York: Oxford University Press.

Olakivi, A., van Aerschot, L., Puthenparambil, J.M. & Kröger, T. 2021. Ylikuormitusta, lähijohtajan tuen puutetta vai vääränlaisia tehtäviä. Miksi yhä useammat vanhustyöntekijät harkitsevat työnsä lopettamista? Yhteiskuntapolitiikka 2/2021, 141-153.

Sydänmaanlakka, P. 2015. Älykäs julkinen johtaminen. Helsinki: Talentum.

Kirjoittajat

Viivi Juusela työskentelee hankekoordinaattorina Saimaan ammattiopistossa.

Kirsi Kiiskinen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja AATOS-hankkeessa projektipäällikkönä.

Mari Kokkonen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun yliopettajana ja AATOS-hankkeessa asiantuntijana.

Sari Kokkonen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun terveysalan lehtorina ja AATOS-hankkeessa projektityöntekijänä.

Marja Laamanen työskentelee projektikoordinaattorina Eksotessa.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/penkki-kaupunki-mies-rakkaus-3791664/ (Pexels Licence)

Julkaistu 14.11.2021

Viittausohje

Juusela, V., Kiiskinen, K., Kokkonen, M., Kokkonen, S. & Laamanen, M. 2021. Hyvinvointiteknologia ja itseohjautuvuus tukevat kotihoidon haasteissa. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/hyvinvointiteknologia-ja-itseohjautuvuus-tukevat-kotihoidon-haasteissa/