Kun energiasiirtymä muuttuu kuntien arjeksi

Kunnat ovat keskeisessä asemassa, kun Suomen energia ja ilmastotavoitteet muuttuvat käytännön ratkaisuiksi rakennuksissa, hankinnoissa, kaavoituksessa ja paikallisessa energiantuotannossa. Uusiutuva energia kunnissa webinaari osoitti, että energiasiirtymä ei ole kunnille vain tekninen kysymys, vaan samalla talouden, huoltovarmuuden, elinvoiman ja kestävän kehityksen kokonaisuus. AURI ja RELE hankkeet tukevat tätä muutosta tuottamalla tietoa ja toimintamalleja, joiden avulla kunnat voivat edistää aurinkoenergiaa, energiatehokkuutta ja joustavampaa energiajärjestelmää omissa kiinteistöissään ja alueillaan.

Kirjoittaja: Mika Keski-Luopa

Kunnat energiasiirtymän muuttuvassa toimintaympäristössä

Kuntien rooli energiasiirtymässä on vahvistunut, koska ilmastonmuutos, energian hinnan vaihtelu, sähköistyminen ja huoltovarmuuden korostuminen näkyvät yhä konkreettisemmin kuntien arjessa. Webinaarin aineistossa kuntasektorin toimintaympäristöä kuvataan useiden samanaikaisten megatrendien kautta, joihin kuuluvat ilmaston lämpeneminen, äärisääilmiöiden yleistyminen, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, energiakriisin vaikutukset, raaka aineiden saatavuushaasteet, teknologian kehitys ja geopoliittiset jännitteet (Peltola 2026, 22). Nämä muutokset tekevät energiasta kuntien strategisen kysymyksen, joka liittyy yhtä aikaa talouteen, ympäristövastuuseen, varautumiseen ja paikalliseen elinvoimaan. Esimerkiksi Utajärven kunnan tavoite on olla kestävän kehityksen edelläkävijä, joka mahdollistaa hyvän elämän ja kasvun kotikunnassa (Sormunen 2026, 39).

Vihreän siirtymän aikahorisontit auttavat hahmottamaan, miksi kuntien energiaratkaisuja ei voida arvioida vain yksittäisinä investointeina tai lyhyen aikavälin säästötoimina. Kunnan päätöksenteossa on sovitettava yhteen nopeasti toteutettavat energiatehokkuustoimet, keskipitkän aikavälin investoinnit sekä pitkän aikavälin ilmasto, huoltovarmuus ja kilpailukykytavoitteet (Peltola 2026, 28). Tämä korostaa tarvetta suunnitelmalliseen etenemiseen, jossa energiansäästö, uusiutuvan energian käyttöönotto, sähköverkon kehitys ja alueellinen elinvoima tukevat samaa kokonaisuutta.

Kasvuriihi hankkeen loppuraportissa puhdas ja vihreä siirtymä kytketään Suomen talouskasvun, investointien, yritysrakenteen uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Raportissa korostetaan, että Suomen kasvun edellytyksiä voidaan vahvistaa erityisesti energiamarkkinoihin, puhtaaseen siirtymään, osaamiseen, TKI toimintaan ja investointien houkutteluun liittyvillä toimilla (Murto ym. 2025). Kuntien näkökulmasta tämä tarkoittaa, että paikalliset energiaratkaisut eivät ole vain ilmastotoimia, vaan myös osa alueiden elinvoima,- investointi- ja osaamispolitiikkaa.

Energiapolitiikan tavoitteet muuttuvat paikallisiksi ratkaisuiksi

Suomen energiapolitiikan näkökulmasta kunnat toimivat energiatrilemman keskellä, jossa on ratkaistava kolme toisiaan osittain poissulkevaa tekijää: kilpailukykyinen energian hinta, ympäristön ja ilmaston kannalta kestävä kehitys sekä energian riittävä ja häiriötön saatavuus. Kunta ei ole tässä kokonaisuudessa vain yksittäinen energiankäyttäjä, vaan myös tavoitteiden asettaja, suunnittelija, operaattori, rahoittaja, sääntelijä, fasilitoija, koordinaattori, tietoisuuden lisääjä ja kysynnän luoja (Peltola 2026, 23). Tämä tekee kunnista keskeisiä toimijoita siinä, miten kansalliset energia ja ilmastotavoitteet muuttuvat paikallisiksi päätöksiksi, investoinneiksi ja käytännön toimenpiteiksi.

Sähköjärjestelmän muutos vahvistaa kuntien merkitystä entisestään, sillä sähkön kokonaiskulutus on webinaariesityksen mukaan kasvanut samalla kun kulutuksen rakenne on muuttunut. Teollisuuden sähkönkulutus on laskenut 2000-luvulla, mutta muilla sektoreilla kulutus on noussut, mikä lisää painetta tarkastella kuntien omia kiinteistöjä, palvelurakennuksia ja muuta julkista kulutusta osana sähköjärjestelmän kokonaisuutta (Peltola 2026, 9). Samaan aikaan Suomen sähköntuotannon rakenne on muuttunut voimakkaasti ja sähköntuotannon päästökerroin on laskenut merkittävästi (Peltola 2026, 10). Sähkön käytön tehostaminen, kulutusjousto ja paikallisesta uusiutuvasta tuotanto ovat aiempaa tärkeämpiä kunnallisessa energiapolitiikassa.

Myös kaukolämmön kehitys osoittaa, että energiasiirtymä etenee kunnissa monen teknologian ja järjestelmän kautta. Webinaariesityksessä kaukolämmön päästöjen kuvataan laskeneen selvästi, mikä kertoo lämmöntuotannon puhdistumisesta ja fossiilisten polttoaineiden korvautumisesta vähäpäästöisemmillä ratkaisuilla (Peltola 2026, 11). Kunnille tämä on tärkeää, koska suuri osa julkisten rakennusten energiankäytöstä liittyy lämmitykseen, ja siksi energiatehokkuus, lämmitysjärjestelmien kehittäminen, hukkalämpöjen hyödyntäminen ja uusiutuvat ratkaisut muodostavat yhdessä keskeisen osan paikallista ilmastotyötä.

Realistinen siirtymä edellyttää verkkoja, investointeja ja paikallista osaamista

Kuntaliiton energialinjauksissa korostuu erityisesti kunnan oman energiankäytön hallinta, kulutuksen seuranta, energiansäästö, energiatehokkuus rakentamisessa ja hankinnoissa sekä uusiutuvan energian hyödyntäminen kunnan omissa kohteissa. Linjauksissa nostetaan esiin myös tehokas energiantuotanto ja jakelu, paikallisten energiavarojen tarkoituksenmukainen käyttö, toimitusvarmuus, omavaraisuus ja huoltovarmuus sekä paikallisen osaamisen vahvistaminen energia ja ilmastokysymyksissä. Kuntien kannalta tämä tarkoittaa, että energiaratkaisuja ei voi tarkastella vain yksittäisinä teknisinä investointeina, vaan osana laajempaa kuntakonsernin, kiinteistökannan, kaavoituksen, hankintojen ja paikallisen osaamisen kokonaisuutta. (Peltola 2026, 28)

Webinaariesityksessä nostettiin esiin myös tarve tarkastella puhtaan siirtymän hankkeita realistisesti. Suomeen kohdistuvat suuret sähköntuotantohankkeiden odotukset voivat näyttää uutisoinnissa hyvin mittavilta, mutta niiden toteutuminen edellyttää riittävää sähkönsiirtokapasiteettia, joustavaa tuotantoa, säävarmuutta ja toimivia energiaverkkoja (Peltola 2026, 20). Tämä näkökulma täydentyy Murto, Sinko ja Tamminen (2025) raportin kasvupoliittisella tarkastelulla, jossa puhdas siirtymä nähdään investointien ja teollisen uudistumisen mahdollisuutena, mutta samalla edellytetään toimintaympäristöä, joka tekee hankkeiden toteutumisesta taloudellisesti ja teknisesti mahdollista.

Utajärven esimerkki havainnollistaa, miten kunta voi toimia aktiivisena uusiutuvan energian mahdollistajana ja paikallisen elinvoiman rakentajana. Webinaariesityksessä lähienergia kuvattiin resurssiviisaana toimintaympäristönä, joka tukee energiaomavaraisuutta, huoltovarmuutta sekä vakaata ja edullista sähköä (Sormunen 2026, 41). Tällainen lähestymistapa tuo energiasiirtymän lähelle kunnan omaa kehittämistyötä, sillä uusiutuva energia ei ole vain päästövähennyskeino, vaan myös väline vahvistaa alueen investointiedellytyksiä, yritystoimintaa ja paikallista kilpailukykyä.

Yhteys AURI2027- ja RELE-hankkeisiin

Webinaarin teemat kytkeytyvät suoraan AURI2027 (LAB 2025) ja RELE (LAB 2024) hankkeisiin, koska molemmissa tarkastellaan kuntien ja julkisten rakennusten roolia energiasiirtymän käytännön toteuttajina. AURI2027 hankkeessa painottuvat aurinkoenergia ja energiajousto julkisissa kiinteistöissä, kun taas RELE hankkeessa kehitetään vanhojen kiinteistöjen energiatehokkuutta ja kaupunkitason energiadataan perustuvaa tarkastelua. Webinaarissa käsitellyt aurinkosähkön käyttöönotto, kulutuksen seuranta, energiatehokkuus ja kuntien oma energiankäyttö muodostavat siksi luontevan taustan molempien hankkeiden kehittämistyölle.

AURI2027 hankkeen näkökulmasta webinaari vahvistaa tarvetta tuottaa kunnille selkeitä toimintamalleja aurinkosähkön kartoittamiseen, hankintaan ja hyödyntämiseen julkisissa rakennuksissa. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin aurinkoenergiaa koskevat velvoitteet, aurinkosähkön kartoitustyökalut ja yhteishankintamallit osoittavat, että kuntien on jatkossa tarkasteltava aurinkoenergiaa osana kiinteistöjohtamista eikä vain yksittäisenä investointina. RELE hankkeen kannalta sama kokonaisuus korostaa energiankulutuksen seurannan, rakennuskannan kehittämisen ja energiatehokkuustoimien kohdentamisen merkitystä erityisesti olemassa olevissa kiinteistöissä.

Yhdessä AURI2027 ja RELE voivat auttaa kuntia muuttamaan energiasiirtymän tavoitteet konkreettisiksi toimenpiteiksi. Hankkeet tukevat kuntia tunnistamaan potentiaalisia kohteita, arvioimaan investointien vaikutuksia ja yhdistämään uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja energiadataan perustuvan päätöksenteon samaan kokonaisuuteen. Näin webinaarissa esitetty asiantuntijatieto voi siirtyä käytännön ratkaisuiksi kunnallisissa rakennuksissa, hankinnoissa ja alueellisessa energiajärjestelmän kehittämisessä.

Lähteet

LAB. 2024. RELE – Ratkaisuja alueelliseen kestävyyteen ja energiatehokkuuteen. Viitattu 10.6.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/rele-ratkaisuja-alueelliseen-kestavyyteen-ja-energiatehokkuuteen

LAB. 2025. AURI2027 – Uudet EPBD-direktiivin mukaiset aurinkoenergia- ja energian joustoratkaisut julkisiin kiinteistöihin. Viitattu 10.6.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/auri2027-uudet-epbd-direktiivin-mukaiset-aurinkoenergia-ja-energian-joustoratkaisut

Peltola, V. 2026. Kuntien mahdollisuudet uusiutuvan energian edistämisessä. Esitys uusiutuvan energian ajankohtaiswebinaari: Uusiutuva energia kunnissa 2.6.2026. Viitattu 9.6.2026. Saatavissa https://youtu.be/YJKl45OCfMM?si=S_Ncb9YBJR16oOhI

Sormunen, A. 2026. Utajärvi uusiutuvan energian edistäjänä. Esitys uusiutuvan energian ajankohtaiswebinaari: Uusiutuva energia kunnissa 2.6.2026. Viitattu 9.6.2026. Saatavissa https://youtu.be/YJKl45OCfMM?si=S_Ncb9YBJR16oOhI

Murto, R. Sinko, P. Tamminen, S. 2025. Kasvuriihi-hankkeen loppuraportti. Valtioneuvoston julkaisuja 2025:25. Viitattu 9.6.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-710-2

Kirjoittaja

Mika Keski-Luopa toimii LABissa TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä RELE- Ratkaisuja alueelliseen kestävyyteen ja energiatehokkuuteen sekä AURI2027- hankkeissa. Lisäksi kirjoittaja toimii LABin ja Heinolan kaupungin välisen InnoHub- yhteistyön koordinaattorina. Artikkelissa on käytetty tekoälyä kielenhuollollisiin tehtäviin.

Artikkelikuva generoitu Copilotilla.