Työhyvinvointia kannattaa rakentaa ennen kuin ongelmat kasvavat. Työelämässä päihdehaitoista keskustellaan usein vasta silloin, kun ongelmat näkyvät sairauspoissaoloina, työtehon heikkenemisenä tai työturvallisuuden vaarantumisena. Tutkimusnäyttö osoittaa, että varhaiseen tunnistamiseen, esihenkilöiden osaamiseen ja ennaltaehkäisevään koulutukseen panostaminen tukee työhyvinvointia sekä vähentää organisaatioille aiheutuvia kustannuksia. Päihdehaittojen ehkäisy ei ole vain henkilöstöhallinnon tai työterveyshuollon tehtävä, vaan osa strategista johtamista ja vastuullista työelämän kehittämistä.

Kirjoittajat: Kristiina Silver & Dr. Jukka Sirkiä

Päihdehaitat ovat työelämän näkymätön kustannus

Päihteiden käyttö koskettaa lähes kaikkia suomalaisia työpaikkoja, joko suoraan tai välillisesti. Alkoholi on edelleen yleisin päihde Suomessa, ja noin yhdeksän kymmenestä aikuisesta käyttää alkoholia. Vaikka kokonaiskulutus on viime vuosina hieman vähentynyt, alkoholin aiheuttamat haitat näkyvät edelleen työelämässä sairauspoissaoloina, työkyvyn heikkenemisenä, työtapaturmina ja henkilöstön vaihtuvuutena. Työnantajille alkoholin aiheuttamien kustannusten on arvioitu olevan vähintään 500 miljoonaa euroa vuodessa, kun taas päihdehaittojen kokonaiskustannukset yhteiskunnalle nousevat useisiin miljardeihin euroihin (Luotonen 2023; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2023).

Merkittävä osa kustannuksista syntyy kuitenkin niin sanotusta presenteismistä, jossa työntekijä on fyysisesti työssä, mutta hänen työkykynsä on alentunut esimerkiksi alkoholin käytön tai siitä toipumisen vuoksi. Työtehon lasku, keskittymiskyvyn heikkeneminen ja lisääntyneet virheet jäävät helposti tunnistamatta, vaikka niiden vaikutukset organisaation tuottavuuteen voivat olla huomattavia (Luotonen 2023; OECD 2021). Ne kuormittavat työyhteisöä, lisäävät muiden työntekijöiden työmäärää, heikentävät työilmapiiriä ja voivat vaarantaa työturvallisuuden. Erityisesti turvallisuuskriittisissä tehtävissä alkoholin tai muiden päihteiden vaikutukset lisäävät tapaturmariskiä ja vaarantavat koko työyhteisön turvallisuuden (World Health Organization (WHO) 2018; EU-OSHA 2020).

Tutkimusnäyttö osoittaa ennaltaehkäisyn kannattavuuden

Systemaattisessa katsauksessa Akanbi ym. (2020) havaitsivat, että parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun työpaikoilla yhdistetään esihenkilöiden koulutus, kirjallinen päihdeohjelma, työterveyshuollon yhteistyö sekä varhaisen puuttumisen toimintamallit. Yksittäinen koulutus ei yksin riitä, vaan sen tulee olla osa organisaation laajempaa työhyvinvointi- ja turvallisuusstrategiaa. Työpaikkojen terveyden edistämisen on nähty olevan tärkeä osa organisaatioiden kestävää kehittämistä ja kilpailukykyä (European Network for Workplace Health Promotion 2007).

Esihenkilö ratkaisee enemmän kuin usein ajatellaan

Päihdehaitat ilmenevät harvoin äkillisesti, vaan näkyvät usein vähitellen muuttuneena käyttäytymisenä, lisääntyvinä poissaoloina, työn laadun heikkenemisenä tai työyhteisön vuorovaikutuksen muutoksina. Juuri näiden varhaisten merkkien tunnistaminen kuuluu esihenkilön perustehtäviin ja on keskeinen osa työhyvinvoinnin johtamista (CIPD 2023). Varhainen puheeksiotto ei ole työntekijän yksityiselämän arviointia, vaan työssä havaittujen muutosten rakentavaa käsittelyä. Kun esihenkilö perustaa keskustelun konkreettisiin havaintoihin työn sujumisesta, hän voi tukea työntekijää ajoissa ja ohjata tarvittaessa työterveyshuollon palveluihin. Selkeät toimintamallit ja esihenkilöiden koulutus vahvistavat varmuutta toimia tilanteissa, jotka muuten jäisivät helposti puheeksi ottamatta. Tutkimusten mukaan työpaikoilla, joissa on käytössä selkeä päihdeohjelma ja joissa esihenkilöitä koulutetaan säännöllisesti, riskijuominen on vähäisempää ja ongelmat tunnistetaan aikaisemmin. Näin voidaan ehkäistä pitkittyviä sairauspoissaoloja, työkyvyttömyyttä ja henkilöstön vaihtuvuutta sekä tukea työntekijöiden työssä jatkamista (Luotonen 2023).

Psykologinen turvallisuus on keskeinen osa toimivaa työyhteisöä. Kun työntekijät kokevat voivansa kertoa huolistaan ilman pelkoa kielteisistä seurauksista, myös työkykyä uhkaavat tilanteet tulevat näkyviksi aiemmin. Samalla vahvistuvat työyhteisön luottamus, oikeudenmukaisuuden kokemus ja sitoutuminen yhteisiin toimintatapoihin. Päihdehaittojen ehkäisy onkin ennen kaikkea osa hyvää henkilöstöjohtamista eikä pelkkä yksittäisiin ongelmatilanteisiin reagoiva toimintamalli.

Verkkokoulutus voi madaltaa kynnystä toimia

Työelämässä tunnistetaan yhä paremmin, ettei pelkkä kirjallinen päihdeohjelma riitä, jos henkilöstö ja erityisesti esihenkilöt eivät tunne sen sisältöä tai koe saavansa riittäviä valmiuksia toimia käytännössä. Silverin (2026) mukaan – koulutusintervention hyötyjä päihdehaittojen kustannusten ennaltaehkäisyssä tarkasteltiin verkkokoulutuksena toteutetun päihdekoulutuksen vaikutuksia julkisen sektorin esihenkilöiden osaamiseen. Tutkimuksessa pilotoitiin 45 minuutin mittaista interaktiivista verkkokoulutusta, jonka tavoitteena oli lisätä tietoisuutta päihdehaitoista, vahvistaa esihenkilöiden valmiuksia tunnistaa varhaisia riskimerkkejä sekä tukea rakentavaa puheeksiottoa.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että osallistujien tietoisuus päihdehaittojen vaikutuksista lisääntyi, heidän valmiutensa ottaa päihdeasiat puheeksi vahvistuivat ja verkkokoulutus koettiin helposti saavutettavana sekä käytännönläheisenä työkaluna työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden tukemisessa. Erityisen hyödylliseksi koettiin konkreettiset toimintamallit tilanteisiin, joissa työntekijän työkyky herättää huolta, mutta päihteiden käyttöä ei voida vielä varmuudella todeta.

Johtopäätökset

Varhainen tunnistaminen, avoin keskustelukulttuuri, esihenkilöiden osaaminen ja toimivat työpaikan käytännöt muodostavat yhdessä perustan vaikuttavalle ennaltaehkäisevälle päihdetyölle. Silverin (2026) opinnäytetyön tulokset tukevat kansainvälistä tutkimusnäyttöä siitä, että myös lyhyellä, käytännönläheisellä verkkokoulutuksella voidaan lisätä esihenkilöiden valmiuksia tunnistaa työkykyä heikentäviä tilanteita ja ottaa vaikeita asioita puheeksi. Koulutus ei yksin ratkaise työpaikan päihdehaittoja, mutta se voi toimia tärkeänä osana organisaation työhyvinvoinnin ja turvallisuuden johtamista. Päihdehaittojen ehkäisy ei ole kustannus, vaan investointi organisaation tärkeimpään voimavaraan, ihmisiin. Juuri siksi ennaltaehkäisevä päihdetyö kuuluu jokaisen organisaation strategiseen työhyvinvoinnin johtamiseen.

Lähteet

Akanbi, M. O., Iroz, C. B., O’Dwyer, L. C., Rivera, A. S. & McHugh, M. C. 2020. A systematic review of the effectiveness of employer-led interventions for drug misuse. Journal of Occupational Health. Vol. 62 (1), e12133. Viitattu 28.7.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1002/1348-9585.12133

Chartered Institute of Personnel and Development (CIPD). 2023. Health and Wellbeing at Work. London: Chartered Institute of Personnel and Development. Viitattu 28.7.2026. Saatavissa https://www.cipd.org/globalassets/media/knowledge/knowledge-hub/reports/2023-pdfs/8436-health-and-wellbeing-report-2023.pdf

European Agency for Safety and Health at Work (EU-OSHA). 2020. Alcohol, Drugs and Safety at Work.

Luotonen, N. 2023. Alkoholin haitat suomalaisilla työpaikoilla: Kuinka paljon ne maksavat, miten ne ilmenevät ja miten niitä voi vähentää? Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry ja Aalto-yliopisto. Viitattu 26.7.2026. Saatavissa https://ehyt.fi/tuote/numerot-puhuvat-2/

European Network for Workplace Health Promotion. 2007. Luxembourg Declaration on Workplace Health Promotion in the European Union. Viitattu 26.7.2026. Saatavissa https://www.enwhp.org/resources/toolip/doc/2018/04/24/luxembourg_declaration.pdf

OECD. 2021. Preventing Harmful Alcohol Use. OECD Health Policy Studies. Paris: OECD Publishing. Viitattu 25.7.2026. Saatavissa https://www.oecd.org/en/publications/preventing-harmful-alcohol-use_6e4b4ffb-en.html

Silver, K. 2026. Sovitusti Selvänä – Koulutusintervention hyötyjä päihdehaittojen kustannusten ennaltaehkäisyssä. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 12.8.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026092326803

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2023. Päihdetilastollinen vuosikirja 2023: Alkoholi ja huumeet. Viitattu 25.7.2026. Saatavissa https://www.julkari.fi/items/758a5f08-22af-4351-b6ec-c8ccca08c346

World Health Organization (WHO). 2018. Global Status Report on Alcohol and Health 2018. Viitattu 25.7.2026. Saatavissa https://www.who.int/publications/b/31490

Kirjoittajat

Kristiina Silver on opiskellut LAB-ammattikorkeakoulussa Modernin johtamisen ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.

Jukka Sirkiä, KTT, DI, omaa vankan kokemuksen IT-palveluyritysten asiakaslähtöisestä liiketoiminnan johtamisesta ja toimii nykyisin LAB-ammatti-korkeakoulun liiketoimintayksikössä lehtorina sekä hankeasiantuntijana.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1340922 (CC0)

Viittausohje

Silver, K. & Sirkiä, J. 2026. Kun ongelma näkyy, kustannuksia on jo syntynyt – miksi työpaikkojen kannattaa panostaa päihdehaittojen ennaltaehkäisyyn. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa