Koulupoissaolot edellyttävät moniammatilliselta yhteistyöltä uudistumista ja yhteistä tahtotilaa

Koulupoissaolot ovat kompleksinen ja monisyinen ongelma, joka ei tavallisesti ratkea ilman sosiaalialan eri ammattilaisten välistä moniammatillista yhteistyötä. Koulukuraattori on tärkeässä roolissa, sillä hänellä voi olla laajaa lapsen ja nuoren tilanteen tuntemista pidemmältä ajalta. Yhteistyössä on kuitenkin tunnistettuja haasteita ja kuraattorin asiantuntemuksen hyödyntämättä jättämistä. Haasteiden taklaaminen edellyttää ammattilaisilta uudenlaisten ajattelu- ja toimintamallien käyttöönottamista.

Kirjoittajat: Riitta Malinen & Elina Kosonen

Sote-integraatiolla tavoitellaan palveluiden kehittämistä ja ammattilaisten yhteistyötähaastavien esteiden poistamista

2020-luvun molemmin puolin on toteutettu laaja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, jolla on pyritty parantamaan esimerkiksi asiakkaiden palveluihin pääsyä, niiden laatua sekä painopisteen siirtämistä raskaista ja korjaavista palveluista kohti kustannuksia säästäviä ennaltaehkäiseviä varhaisen tuen palveluita (Mustonen 2024, 7). Lapsi- ja perhepalveluiden näkökulmasta on tunnistettu tarve siirtyä siiloutuneista ja hajallaan olevista palveluista kohti aitoa lasten ja perheiden tilanteen kokonaisvaltaisesti huomioivaa ammattilaisten välistä tehokasta yhteistoimintaa. Tämä on keskeistä erityisesti paljon palveluita tarvitsevien lasten ja heidän perheidensä kannalta. (Valtioneuvosto 2021, 23.)

Moniammatillinen yhteistyö voi olla muun muassa tiimityötä, työparityötä tai verkostoissa toteutuvaa yhteistyötä. Yhteistyö voi olla luonteeltaan rinnakkaista, ammattilaisten välistä tai intensiivistä. (Alin ym. 2024, 37, 39, 50–51.) Mönkkönen ja Kekoni (2020, 232–233) kuvaavat moniammatillisen yhteistyön luonnetta suhteessa yhteistyön määrään. Perinteinen ammattilaisten välinen yhteistyö on vähäistä, eriytynyttä ja toisistaan irrallista itsenäistä työskentelyä. Vähän edistyneemmässä yhteistyössä ammattilaiset tapaavat toisiaan, mutta kuitenkin edelleen toisistaan irrallisina vailla aitoa yhteistoimintaa ja oman asiantuntijuuden jakamista. Vaikuttavassa yhteistyössä ammattilaisten välillä on paljon yhteistyötä, työskentely on yhtenäistä ja jaettua yhteistä ymmärrystä rakentavaa.

Yhteistyön toteutumisen haasteina asiakkaiden näkökulmasta ovat muun muassa puutteet palveluiden oikea-aikaisuudessa ja vaikuttavuudessa, tiedonkulussa ammattilaisten välillä sekä lasten ja perheiden kohtaamisessa (Kalmari 2024, 7). Tiedonkulun haasteet saattavat liittyä esimerkiksi siihen, ettei asiakas anna suostumustaan tietojensa luovuttamiseen. Myös yhteisissä palveluissa olevien asiakkaiden kirjaamiseen liittyvät käytänteet haastavat moniammatillista yhteistyötä. (Mönkkönen & Kekoni 2020, 218.) Tutkimusten mukaan samankaltaisia haasteita on myös koulupoissaolotilanteissa, jotka usein edellyttävät eri ammattilaisten välistä yhteistyötä (Yliruka 2018, 65–66; Palmu ym. 2020, 47; Pelkonen & Virtanen 2021, 75; Lähdesmäki ym. 2024, 33–35; Lamponen 2024, 312–313). Sosiaalialan ammattilaisten välinen yhteistyö näyttäytyy kapea-alaisena (Alin ym. 2024, 51; Lamponen 2024, 312; Malinen 2026, 93). Lamposen ym. (2024) tutkimuksessa nousi esiin myös moniammatillisen yhteistyön haasteeksi koordinoinnin puute, mikä tarkoittaa ei pelkästään selkeiden ohjeiden ja vastuun jakamisen puutetta, vaan myös selkeiden moniammatillisten yhteistyörakenteiden puuttumista.

Koulukuraattorit hyödyntämätön voimavara moniammatillisessa yhteistyössä

Kuraattorit työskentelevät usein lasten kanssa, joilla on koulupoissaoloja. Gråsten-Salonen ja Mehtiö (2017, 364, 368) kuvaavat kuraattorin työhön keskeisesti kuuluvan lapsen tilanteen perusteellisen kartoittamisen ja tuen tarpeen arvioinnin, joka vaatii tiivistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta lapsen ja hänen perheensä lisäksi koulun ulkopuolisten verkostoon kuuluvien tahojen kanssa. Kuraattorin tuki on matalan kynnyksen varhaista tukea. Tämä tarkoittaa, että kuraattori saattaa tavata peruskouluikäisen lapsen useissa eri ikävaiheissa hänen koulupolkunsa aikana. Sen seurauksena kuraattorille usein kertyy paljon erityyppistä tärkeää tietoa lapsesta ja hänen perheestään (Laitinen 2026, 81). Huomionarvoista on, kuinka hyvin muissa palveluissa tunnistetaan kuraattorilla olevan tiedon merkitys arvioitaessa lapsen tilannetta ja hänen tarpeitaan vastaavien palveluiden tarvetta. Gråsten-Salosen ja Mehtiön (2017, 369) mukaan tietojen keräämisen ohella kuraattorin rooliin kuuluu yhteistyön koordinointia ja kirjaamista. Laitisen (2026, 68, 79–80) tutkimus tekee näkyväksi kuraattorin moninaisen työroolin moniammatillisessa yhteistyössä, mutta ennen kaikkea kuraattori on sosiaalityön asiantuntija.

Lapsiperhepalveluissa edellytetään tarvittaessa hyödyntämään eri yhteistyötahoilla olevaa tietoa, jotta lapsen ja perheen tilanteesta muodostuu mahdollisimman ajantasainen ja tarkka käsitys tuen tarpeen arvioinnin näkökulmasta (Mönkkönen & Kekoni 2020, 218). Lamposen ym. (2024, 302, 309) tutkimuksen mukaan riittävällä tiedon kerryttämisellä perustellaan moniammatilliseen yhteistyöhön ryhtymistä. Sen nähdään olevan myös moniammatillista yhteistyötä edistävä tekijä. Vaikka tiedon jakamisen tarve tunnistettiin, koettiin samaan aikaan, että esimerkiksi koulun suuntaan tiedon jakamista tulisi rajata. Laitisen (2026, 91) tutkimus tekee näkyväksi sen, että kuraattoreilla oleva tieto jää muilta palveluilta hyödyntämättä. Kuraattoreilla olevan tiedon sivuuttaminen ja hyödyntämättä jättäminen voi vaikuttaa kielteisesti perheiden tarvitseman tuen suunnitteluun ja toteutukseen.

Tiedon jakamisen ja moniammatillisen yhteistyön toteutumisen kannalta Laitisen (2026, 71–72) tutkimus tuo esiin opiskeluhuollon kuraattoreiden kokemat haasteet yhteistyössä. Kuraattorit kokivat, ettei heidän asiantuntijuuttaan arvostettu muissa sosiaalihuollon palveluissa eikä heihin oltu välttämättä lainkaan yhteydessä. Yhteistyön haasteina näyttäytyivät sitoutumattomuus yhteistyöhön, niukka vuorovaikutus sekä yhteistyötahojen heikko tavoitettavuus.

Kuraattori sijoittuu koulun pedagogisen toimintaympäristön ja sosiaalihuollon asiantuntijuuden välimaastoon, mikä tekee roolista luonteeltaan rajapintaisen molempiin suuntiin. Binksin ym. (2024) kirjallisuuskatsauksessa koulusosiaalityötä tekevät ammattilaiset kuvasivat oman työn tekemiseen kouluympäristöstä kumpuavia esteitä, jotka johtuivat riittämättömästä ymmärryksestä heidän roolistaan, roolien epäselvyydestä sekä sosiaalityön näkökulman arvostuksen ja tunnustamisen puutteesta. Laitisen (2026, 75–76) tutkimuksessa kuraattoreiden kokemus oli samansuuntainen myös muiden sosiaalityötä tekevien ammattilaisten suuntaan; kuraattorien asiantuntijuutta ja heillä olevaa tietoa koettiin pidettävän arvottomana muiden sosiaalialan palveluiden ammattilaisten silmissä. Kuraattorit kokivat jäävänsä tekemään kokonaisprosessista irrallaan olevaa kannattelevaa ja vailla tavoitteita olevaa tukihenkilötyötä. Kuraattoreiden kokema kyseenalaistaminen sai aikaan jännitteisyyttä eri sosiaalialan ammattilaisten välille. Lisäksi kuraattoreiden on vaikea muodostaa tilanteesta kokonaiskuvaa, koska he eivät saa yhteistyökumppaneilta tietoa perheen tukitoimista tai palveluista. (Laitinen 2026, 86.)

Moniammatillisella yhteistyömallilla vaikuttavampaa yhteistyötä koulupoissaolotilanteissa

Monimutkaiset koulupoissaolotilanteet edellyttävät tiivistä yhteistyötä eri sosiaalialan ammattilaisten väliseltä yhteistyöltä. Kuraattoreiden rajapinta-asema edellyttää jatkuvaa roolin neuvottelua suhteessa muihin ammattilaisiin, mutta samalla se voi johtaa tilanteisiin, joissa kuraattorin osaaminen jää osittain hyödyntämättä. Jotta tällaiselta kuraattoreiden osaamisen hyödyntämättä jättämiseltä vältyttäisiin, on tärkeää mallintaa ja selventää kuraattoreiden roolia koulupoissaolotilanteissa tehtävässä moniammatillisessa työssä. Malisen (2026) YAMK-opinnäytetyönä kuraattoreiden ja muiden sosiaalialan ammattilaisten välille rakentunut yhteistyömalli koulupoissaolotilanteisiin vahvistaa ammattilaisten välistä yhteistyötä. Yhteistyömalli ohjaa ammattilaisten toteuttamaa yhteistyötä kohti vaikuttavampaa intensiivistä moniammatillista yhteistyötä. Lisäksi se parantaa eritoten lapsen osallisuutta häntä itseään koskevissa asioissa.

Lähteet

Binks, S., Hickey, L., Heath, A., Bornemisza, A., Goulding, L. & Parolini, A. 2024. Social Workers’ Perceived Barriers and Facilitators to Social Work Practice in Schools: A Scoping Review. The British Journal of Social Work. Vol. 54 (6), 2661–2680. Viitattu 30.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1093/bjsw/bcae046

Gråsten-Salonen, H. & Mehtiö, M. 2017. Koulun sosiaalityö osana opiskeluhuoltoa. Teoksessa Kananoja, A., Lähteinen, M. & Marjamäki, P. (toim.). Sosiaalityön käsikirja. 4. uudistettu laitos. Helsinki: Tietosanoma. 362–376.

Kalmari, H. 2024. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma 2020–2023: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia – yhdessä! THL. Työpaperi 50/2024. Viitattu 13.4.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-353-9

Laitinen, T. 2026. Opiskeluhuollon kuraattorin asiantuntijuus ja positiot moniammatillisessa yhteistyössä. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 21.4.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-1405-0

Lamponen, T., Aarnio, N. & Veistilä, M. 2024. Moniammatillisen yhteistyön perusteluja ja haasteita lapsen tilanteen arvioinnissa. Janus. Vol 32 (3), 302–318. Viitattu 18.4.2026. Saatavissa https://journal.fi/janus/article/view/138362/94374

Lähdesmäki, S., Niemi, H., Maunula, M., Harju-Luukkainen, H. & Matthies, A-L. 2024. Kohti systeemistä toimintamallia lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi sosiaali- ja opetusalan moniammatillisessa yhteistyössä. Kasvun tuki – aikakauslehti. Vol. 4(2), 26–37. Viitattu 18.4.2026. Saatavissa https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/146301

Malinen, R. 2026. Yhteistyömalli kuraattoreiden ja muiden sosiaalialan ammattilaisten välille koulupoissaolotilanteissa: tutkimuksellinen kehittämistyö perusopetuksen kuraattoreiden ja lapsiperhepalveluiden välille. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaaliala. Viitattu 18.4.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051412049

Mustonen, E. 2024. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma 2020–2023: Loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:23. Viitattu 13.4.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8438-7

Mönkkönen, K. & Kekoni, T. 2020. Monitoimijaisuus työntekijän voimavarana ja haasteena. Teoksessa Hujala, A. & Taskinen, H. (toim.). Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere: Tampere University Press. 215–240. Viitattu 21.4.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-022-9

Palmu, I., Määttä, S., Sergejeff, J., Puustjärvi, A., Virtanen, T., Pilbacka-Rönkä, T., Granroth-Nalkki, S., Ojala, T. & Puusaari, A. 2020. Takaisin kouluun: Koulua kouluakäymättömille. Jyväskylä: Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri.

Pelkonen, J. & Virtanen, T. 2021. Nuorten koulupoissaolot – kurkistus koulupoissaolokäsitteisiin ja -tekijöihin sekä tukitoimiin. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti. Vol 31 (1), 68–77. Niilo Mäki -säätiö. Viitattu 18.4.2026. Saatavissa https://bulletin.nmi.fi/wp-content/uploads/2025/03/Bulletin_1_2021_68_77_public.pdf

Valtioneuvosto. 2021. Kansallinen lapsistrategia: Komiteamietintö. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:8. Viitattu 13.4.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-777-5

Yliruka, L., Vartio, R., Pasanen, K. & Petrelius, P. 2018. Monimutkaiset ja erityistä osaamista edellyttävät asiakastilanteet sosiaalityössä: Valtakunnallisen kyselyn tuloksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 16/2018. Viitattu 18.4.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-117-1

Kirjoittajat

Riitta Malinen on valmistunut sosionomiksi (YAMK) LAB-ammattikorkeakoulusta ja työskentelee Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella opiskeluhuollon kuraattorina perusopetuksessa.

Elina Kosonen toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön lehtorina.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/rakkaus-lyijykyn%C3%A4-v%C3%A4rik%C3%A4s-koulu-2411585/ (BayuZkn, Pixabay License)