Ikäteknologian käyttö lisääntyy koko ajan kotihoidossa. Teknologian käyttöönotolla on vaikutusta ikäihmisten ja hoitajien arjen käytäntöihin ja sen käyttö luo tarvetta myös eettisille pohdinnoille. Onko teknologia uhka vai mahdollisuus?

Kirjoittajat: Rasaliina Laaksonen ja Sari Lappalainen

Asiantuntijat ovat korostaneet, että teknologian vuoksi maailma muuttuu seuraavien 20 vuoden aikana huomattavasti verrattuna siihen, mitä se on edellisen 200 vuoden aikana muuttunut. Tämä tarkoittaa myös sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluille suurta muutosta. Nopeus voi olla jopa niin huimaa, että on vaikeaa kuvitella, millainen maailma on vuonna 2024.

Robotit voivat hoito- ja hoivatyössä korvata tulevaisuudessa jopa 20 prosenttia hoitajien työstä. Uuteen teknologiaan perustuvilla laitteilla voidaan kotona asumisesta tehdä turvallisempaa ja antaa mahdollisuuksia vuorovaikutuksen lisääntymiseen teknologian keinoin. Turvateknologia toimii apuna muistisairaiden ihmisten hoidossa ja valvonnassa ja erilaiset viestisovellukset lisäävät sosiaalista kanssakäymistä. (Kauppila ym. 2017.)

Kaikenikäisten henkilöiden, niin hoitajien kuin ikääntyneiden, myönteinen suhde teknologiaan paranee, kun perehdytystä kyseessä olevaan laitteistoon ja teknologiaan on riittävästi. Selkeät ja hyvät käyttöoppaat auttavat käyttöönottoa. (Jauhiainen ym. 2014; Ewertsson ym. 2015; 1169–1174; Söderlund & Vellonen 2018). Vaikka teknologia on ollut esillä jo runsaasti viimeiset kymmenen vuotta, kokee suurin osa kotihoidon hoitohenkilökunnasta sen silti uhkana ja pelottavana asiana. Myöskään suurin osa ikäihmisistä ei ole tottunut teknologian käyttöön ja heille erilaiset teknologian sovellutukset niin arkielämässä kuin terveydenhoidossa ovat vieraita.

Teknologia arjen apuna

Erilaiset teknologiset ratkaisut ja apuvälineet auttavat ja tukevat sekä kotona asuvaa iäkästä ihmistä, vammaista, että hänen hoitajaansa. Saatavilla olevat uudet teknologiaratkaisut laajentavat apuvälineiden kirjoa ja edistävät mahdollisuuksia tukea asiakkaan elämän fyysistä ja sosiaalista esteettömyyttä. Teknologia ei kuitenkaan korvaa inhimillistä hoivaa ja hoitoa. Kuitenkin oikein käytettynä ne lisäävät mahdollisuuksia suoriutua itsenäisesti päivittäisistä toimista. (Ikonen 2015, 121.) Erilaisia ikäteknologian välineitä ja sovellutuksia otetaan käyttöön, kun havaitaan, että asiakkaalle voisi olla näistä hyötyä. Monet ikäteknologian välineistä ja sovellutuksista myös vapauttavat hoitajien aikaa rutiininomaisista toiminnoista, jolloin hoitajat voivat käyttää vapautuneen ajan sosiaaliseen vuorovaikutukseen asiakkaan kanssa.

Tällä hetkellä Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän kotihoidossa käytetään Evondos-lääkeautomaatteja, kuvapuhelinpalvelu Severiä, GPS-turvaranneketta eli älykelloa ja turvapuhelinta (kuva 1). Näillä laitteilla on onnistuttu tukemaan asiakkaiden itsenäistä toimintaa. Esimerkiksi lääkeautomaatin avulla kotihoidon asiakas muistaa ottaa lääkkeensä säännöllisesti itse. Tällöin hoitajan käyntiä ei tarvita lääkkeenoton varmistamiseksi. Laitteet kotihoidossa on otettu positiivisesti vastaan.

posteri, jossa on esitelty tarkemmin tekstissä aiemmin mainitut kotihoidon käytössä olevat laitteet

Kuva 1. Ikäteknologia kotona -posteri (Laaksonen 2020, 30)

Eettisyys osana teknologisia ratkaisuja

Ikäteknologiaan liittyviä tärkeimpiä eettisiä periaatteita ovat ihmisarvo ja sen loukkaamattomuus, itsemääräämisoikeus, hyvän tekeminen, vahinkojen välttäminen ja oikeudenmukaisuus. Teknologian tulisi olla lisäämässä yhdenvertaisuuden, itsenäisyyden ja turvallisuuden tunnetta. Se ei saisi leimata käyttäjäänsä tai tuottaa häpeää. Ylisuojeleminen ja liiallinen holhoaminen ovat myös ihmisarvoa loukkaavia. Teknologian apua harkitessa tulisi aina kysyä, auttaako se henkilön turvallisuutta, terveyttä, itsenäisyyttä ja elämänlaatua. (Leikas & Launiainen 2016.)

Onko kysymys vuorovaikutuksen korvaamisesta hoivarobottia käytettäessä vai onko hoivarobotin tarkoitus täyttää aukko muistisairaan arjessa, joka ei muuten täyttyisi? Oleellisesti ihmisyyteen kuuluu vuorovaikutuksen tarve toisen ihmisen kanssa. Siksi on epäeettistä jättää ihmistä seurustelemaan vain laitteiden ja koneiden kanssa. Huonosti toteutetun teknologian riskinä on, että ihmiset, jotka apua tarvitsevat, saavat entistä vähemmän inhimillistä vuorovaikutteista kohtaamista osakseen. (Kauppila 2017.)

Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan mukaan teknologiaan liittyvät eettiset kysymykset ovat tyypiltään samankaltaisia kuin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin liittyvät eettiset kysymykset yleensä. Ongelmat eettisyyden suhteen syntyvät käytännön tilanteiden erilaisista tulkinnoista ja monimuotoisuudesta. Teknologian tarkastelun arvoperustana kotihoidossa on ihmisarvo ja sen haavoittuvuus. Keskeisiä periaatteita teknologia hyödyntämisessä kotihoidossa ovat vahingon välttäminen ja hyvän tekeminen, itsemääräämisoikeus, yksityisyyden suoja, oikeudenmukaisuus ja turvallisuus. (Ikonen 2015, 126.) Nämä periaatteet ovat myös keskeisiä kotihoidon periaatteita. Ikäteknologian käyttöönotto tuo näiden periaatteiden pohdintaan uuden ulottuvuuden. Hoitajat joutuvat pohtimaan tuoko ikäteknologian käyttöönotto juuri tälle asiakkaalle lisää hyvää arkeen.

Lähteet

Ewertsson, M., Gustafsson, M., Blomberg, K., Holmström, I. & Allvin, R. 2015. Use of technical skills and medical devices among new registered nurses: a questionnaire study. Nurse Education Today. Vol. 35 (12), 1169–1174.

Hammar T., Mielikäinen L. & Alastalo H. 2018. Teknologia tukee kotihoidon asiakkaan omatoimisuutta ja turvallisuutta – eroja käyttöönotossa maakuntien välillä. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimuksesta tiiviisti 44. [Viitattu 6.4.2020]. Saatavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137291/URN_ISBN_978-952-343-252-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Hammar T., Vainio S. & Sarivaara S., 2017. Kotihoidossa käytettävän teknologian kirjo on laaja, mutta kaikkia mahdollisuuksia ei vielä hyödynnetä. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimuksesta tiiviisti 27. [Viitattu 20.5.2020]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135240/URN_ISBN_978-952-302-912-5.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Ikonen, E-R. 2015. Kehittyvä kotihoito. 4. uudistettu painos. Keuruu: Otava oy: Keuruu.

Jauhiainen, A., Sihvo, P. & Ikonen, H. 2014. Sähköiset terveyspalvelut asiakkaiden käyttöön terveydenhuollossa – teoriasta käytäntöön. Joensuu: Karelia- ammattikorkeakoulu. Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja B:33. [Viitattu 20.5.2020]. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/86478/B33.pdf?sequence

Laaksonen, R. 2020. Ikäteknologia arjen apuna: Teknologia tutuksi kotihoidossa. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lahti. [Viitattu 11.6.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060316749

Leikas, J. & Launiainen, H. 2016. Anni ja Onni – Huomaamaton teknologia arjen apuna. Miina Sillanpään säätiön julkaisusarja B:41. [Viitattu 20.5.2020]. Saatavissa: http://www.miinasillanpaa.fi/wp-content/uploads/2014/12/Anni_ja_Onni_sisus_www_final.pdf

Kauppila, P.A, Kärnä, E, Pihlainen, K & Koskela, T.. 2017. IkäOte-hanke: Teknologia ikäihmisen tukena- Ketterän kokeilukulttuurin ytimessä. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto.

Söderlund, E. & Vellonen, M. 2018. Tulevaisuus tehdään yhdessä kehittämällä. Teknologiaa ja osallistamista kuntien murroksessa.  Vantaa: Laureaammattikorkeakoulu, Laurea Julkaisut 99. [Viitattu 20.5.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-500-9

Kirjoittajat

Rasaliina Laaksonen on LAB-ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelija, jonka opinnäytetyö käsittelee ikäteknologian käyttöä kotihoidossa

Sari Lappalainen on LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön lehtori

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/elektroniikka-futuristinen-humanoidi-innovaatio-2599244/ (Pexels licence)

Julkaistu 23.6.2020

Viittausohje

Laaksonen, R. & Lappalainen, S. 2020. Kotihoito törmäsi teknologiaan. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/kotihoito-tormasi-teknologiaan/