Kohtaamisia ryhmissä – vuorovaikutuksen merkitys ryhmänohjauksen eri ympäristöissä

Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamassa HOPE – Hyvinvointia, osallisuutta ja polkuja työelämään -hankkeen Diggaan! -ryhmiä on ohjattu Etelä-Karjalassa LAB-ammattikorkeakoulun ja Uudellamaalla Humakin toimesta keväästä 2025 alkaen sekä lähi- että verkkoryhmien muodossa. Lähiryhmiä on ohjattu yhteistyökumppaneiden mahdollistamissa tiloissa ja verkko-ohjausta on toteutettu hankkeen omalla sekä yhteistyökumppaneiden Discord-alustoilla. Erilaiset ohjausympäristöt määrittävät ryhmänohjaukselle erilaisia käytänteitä, ja ryhmänohjaajalta vaaditaan paitsi ohjauksen menetelmien tarkastelua, myös niiden sopeuttamista ja mukauttamista ryhmätoiminnan kulloisenkin ohjausympäristön edellyttämällä tavalla.

Kirjoittaja: Jenni Jukkala-Kylliäinen

Ohjaajana ryhmää rakentamassa

Ryhmän ohjaaminen on tapahtuma, jossa ohjaajalta vaaditaan erilaisia valmiuksia, ammattitaitoa sekä ymmärrystä ryhmäprosesseista (Absetz 2025). Ryhmätoimintaan sisältyy aina sekä asiatavoite että tunnetavoite. Asiatavoite kattaa työskentelyyn liittyvän toiminnan ja tunnetavoite puolestaan rakentuu ryhmäläisten välisen luottamuksen ja tuntemisen kautta muodostuvasta yhteenkuuluvuuden ja turvallisuuden tunteesta. Tunnetavoitteen toteutuminen mahdollistaa asiatavoitteen etenemisen, sillä ilman turvaa ei ole mahdollista oppia. (Jääskeläinen 2022.) Ryhmänohjaajan tärkein tehtävä onkin mahdollistaa toiminta ryhmässä sellaiseksi, että jokaisella ryhmän jäsenellä on ryhmässä turvallinen ja hyvä olo (Absetz 2025). Ryhmän ohjauksessa ja toimivan ryhmän taustalla ryhmäyttämisellä on keskeinen rooli. Ryhmäyttämisellä tuetaan ja edistetään ryhmäläisten keskinäistä luottamusta, toisiinsa tutustumista sekä vuorovaikutusta. Ryhmäyttäminen vahvistaa ihmisen psykologisia perustarpeita, sillä kohdatessa toisiaan osallistujat tulevat nähdyksi ja kuulluksi, jolloin osallistujien keskinäinen hyväksyntä, arvostus sekä yhteenkuuluvuuden ja turvallisuuden tunne vahvistuu. (Jääskeläinen 2022.) Ryhmäyttämiseen käytettävien ohjausmenetelmien kautta voidaankin vahvistaa positiivista tunneilmastoa sellaiseksi, että ryhmässä on helppo viihtyä (Absetz 2025).

Diggaan! -ryhmänohjauksen ohjaussuunnitelmaan on kirjattu jokaiseen ryhmänohjaustapaamiseen erilaisia orientoivia harjoituksia, joiden avulla osallistujien tutustumista, itsetuntemusta sekä taitoja, vahvuuksia ja osaamista pyritään vahvistamaan. Erilainen ohjausympäristö vaatii ohjaajalta harjoitusten soveltamista sekä mukauttamista ympäristöön sopivaksi. Lähiryhmissä voidaan harjoitusten tukena käyttää erilaisia kortteja ja muita materiaaleja, jotka toimivat mm. ryhmäytymisen vahvistamisessa ja yhteisen keskustelun herättelyssä. Verkkoympäristössä vastaavat materiaalit on jaettava sähköisessä muodossa. Discord-alustalla joudutaan toisinaan soveltamaan harjoituksia myös chat-keskusteluun mukautuvaksi, sillä alusta ei aina toimi näppärästi osallistujan käyttäessä useita eri verkkosivuja päällekkäin Discord-yhteyden lisäksi.

Tavoitteellinen ryhmätoiminta etenee viiden erilaisen kehitysvaiheen kautta. Huolimatta ryhmän tarkoituksesta, voidaan ryhmän toiminnan aikana tunnistaa muodostumis-, kuohunta-, yhdenmukaisuuden-, toimivan työskentelyn- sekä lopetusvaihe. (Jääskeläinen 2022.) Diggaan! -toiminnassa ryhmänohjaajan tulee havainnoida ryhmän jäsenten välistä vuorovaikutusta ja ohjata sekä rohkaista ryhmän toimintaa muodostumisvaiheesta kohti toimivan työskentelyn vaihetta. Ryhmäyttämisellä voidaan tukea nopeampaa siirtymistä toimivan työskentelyn vaiheeseen. Ryhmän toiminta voi taantua herkästi esimerkiksi silloin, jos ryhmän ohjaajissa tai jäsenissä tapahtuu muutoksia. Jo saavutettu luottamuksen tila saattaa heikentyä ja tukea tarvitaan enemmän keskinäisten yhteyksien vahvistamiseen. (Jääskeläinen 2022.)

Vuorovaikutuksen rooli erilaisissa ohjausympäristöissä

Diggaan! -ryhmissä osallistujat ovat NEET-tilanteessa olevia nuoria, ja monesti pitkään jatkunut opintojen tai työelämän ulkopuolelle jääminen on osaltaan lisännyt haasteita arjessa jaksamiseen tai sosiaalisissa tilanteissa toimimiseen. Diggaan! -ryhmissä tuleekin huomioida sensitiivisesti erilaisia vuorovaikutuksen tapoja ja ohjauksen menetelmiä. Erityisesti lämpimän vuorovaikutuksen kautta ryhmänohjaaja luo syvän sitoutuneisuuden vuorovaikutukseen ryhmän kanssa. Lämpimässä vuorovaikutuksessa kohtaaminen on kiireetöntä, ohjaaja pysähtyy ryhmäläisten kokemusten äärelle ja kuuntelee arvostavasti. Lämmin vuorovaikutus turvaa ryhmäläiselle kokemuksen omasta tilasta ja hyväksymisestä sellaisena kuin on. (Ahonen 2022, 78.) Hyväksyvän ja sallivan ilmapiirin välittyminen ensi hetkestä alkaen on ryhmään osallistuvalle tärkeä kokemus, ja tämän huomioimiseksi ryhmänohjaajan on asetettava itsensä täydelliseen läsnäolon tilaan, jotta aidon kohtaamisen kokemus välittyy. Lähiryhmässä tämä toteutuu heti tapaamisten alussa jokaisen osallistujan yksilöllisellä tervehtimisellä ja tervetulon toivotuksella. Kiireetön kuulumisten vaihto on merkityksellistä ja siihen tulee varata riittävästi aikaa.

Verkkoryhmässä Discord-alustalla toteutuvassa ohjaamisessa kohtaaminen rakentuu yleensä kirjoitetun viestinnän pohjalle. Ohjaajat käyttävät usein myös äänikanavaa ohjauksen tukena, jolloin esimerkiksi yksilöllinen osallistujien tervehtiminen mahdollistuu luontevasti osallistujan liittyessä kanavalle. Osallistujat kuitenkin viestivät pääosin chat-kanavan kautta kirjoittaen ja tämä edellyttää ohjaajalta kykyä paitsi huomioida sanallisesti jokaisen tulijan yksilöllisesti ryhmään saapuessaan, myös olemaan valppaana chat keskusteluissa, joka yleensä aktivoituu alussa vilkkaaksi. Someviestintä on nopeatempoista ja elää hetkessä. Kiireissään ihminen viestii helposti toisin kuin rauhallisessa tilanteessa. (Rongas & Honkonen 2016.) Diggaan! -ryhmien discord-ympäristöissä ohjaajalta vaaditaankin usein nopeaa reagointia ja kirjoittaminen on monin kerroin hitaampaa kuin ääneen asioiden sanominen. Toisinaan ryhmäläisten chat-viesteihin on nopeinta vastata emojilla, joiden käyttöä tulee tulkinnanvaraisuuden vuoksi myös kyetä harkitsemaan myös nopeasti etenevässä keskustelussa. Sanallisella ja kirjoitetulla viestinnällä on merkittävä ero siinä, kuinka viestillä saadaan ilmaistua esimerkiksi lämpöä, jota hyväksyvän ja turvallisen ilmapiirin rakentuminen edellyttää. Toimivassa vuorovaikutuksessa ihmiset samaistuvat ja tahdistuvat toisiinsa monella tasolla ja tunteet tarttuvat toisista nopeasti ja usein tiedostamatta. Verkkovuorovaikutuksessa ei eleiden huomioiminen ole samalla lailla mahdollista ja tunteet eivät tartu. (Saarikivi & Wikström 2024.) Sanallisesti on helppoa hakea viestiin tunteita äänenpainolla ja äänensävyllä, kun puolestaan kirjoitetussa muodossa viestin sanomaa voi yrittää värittää erilaisten emojien kautta. Sähköisestä viestinnästä haastavaa tekeekin juuri viestien sisällön tulkintaa tukevan oheisviestinnän uupuminen. Erityisesti huumorin kohdalla väärin ymmärtämisen vaara kasvaa. (Rongas & Honkonen 2016.)

Verkko- ja lähiohjauksen periaatteet voidaan lopulta eroavaisuuksistaan huolimatta kiteyttää ihmisyyden perustarpeiden äärelle: kohdataan kaikki arvostavasti ja luodaan jokaiselle mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi. Rakennetaan yhdessä vuorovaikutteisesti ryhmä, jossa on helppo viihtyä.

Lähteet

Absetz, P. 2025. Ryhmänohjaus. Teoksessa; Vänskä, K., Laitinen-Väänänen, S., Kettunen T. & Mäkelä, J. 2025. Onnistuuko ohjaus: sosiaali- ja terveysalan ohjaustyössä kehittyminen. Helsinki: Edita. Viitattu 2.6.2026. Saatavissa https://www.ellibslibrary.com/book/9789526375847

Ahonen, L. 2022. Haastavat kasvatustilanteet. Lämpimän vuorovaikutuksen käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus.

Jääskeläinen, L. 2022. Ryhmä toimivaksi: helppoja harjoituksia ryhmäyttämiseen. Jyväskylä: PS-kustannus. Viitattu 2.6.2026. Saatavissa https://www.ellibslibrary.com/book/9789523703247

Rongas, A. 2011. Rongas, A. & Honkonen K. päivitetty 2016. Vuorovaikutus ja viestintätaidot. Viitattu 2.6.2026. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/vuorovaikutus-ja-viestintataidot

Saarikivi, K. & Wikström V. 2024. Voiko netissä synkata? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 140 (24), 2054–9. Viitattu 2.6.2026. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo18568

Kirjoittaja

Jenni Jukkala-Kylliäinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaalialan lehtorina sekä HOPE – Hyvinvointia, osallisuutta ja polkuja työelämään hankkeessa asiantuntijana sekä Diggaan! -ryhmien ohjaajana

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/group-of-people-sitting-on-chair-in-front-of-table-8199558/(Pexels Licence)