Käyttäjäkokemustutkimuksen suunnittelu - avain onnistuneeseen tuotekehitykseen pk-yrityksissä

Käyttäjäkokemustutkimus on olennainen osa tuote- ja palvelukehitystä. Hyvin suunniteltu tutkimus auttaa ymmärtämään käyttäjien tarpeita ja mieltymyksiä sekä parantamaan tuotteen tai palvelun laatua. Tässä artikkelissa käsitellään käyttäjäkokemustutkimuksen suunnittelun keskeisiä vaiheita ja tavoitteiden asettamisen tärkeyttä erityisesti pk-yritysten näkökulmasta.

Kirjoittaja: Sami Heikkinen

Käyttäjäkokemustutkimuksen huolellinen suunnittelu on avainasemassa onnistuneen tutkimuksen toteuttamisessa. Hyvä suunnittelu auttaa varmistamaan, että tutkimus tuottaa arvokasta tietoa tuotekehityksen tueksi ja vastaa sekä käyttäjien että liiketoiminnan tarpeisiin. Suunnitteluvaiheessa on tärkeää määritellä tutkimuksen tavoitteet, ymmärtää käyttäjien tarpeet sekä huomioida liiketoiminnan päämäärät.

Tutkimuksen tavoitteiden määrittely

Käyttäjäkokemustutkimusta suunniteltaessa on ensiarvoisen tärkeää määritellä tutkimuksen tavoitteet. Tavoitteet voidaan jakaa karkeasti kahteen pääkategoriaan: formatiiviseen ja summatiiviseen tutkimukseen (Tullis & Albert 2013). Formatiivinen tutkimus keskittyy tuotteen tai palvelun kehittämiseen ja parantamiseen sen suunnitteluvaiheessa. Tämän tyyppinen tutkimus pyrkii tunnistamaan käytettävyysongelmia ja kehityskohteita, jotta niihin voidaan puuttua ennen tuotteen lopullista julkaisua. Formatiivinen tutkimus on luonteeltaan iteratiivista, ja sitä tehdään yleensä pienemmillä otoksilla (tyypillisesti 8-12 osallistujaa).

Kuvitellaan esimerkiksi pieni ohjelmistoyritys, joka kehittää projektinhallintasovellusta pk-yrityksille. Formatiivisen tutkimuksen tavoitteena voisi olla selvittää, miten hyvin sovelluksen käyttöliittymä tukee päivittäisiä projektinhallintatehtäviä. Yritys voisi järjestää käytettävyystestejä, joissa 10 potentiaalista käyttäjää suorittaa tyypillisiä tehtäviä, kuten projektin luominen, tehtävien jakaminen ja edistymisen seuranta. Tutkimuksen tulokset auttaisivat yritystä tunnistamaan käyttöliittymän ongelmakohtia ja parantamaan sovelluksen käytettävyyttä ennen sen julkaisua.

Summatiivinen tutkimus puolestaan arvioi valmista tai lähes valmista tuotetta. Sen tavoitteena on mitata, kuinka hyvin tuote täyttää sille asetetut tavoitteet ja miten se vertautuu kilpailijoihin. Summatiivinen tutkimus vastaa kysymyksiin kuten ”Saavutimmeko käyttäjäkokemuksen tavoitteet?” ja ”Miten tuotteemme pärjää kilpailijoihin verrattuna?”.

Sama projektinhallintasovellusta kehittävä yritys voisi julkaisun jälkeen toteuttaa summatiivisen tutkimuksen. Tavoitteena olisi arvioida, kuinka hyvin sovellus täyttää sille asetetut käytettävyystavoitteet ja miten se vertautuu markkinoilla oleviin kilpailijoihin. Yritys voisi toteuttaa laajemman käyttäjäkyselyn (esim. 200-300 vastaajaa) sekä vertailevan käytettävyystestin, jossa osallistujat suorittavat samoja tehtäviä sekä yrityksen omalla että kilpailijoiden sovelluksilla. Tulokset antaisivat yritykselle tietoa sovelluksen vahvuuksista ja heikkouksista sekä auttaisivat tunnistamaan jatkokehityskohteita.

Käyttäjien tarpeiden ymmärtäminen

Käyttäjäkokemustutkimuksen suunnittelussa on olennaista ymmärtää käyttäjien tarpeet ja tavoitteet. On tärkeää pohtia, käyttävätkö ihmiset tuotetta päivittäin osana työtään, satunnaisesti vai kenties vain kerran. Käyttäjäkokemusta voidaan mitata kolmesta eri näkökulmasta: suorituskyky, mieltymykset ja tunteet (Tullis & Albert 2013).

Suorituskyky mittaa, mitä käyttäjä konkreettisesti tekee tuotteen kanssa. Tähän kuuluvat esimerkiksi tehtävien suoritusajat, virheiden määrä ja tehtävien onnistumisprosentti. Mieltymykset puolestaan kertovat käyttäjien subjektiivisista kokemuksista, kuten tuotteen visuaalisesta miellyttävyydestä tai käytön helppoudesta. Tunteet taas keskittyvät käyttäjän emotionaalisiin reaktioihin tuotetta käytettäessä.

Liiketoiminnan tavoitteiden huomioiminen

Käyttäjäkokemustutkimuksen suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon myös liiketoiminnan tavoitteet. Tutkimuksen tulisi tuottaa tietoa, joka auttaa saavuttamaan yrityksen päämääriä, kuten myynnin kasvattamista tai asiakastuen kustannusten vähentämistä. Liiketoiminnan tavoitteiden ymmärtämiseksi on hyödyllistä haastatella keskeisiä sidosryhmiä ja selvittää, mitkä asiat ovat heille tärkeitä (Hartson & Pyla 2012).

Palataan aiemmin mainittuun pieneen ohjelmistoyritykseen, joka kehittää projektinhallintasovellusta pk-yrityksille. Yrityksen liiketoiminnalliset tavoitteet ovat asiakaskannan kasvattaminen, käyttäjien sitouttaminen sovellukseen ja tukipyyntöjen määrän vähentäminen. Asiakaskannan kasvattamisen tavoitetta tukevassa tutkimuksessa selvitetään, mitkä ominaisuudet erottavat sovelluksen kilpailijoista ja houkuttelevat uusia asiakkaita. Tätä varten voidaan toteuttaa kilpailija-analyysi ja potentiaalisten asiakkaiden haastatteluja. Käyttäjien sitouttamista mitataan seuraamalla sovelluksen käyttöastetta ja käyttäjien aktiivisuutta eri toiminnoissa. Tukipyyntöjen vähentämiseen voidaan päästä analysoimalla yleisimpiä tukipyyntöjä ja tutkimalla, miten sovelluksen käyttöliittymää ja ohjeistusta voisi parantaa näiden ongelmien ennaltaehkäisemiseksi.

Ketterä kehitys ja käyttäjäkokemustutkimus

Ketterässä tuotekehityksessä käyttäjäkokemustutkimuksen toteuttaminen voi olla haasteellista tiukkojen aikataulujen vuoksi. On kuitenkin olemassa kevyitä tutkimusmenetelmiä, jotka sopivat hyvin ketterään kehitysprosessiin. Näitä ovat esimerkiksi toistuvat yhden päivän käytettävyystestit 2-3 viikon välein sekä lyhyet verkkokyselyt, joilla voidaan kerätä nopeasti tietoa käyttäjien mieltymyksistä (Tullis & Albert 2013).

Esimerkkiyrityksemme voi käyttää ketterää kehitysmenetelmää kahden viikon sprinteillä. Sprintti on ketterän kehityksen termi, joka tarkoittaa lyhyttä, yleensä 1-4 viikon mittaista ajanjaksoa, jonka aikana kehitystiimi työstää ennalta sovittuja tehtäviä ja tuottaa valmiin, toimivan osan ohjelmistosta. He voisivat integroida käyttäjäkokemustutkimuksen kehitysprosessiinsa seuraavasti:

Joka toisen sprintin lopussa järjestetään yhden päivän käytettävyystesti 5-6 käyttäjällä. Testissä keskitytään sprintissä kehitettyihin uusiin ominaisuuksiin, kuten uuteen tehtävien priorisointityökaluun tai päivitettyyn raportointinäkymään.
Jokaisessa sprintissä lähetetään lyhyt (5-10 kysymystä) verkkokysely beta-testaajille. Kyselyssä kerätään palautetta uusimmista ominaisuuksista ja ideoita jatkokehitykseen. Esimerkiksi voidaan kysyä, kuinka hyödylliseksi käyttäjät kokevat uuden resurssien allokointitoiminnon.
Kerran kuukaudessa järjestetään tunnin mittainen etähaastattelu 2-3 aktiivisen asiakasyrityksen projektipäällikön kanssa syvällisemmän palautteen saamiseksi. Tässä voidaan keskustella esimerkiksi siitä, miten sovellus integroituu heidän muihin työkaluihinsa ja prosesseihinsa.
Sovellukseen on integroitu analytiikkatyökalu, joka kerää jatkuvasti tietoa käyttäjien toiminnasta. Tätä dataa analysoidaan säännöllisesti käyttötrendien ja mahdollisten ongelmakohtien tunnistamiseksi. Esimerkiksi voidaan seurata, mitä toimintoja käytetään eniten ja mitkä ominaisuudet jäävät vähemmälle käytölle.

Tämä lähestymistapa mahdollistaa jatkuvan käyttäjäpalautteen keräämisen ja hyödyntämisen ketterässä kehitysprosessissa ilman, että se hidastaa kehitystyötä merkittävästi. Yritys voi nopeasti reagoida asiakkaiden tarpeisiin ja parantaa projektinhallintasovellusta jokaisessa sprintissä.

Yhteenveto

Käyttäjäkokemustutkimus on arvokas työkalu pk-yrityksille tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Huolellisella suunnittelulla, oikeiden työkalujen valinnalla ja tulosten tehokkaalla analysoinnilla pienetkin yritykset voivat saada merkittävää hyötyä käyttäjäkokemustutkimuksesta.

Panostamalla käyttäjäkokemustutkimukseen pk-yritykset voivat parantaa tuotteidensa ja palveluidensa laatua, lisätä asiakastyytyväisyyttä ja saavuttaa kilpailuetua markkinoilla. Vaikka resurssit olisivat rajalliset, pienetkin askeleet käyttäjäkokemuksen ymmärtämisessä ja parantamisessa voivat johtaa merkittäviin tuloksiin. LAB-ammattikorkeakoulun kasvun ja kaupallistamisen tutkimustiimi auttaa mielellään yrityksiä TKI-toiminnassa.

Lähteet

Goodman, E., Kuniavsky, M. & Moed, A. 2012. Observing the User Experience: A Practitioner’s Guide to User Research. Morgan Kaufmann. Viitattu 25.8.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/C2010-0-64844-9

Hartson, R. & Pyla, P. 2012. The UX Book: Process and Guidelines for Ensuring a Quality User Experience. Morgan Kaufmann. Viitattu 25.8.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/C2010-0-66326-7

Tullis, T. & Albert, B. 2013. Measuring the User Experience: Collecting, Analyzing, and Presenting Usability Metrics. Morgan Kaufmann. Viitattu 25.8.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/C2011-0-00016-9

Kirjoittaja

Sami Heikkinen, FM, KTM, opettaa LAB-ammattikorkeakoulussa palveluiden kehittämistä ja on kiinnostunut käyttäjäkokemustutkimuksen hyödyntämisestä tuotekehityksessä erityisesti pk-yrityksissä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1452893 (CC0)