Miltä työmarkkinoiden tulevaisuudet näyttävät Etelä-Karjalassa? Tätä kysymystä tarkasteltiin Etelä-Karjalassa ensimmäistä kertaa järjestetyssä Työmarkkinoiden tulevaisuusverstaassa. Ennakoinnin luonteelle tyypillisesti ennakointia tehtiin yhdessä työskennellen. Tilaisuudessa tuotettiin ennakointitietoa, joka huomioi maakunnan työmarkkinoiden erityispiirteet sekä uuden maakuntaohjelman strategiset tavoitteet. Työmarkkinoiden muutosten ymmärtäminen edellyttää useiden samanaikaisten ilmiöiden tarkastelua, ja juuri siksi keskusteluun oli tuotu sekä valtakunnallista että maakunnallista näkökulmaa.

Kirjoittaja: Mirja Harvistola

Näkökulmia työmarkkinoihin ja alueen mahdollisuuksiin

Tilaisuudessa kuultiin inspiraatiopuheenvuoroja. Työn ja talouden tutkimuksen LABOREn johtaja Mika Maliranta avasi työmarkkinoiden ja talouskasvun laajempia kehityskulkuja, kun taas maakunnallinen näkökulma konkretisoitui erityisesti aluekehitysasiantuntija Anni Laihasen puheenvuorossa. Mukaan mahtui myös käytännönläheinen ja energinen näkökulma matkailuun, kun Imatran kaupungin matkailu- ja tapahtumapäällikkö Panu Kärri haastoi yleisöä ajattelemaan alueen potentiaalia. (XAMK 2026.)

Kärrin puheenvuoro toi tilaisuuteen kaivattua konkretiaa ja pilkettä silmäkulmaan. Hän muistutti, että Etelä-Karjalassa on valtavasti vetovoimatekijöitä: luontoa, tapahtumia, kulttuuria ja omaleimaisia elämyksiä, mutta niiden hyödyntäminen vaatii rohkeaa yhteistyötä ja tekemisen meininkiä. Alueen toimijoiden on yhdessä huolehdittava siitä, että matkailijat eivät vain kulje läpi tai suuntaa naapurimaakuntiin, vaan pysähtyvät, viipyvät ja palaavat uudelleen. Miten alueen itsestäänselvyydet muutetaan ihmeiksi ja liiketoiminnaksi? (Kärri 2026.)

Inspiraatiopuheenvuorojen jälkeen työskenneltiin yhdessä tulevaisuusverstastyöskentelyn keinoin. Kymmenessä eri pienryhmässä innovoitiin alueelle uutta liiketoimintaa kymmenen vuoden päähän.  Lisäksi valittiin kuvitteellisista työnhakijakorteista niihin sopivat osaajat. Tehtiin siis osaamistarve-ennakointia, millaista osaamista ja työvoimaa tulevaisuuden työelämässä tarvitaan. (XAMK 2026.) Kevään 2026 aikana LAB-ammattikorkeakoulussa KaakkoACT-hankkeessa on tehty myös osaamistarve-ennakoinnin odotuksiin ja tarpeisiin liittyviä haastatteluja (LAB 2026).

Yhteistyö ja Etelä-Karjalan vahvuudet tulevaisuuden perustana

Yritykset, oppilaitokset, kunnat ja työllisyyspalvelut muodostavat kokonaisuuden, jossa osaaminen, työ ja tekijät kohtaavat. Erityisesti yritysten merkitys korostuu, sillä ne eivät ole vain kehittämistoimien kohteita, vaan keskeisiä kumppaneita osaamistarpeiden määrittelyssä ja uusien ratkaisujen innovoinnissa ja kokeilussa. Myös kansainväliset osaajat ovat osa tätä ekosysteemiä kehittäjinä ja verkostojen rakentajina. (Laihanen 2026.)

Tulevaisuuden osaaminen ei synny tyhjästä, vaan rakentuu olemassa olevan osaamisen uudelleenkytkennästä. Etelä-Karjalassa on runsaasti teollista perusosaamista, joka liittyy metsäteollisuuteen, prosesseihin, energiaan, sähköön, automaatioon ja logistiikkaan. Näitä ei tule nähdä vain perinteisinä aloina, vaan tulevaisuuden mahdollistajina. Juuri tämä osaamispohja luo edellytyksiä vihreälle siirtymälle, sähköistymiselle, vetytaloudelle ja kiertotalouden ratkaisuille. Yksi kiinnostavimmista havainnoista liittyi siihen, miten alueen vahvuuksia voidaan hyödyntää uusissa yhteyksissä. Kysymys ei ole pelkästään siitä, mitä osataan, vaan siitä, mihin kaikkeen osaamista voidaan soveltaa. Nykyiset teolliset kyvykkyydet voivat palvella täysin uusia toimialoja ja markkinoita. (Laihanen 2026.)

Valtakunnallinen keskustelu peilautuu Etelä-Karjalaan

Aiemmin keväällä Kouvolassa järjestetyssä valtakunnallisessa työmarkkinoiden tulevaisuusverstaassa nostettiin esiin samoja kysymyksiä kuin Etelä-Karjalassakin: uskalletaanko innovoida, riittävätkö yritysten riskinotto ja tuki sekä jaksetaanko hakea rahoitusta, lupia ja työvoimaa? Pitäisiköhän pk-yrityksiä auttaa TKI-ratkaisuissa keskitetysti? (Pylkkänen 2026.)

Valtakunnallisessa verstaassa kerätyssä aineistossa (n=44) työmarkkinoiden tulevaisuus näyttäytyi jakautuneena: 17 vastaajaa suhtautui siihen toiveikkaasti, 9 oli huolestuneita ja 17 koki näkemyksensä ristiriitaisiksi. Toiveikkuutta leimasi luottamus Suomen uudistumiskykyyn, koulutuksen ja hyvinvoinnin vahva rooli sekä usko yhteistyöhön, kansainvälistymiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Kokonaisuutena tulevaisuus nähtiin haastavana mutta hallittavissa olevana, mikäli uudistumista tehdään pitkäjänteisesti ja yhdessä. (Viljakainen 2026.) Havainnot peilaavat myös Etelä-Karjalan tulevaisuusverstaassa esiin nousseita asioita, joissa korostuivat samoin osaamisen uudistaminen, yhteistyö ja muutoskyky.

Koulutus ja kansainväliset osaajat työelämän uudistajina

Etelä-Karjalassa koulutuksen rooli nostettiin esiin keskeisenä mahdollistajana. Alueen vahva koulutus- ja tutkimusperusta tukee työelämän uudistumista, mutta tulevaisuudessa korostuvat entistä enemmän joustavat ja nopeasti reagoivat oppimisen muodot. Erityisen tärkeänä nähdään se, että osaamisen kehittäminen ei koske vain tulevia sukupolvia, vaan myös jo työelämässä olevia. Jatkuvaa oppimista ei siis tule unohtaa.

Toinen merkittävä teema oli kansainvälisyys. Työikäisen väestön kehitys nojaa yhä vahvemmin maahanmuuttoon, mikä tekee kansainvälisistä osaajista pysyvän osan alueen elinvoimaa. Pelkkä houkuttelu ei riitä, vaan tarvitaan panostuksia integroitumiseen, työllistymiseen ja perheiden asettautumiseen. Kansainväliset osaajat tulisi nähdä aktiivisina toimijoina ja kehittäjinä, jotka tuovat mukanaan uusia verkostoja ja näkökulmia. Maakuntaohjelman näkökulmasta tavoitteena on rakentaa kansainvälisesti osaava alue, jossa yhdistyvät koulutuksen saavutettavuus, osaajien saatavuus ja työmarkkinoille soveltuva osaaminen. Olennaista on, että uusia avauksia ei rakenneta irrallaan, vaan olemassa olevien rakenteiden ja verkostojen päälle. (Etelä-Karjalan liitto 2026; Laihanen 2026.)

Katse tulevaisuuteen

Verstaassa palkittiin Etelä-Karjalan Tulevaisuusteko 2026. Kilpailun voitti Matchwork-hanke, joka tarttuu työelämän keskeiseen haasteeseen: osaajien kiinnittymiseen työmarkkinoille. Malli rakentaa siltoja takaisin työelämään tarjoamalla 3–12 kuukauden määräaikaisia työsuhteita oikeissa työympäristöissä sekä yksilöllistä valmennusta ja tukea. Tavoitteena on 120 pitkäaikaistyöttömän osallistuminen ja siirtymien vahvistuminen kohti työtä tai koulutusta. (LAB 2026; Lappeenrannan kaupunki 2026; Saimaan ammattiopisto Sampo 2026.)

Kuva 1. Tulevaisuustekokilpailu toi konkreettisen näkökulman siihen, miten ennakointityö kytkeytyy käytännön tekoihin ja alueen kehittämiseen. (Kuva: Mirja Harvistola)

Kokonaisuudessaan Etelä-Karjalan tulevaisuusverstas vahvisti käsitystä siitä, että Etelä-Karjalan työmarkkinoiden tulevaisuus rakentuu kyvystä tunnistaa omat vahvuudet ja käyttää niitä uudella tavalla. Tulevaisuus rakentuu kyvystä kytkeä nykyinen osaaminen uusiin käyttötarkoituksiin yhteistyössä, jossa keskiössä ovat erityisesti pk-yritykset, oppilaitokset, kunnat ja työllisyyspalvelut sekä kansainväliset osaajat, ei pelkästään kohderyhminä, vaan aktiivisina kehittäjinä. (Laihanen 2026.)

Lähteet

Etelä-Karjalan liitto. 2026. Etelä-Karjala-ohjelma. Viitattu 22.4.2025. Saatavissa https://liitto.ekarjala.fi/maakuntasuunnittelu/aluekehittaminen/etela-karjalan-maakuntaohjelma-2026-2029/

Kärri, P. 2026. Imatran kaupunki. Inspiraatiopuheenvuoro. Etelä-Karjalan työmarkkinoiden tulevaisuusverstas  -tilaisuus. 16.4.2026. Lappeenranta. Viitattu 22.4.2026. https://www.xamk.fi/tapahtuma/ek-tulevaisuusverstas2026/

LAB. 2026. KaakkoACT – Ennakoiva tieto toiminnaksi -hanke. Viitattu 22.4.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kaakkoact-ennakoiva-tieto-toiminnaksi

Laihanen, A. 2026. Etelä-Karjalan liitto. Tilaisuuden yhteenvetävä maakuntaohjelmaan peilaava puheenvuoro. Etelä-Karjalan työmarkkinoiden tulevaisuusverstas. 16.4.2026. Lappeenranta. Viitattu 22.4.2026. https://www.xamk.fi/tapahtuma/ek-tulevaisuusverstas2026/

Pylkkänen, E. 2026. Työ ja elinkeinoministeriö. Uudella rakenteella Suomen talouskasvuun – pienistä keskisuuriksi. Keynote-puheenvuoro. Valtakunnallinen työmarkkinoiden tulevaisuusverstas. 11.2.2026. Kouvola. Viitattu 22.4.2026.

Viljakainen, K. 2026. Tulokset ennakoinnin ja työllisyyden asiantuntijoiden valtakunnallisesta työpajasta. Työmarkkinoiden tulevaisuusverstas. 11.2.2026. Kouvola. Viitattu 22.4.2026. Saatavissa: https://www.xamk.fi/app/uploads/sites/2/2026/02/Tulokset-Tyomarkkinoiden-Tulevaisuusverstas-small.pdf

XAMK. 2026. KaakkoACT – Ennakoiva tieto toiminnaksi -hanke. Viitattu 22.4.2026. Saatavissa https://www.xamk.fi/hanke/kaakkoact-ennakoiva-tieto-toiminnaksi/

Kirjoittaja

Mirja Harvistola toimii LAB-ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä KaakkoACT – Ennakoiva tieto toiminnaksi -hankkeessa

Artikkelikuva: Etelä-Karjalassa järjestettiin ensimmäistä kertaa maakunnallinen työmarkkinoiden tulevaisuusverstas. (Kuva: Mirja Harvistola)

Viittausohje

Harvistola, M. 2026. Yhdessä kohti Etelä-Karjalan työmarkkinoiden tulevaisuutta. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/yhdessa-kohti-etela-karjalan-tyomarkkinoiden-tulevaisuutta/

Euroopan unionin osarahoittama