Viheralueiden suunnittelussa on yhä tärkeämpää ottaa huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset kasvillisuuteen. Suomessa ilmaston lämpeneminen pääasiassa parantaa monien lajien kasvumahdollisuuksia, mutta toisaalta lämpeneminen tuo monenlaisia haasteita kasvien selviytymiseen. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten ilmastonmuutos vaikuttaa kasvien elinolosuhteisiin ja mitä tulisi huomioida valittaessa kasvilajeja muuttuvaan ilmastoon.

Kirjoittajat: Pinja Koivisto & Essi Malinen-Lallukka

Ilmastonmuutokseen varautumisessa kuntien rooli on keskeinen, ja yksi tapa toimia on viheralueisiin panostaminen. Opinnäytetyö “Kasvillisuuden huomioiminen infran hellekestävyydessä: Vieterinpuisto, Iitin kunta” tehtiin osana LAB-ammattikorkeakoulun ja Iitin kunnan toteuttamaa Askeleet ilmastonmuutokseen varautumiseen -hanketta, jonka tavoitteena on auttaa Päijät-Hämeen kuntia ennakoivassa varautumistyössä (LAB-ammattikorkeakoulu 2024). Opinnäytetyössä koottiin luettelo ilmastonmuutoksen vaikutuksia kestävistä kasvilajeista, jotka soveltuvat myös muille ilmasto-oloiltaan samanlaisille kunnille (Koivisto & Långvik 2024).

Elinolosuhteiden muutokset Suomen ilmastossa

Suomi on yksi niistä alueista, jotka kokevat nopeinta lämpenemistä maailmassa. Lämpeneminen on johtanut lisääntyviin ja pitkittyviin hellejaksoihin, samalla kun kylmät jaksot ovat harvinaistuneet. Vaikka sademäärät keskimäärin kasvavat, myös kuivuuden riski kasvaa kesäisin erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa. Lumen sulaminen on aikaistunut lähes koko Suomen alueella ja Länsi- sekä Etelä-Suomessa lumipeite on ohentunut, mikä vaikuttaa maaperän olosuhteisiin ja maan routimiseen ja niin ollen myös kasvillisuuden talvehtimiseen. Sääolosuhteiden ääripäät tulevat korostumaan ilmastonmuutoksen seurauksena.  (Ilmatieteenlaitos 2021.)

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ekosysteemeihin ovat merkittäviä, ja ne muodostavat suuren uhan luonnon monimuotoisuudelle. Pohjoisen pallonpuoliskon korkeilla leveysasteilla, kuten Suomessa, kasvukausi on jo pidentynyt. Tulevaisuudessa lajit joutuvat sopeutumaan muuttuneisiin elinolosuhteisiin entistä enemmän tai siirtymään pohjoisemmaksi. Lisäksi vieraslajien lisääntyminen uhkaa alkuperäisten lajien menestymistä. (Ilmatieteenlaitos 2021.)

Ilmastovyöhykkeet siirtyvät kohti pohjoista

Suomi kuuluu Köppenin ilmastoluokituksen mukaan lumi- ja metsäilmaston kosteaan ja kylmään tyyppiin. Kylmimmän kuukauden keskilämpötila on korkeintaan -3 °C ja lämpimimmän kuukauden vähintään +10 °C. Sateita esiintyy kohtuullisesti kaikkina vuodenaikoina. (Ilmatieteenlaitos 2024a.) Ilmasto-olosuhteiden muuttuessa eteläisen Suomen on ennustettu siirtyvän kostea- ja leutotalviseen ilmastotyyppiin noin 50 vuoden kuluttua. (Ilmasto-opas ym. 2022.)

Suomen ilmasto voidaan jakaa myös tarkemmin viiteen pääluokkaan (kuvio 1.), joista Päijät-Hämeen alue kuuluu eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen, missä puusto on tiheää ja vaikuttaa voimakkaasti ilmastoon. Yleisimpiä puulajeja ovat lepät, koivut, metsäkuusi, mänty ja haapa. Myös vaahteraa, pähkinäpensasta ja lehmusta esiintyy jonkin verran. Eteläisemmässä hemiboreaalisessa vyöhykkeessä kasvaa enemmän lehtimetsävyöhykkeen kasvilajeja kuten tammea. (Ilmatieteenlaitos 2024a.) Ilmastonmuutoksen seurauksena ekosysteemit siirtyvät kohti napoja, mikä todennäköisesti muuttaa Päijät-Hämeen aluetta eteläboreaalisen vyöhykkeen sijasta hemiboreaaliseksi vyöhykkeeksi. (Ilmasto-opas). Vyöhykkeiden siirtymisellä on monenlaisia vaikutuksia kasvien elinolosuhteisiin, niiden selviytymiseen ja lajisuhteisiin.

Kuvio 1. Suomen ilmastovyöhykkeet. (Ilmatieteenlaitos 2024a.)

Menestymisvyöhykkeiden muutokset ja vaikutukset puulajeihin

Ilmasto ja muut ympäristötekijät ovat hyvin erilaisia eri puolella Suomea. Tästä syystä Suomi on jaettu kahdeksaan erilliseen menestymisvyöhykkeeseen (kuvio 2.) (Ilmatieteenlaitos 2024b.). Suomen kahdeksasta hedelmäpuiden ja puuvartisten koristekasvien menestymisvyöhykkeestä (taulukko 1.) Päijät-Hämeen alue kuuluu pääosin II-vyöhykkeeseen eli järvien ja peltojen vyöhykkeeseen. (Suomalainen taimi 2024.)

Kasvien menestymisvyöhykkeisiin vaikuttavat muun muassa kasvukauden pituus sekä talviolosuhteet, kuten lumen sulamisen ajankohta ja maan routaantuminen, mutta myös kasvupaikan pienilmastolla on vaikutusta kasvien menestymiseen. Pienilmastoltaan suojaisilla ja lämpimillä paikoilla voivat menestyä myös eteläisemmän vyöhykkeen kasvit, mutta kylmillä paikoilla kannattaa suosia omaa vyöhykettään pohjoisempien vyöhykkeiden kasveja. (Suomalainen taimi 2024.)

Suomi on jaettu kahdeksaan menestymisvyöhykkeeseen.

Kuvio 2. Puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet. (Suomalainen taimi 2024.)

Hedelmäpuiden ja puuvartisten koristekasvien menestymisvyöhykkeet
Ia Suotuisan suven alue, Ahvenanmaa
Ib Mantereen paras, Lounais- ja etelärannikko, Helsinki-Rauma
II Järvien ja peltojen vyöhyke, Porista Savonlinnaan
III Suomen perusmaisemaa, Vaasasta Kiteelle
IV Mäkiseutujen ja lakeuksien vyöhyke, Kokkolasta Joensuuhun
V Tasankojen, soiden ja vaarojen vyöhyke, Oulusta Kolille
VI Vedenjakajamailta Lapin porteille, Kemi-Ylitornio-Kuhmo
VII Etelä- ja Keski-Lappi
VIII Tunturien paljakat

Taulukko 1. Hedelmäpuiden ja puuvartisten koristekasvien menestymisvyöhykkeet Suomessa (Ilmatieteenlaitos 2024b, muokannut Koivisto & Malinen-Lallukka 2024)

Ilmaston lämpeneminen siirtää kasvien menestymisvyöhykkeitä kohti pohjoista. Esimerkiksi tammi leviää entistä pohjoisemmaksi, ja uusia lajeja kuten magnolia selviytyy Suomen talvesta. Parhaiten Suomessa menestyvät kuitenkin alkuperäiset lajit, jotka ovat sopeutuneet vaihteleviin ilmasto-olosuhteisiin. Luonnonvarakeskuksen MTT:n puutarhatuotannon Laukaan tutkimusyksikkö testaa taimien talvenkestävyyttä koekentillään. Myyntiin lasketut taimet ovat tunnistettavissa FinE-tunnuksesta (Finnish Elite), joka takaa niiden terveen kasvun ja kestävyyden Suomen oloissa. (Saarikoski 2022, 29–31.)

Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa FINADAPT-hankkeessa on myös tutkittu ilmastonmuutoksen vaikutuksia kolmeen eri puulajiin Suomessa: mäntyyn, kuuseen ja koivuun. (Kankaanpää 2011, 20–21). Mänty näyttää menestyvän tulevaisuuden muuttuvassa ilmastossa. Mänty on ekologisesti sopeutuva puulaji, joka kestää erilaisia olosuhteita, kuten kylmyyttä, kosteutta, kuivuutta, happamuutta ja ravinteiden niukkuutta. Erityisesti Etelä-Suomessa männyn osuus puustosta kasvaa. Kuusen elinalue taas tulee supistumaan ilmastonmuutoksen seurauksena. Kuivien sääjaksojen yleistyessä Etelä-Suomessa kuusen kasvu heikkenee, sillä kuusi tarvitsee reheviä kasvupaikkoja. Alueilla, joilla kasvaa sekä mäntyä, kuusta että koivua, kuusi voi tulla syrjäytetyksi männyn ja koivun tieltä. Lehtipuiden ja -pensaiden arvioidaan hyötyvän selvästi ilmastonmuutoksesta, ja erityisesti eri koivulajien kasvu paranee koko Suomen alueella. (Marjakangas 2011, 47–49.)

Suomen vaihteleva ilmasto on haasteellinen puuvartisille kasveille, sillä talvet voivat vaihdella äärimmäisen leudoista erittäin kylmiin. Suojasäällä monien kasvilajien versojen kylmänkestävyys heikkenee ja ne saattavat avata silmujaan. Pakkasten taas palatessa, kasvien versot ja silmut voivat paleltua. Taimien kylmänkestävyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota, kun talvet muuttuvat entistä vaihtelevimmiksi tulevaisuudessa. (Saarikoski 2022, 28–29.)

Sopivien kasvilajien valinta muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin

On tärkeää valita lajit huolellisesti niiden kasvuolojen mukaan sekä ympäristön vaatimuksiin soveltuviksi, jotta kasvit menestyvät parhaalla mahdollisella tavalla.

Kasvien sopeutuminen: Valitse kasvilajeja, jotka ovat sopeutuneet Suomen oloihin sekä vaihteleviin ilmasto-olosuhteisiin ja pystyvät selviytymään ilmastonmuutoksen aiheuttamista muutoksista, kuten lisääntyvistä tulvista, kuivuusjaksoista ja vaihtelevista talvista. FinE eli Finnish Elite tunnuksen saaneet kasvit ovat ilmastonkestävyydeltään ja käyttöominaisuuksiltaan sopivia Suomen ympäristöoloihin.

Alueelliset eroavaisuudet: Huomioi alueelliset erot ilmastossa ja valitse kasveja, jotka ovat soveltuvia kyseiseen menestymisvyöhykkeeseen.

Lajin kasvupaikkavaatimukset: Huomioi lajin kasvipaikkavaatimukset, kuten alueen valoisuus ja maaperätekijät: ravinteisuus, kosteus ja happamuus.

Kasvupaikan pienilmasto: Paikalliset pienilmasto-olosuhteet ovat merkittävässä osassa kasvin selviytymistä ja menestymistä. Ne voivat joko tarjota suojaa tai altistaa kasvit äärimmäisille sääilmiöille.

Kasvukauden pituus: Ilmaston lämmetessä kasvukausi tulee pidentymään, mikä on hyvä asia kasvien menestymisen kannalta. Samalla kuitenkin tuhohyönteisten lisääntymisajanjakso pitenee, mikä on huomioitava kasvitaudeille alttiiden lajien kohdalla.

Kestävyys ja terveys: Valitse terveitä ja kestäviä kasvilajeja, jotka menestyvät Suomen oloissa myös muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa.

Nämä tekijät huomioimalla voidaan edesauttaa kasvilajien mahdollisuuksia menestyä muuttuvassa ilmastossa.

Lähteet

Ilmasto-opas, Ilmatieteenlaitos & EU-LIFE. 2022. Ilmastovyöhykkeiden muutokset Euroopassa. Viitattu 13.4.2024. Saatavissa https://www.ilmasto-opas.fi/visualisoinnit/muutos-ilmastovyohykkeissa/?lang=fi

Ilmatieteenlaitos. 2024a. Suomen ilmastovyöhykkeet. Viitattu 13.4.2024. Saatavissa https://www.ilmatieteenlaitos.fi/suomen-ilmastovyohykkeet

Ilmatieteenlaitos. 2024b. Valitse oikea kasvi oikealle kasvuvyöhykkeelle. Viitattu 13.4.2024. Saatavissa https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kasvuvyohykkeet

Ilmatieteenlaitos. 2021. IPCC:n ilmastoraportin kansallinen julkaisutilaisuus Tiedekulmassa 9.8.2021. Youtube-video. Viitattu 30.3.2024. Saatavissa https://www.youtube.com/watch?v=r0zAVpdv1bk&t=1803s

Kankaanpää, S. (suom.). 2011. Suomen kyky sopeutua ilmastonmuutokseen: FINADAPT yhteenveto päättäjille. Suomen ympäristö 1. Helsinki: Suomen ympäristö.

Koivisto, P & Långvik, M. 2024. Kasvillisuuden huomioiminen infran hellekestävyydessä: Vieterinpuisto, Iitin kunta. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Viitattu 8.4.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401081145

LAB-ammattikorkeakoulu. 2024. Askeleet ilmastonmuutokseen varautumiseen. Viitattu 19.4.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/askeleet-ilmastonmuutokseen-varautumiseen

Marjakangas, A. 2011. Ilmastonmuutos lähiluonnossamme. Tampere: Mediapinta.

Saarikoski, E. 2022. Perusta oma arboretum. Helsinki: Tapio.

Suomalainen taimi. a. Menestymisvyöhykkeet. Viitattu 12.4.2024. Saatavissa https://www.suomalainentaimi.fi/content/fi/1/20040/Menestymisvy%C3%B6hykkeet.html

Ilmasto-opas.fi. Mitä ilmastonmuuton on? : Matka maailman ympäri – muutokset maailman suurekosysteemeissä ja luonnon monimuotoisuudessa. Ilmasto-opas. Viitattu 8.4.2024. Saatavissa https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/matka-maailman-ympari-muutokset-maailman-suurekosysteemeissa-ja-luonnon-monimuotoisuudessa

Kirjoittajat

Pinja Koivisto opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa energia- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmassa.

Essi Malinen-Lallukka työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä Askeleet ilmastonmuutokseen varautumiseen -hankkeessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1220807 (CC0)

Julkaistu 14.5.2024

Viittausohje

Koivisto, P. & Malinen-Lallukka, E. 2024. Ilmastonmuutoksen vaikutukset kasvillisuuden valintaan. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/ilmastonmuutoksen-vaikutukset-kasvillisuuden-valintaan/