Ideoiden arviointi

Joskus luova prosessi voi päätyä niin onnelliseen tilanteeseen, että kaikkia syntyneitä ideoita ei ole mahdollista toteuttaa. Silloin pitää pystyä erottelemaan jyvät akanoista. Parhaiden kultajyvien erotteluun on olemassa erilaisia välineitä, joita esitellään tässä kirjoituksessa.

Kritiikin rooli

Ideoiden arviointiin liittyy monia näkökulmia, joista yksi on kritiikin rooli. Kritiikkiä on tarkoitus käyttää arviointivaiheessa siten, että se auttaa jalostamaan ideoita eteenpäin. Sitä ei ole tarkoitettu siihen, että muiden ideoita väheksymällä saataisiin nostettua omat ideat parrasvaloihin. Jos ei pidä jostain esitetystä ideasta, sen sijaan että kertoo miksi idea on huono, voi kertoa miten ideasta saisi paremman.

Yhdessä vai erikseen?

Kun ideoiden mahdollisuuksia arvioidaan, on hyvä pitää mielessä kaksi nyrkkisääntöä: nollavaihtoehto ja ideoiden samanaikaisuus. Ensimmäinen mahdollinen ratkaisuvaihtoehto ongelmaan, on niin sanottu nollavaihtoehto. Se tarkoittaa sitä, että ei tehdä mitään vaan sen sijaan eletään nykytilanteen kanssa. Tämä nollavaihtoehto on hyvä vertailukohta muille kehitetyille ideoille. Toinen mielessä pidettävä asia liittyy ideoiden samanaikaiseen toteutettavuuteen. Jotkut ideat sulkevat toisensa pois. Ei kannata esimerkiksi rakentaa kahta rinnakkaista ratalinjaa Tampereen ja Helsingin välillä siten, että toinen ohittaa Hämeenlinnan ja Riihimäen, kun toinen ratalinja kulkee niiden kautta. Näitä kahta ideaa ei siis voi toteuttaa yhtä aikaa. Sen sijaan on mahdollista toteuttaa yhtä aikaa ideat nykyisen radan lisäraiteista Tampereelta Riihimäelle ja lentorata Keravalta lentokentän kautta Helsinkiin. Tai sitten voidaan toteuttaa vain jompikumpi näistä ideoista. Ne on siis mahdollista toteuttaa yhdessä tai erikseen.

Myös mittakaavalla on merkitystä ideoiden vertailuun. Edelliset näkökulmat ovat vaihtoehtoja yksityiskohtaisella tasolla tarkasteltaessa. Junaradan linjausvaihtoehdot Tampereen ja Helsingin välillä eivät ole ainoa junaratojen ideakimppu, vaan se kilpailee niukasta rahoituksesta. Samaan aikaan haluttaisiin rakentaa radat pääkaupungista myös Turkuun ja Itä-Suomeen. Vaikka ne eivät ole toisiaan suoraan pois sulkevia vaihtoehtoja, on käytettävissä olevat varat rajoittamassa sitä, kuinka monia näistä radoista voidaan lopulta toteuttaa. Kannattaa siis pysähtyä miettimään, mitkä ideat on mahdollista toteuttaa yhtä aikaa ja mitkä sulkevat toisensa pois niukkojen resurssien vuoksi.

Nopeasti vai perusteellisesti?

Ideoiden arviointi voidaan tehdä nopeasti intuitiota käyttäen tai perusteellisesti ja huolellisesti asiaan paneutuen. Nopeus on valttia esimerkiksi silloin, jos pitää tehdä karkea jako käyttökelpoisiin ja –kelvottomiin ideoihin. Käyttökelpoisia voi sitten arvioida tarkemmin ja moniulotteisemmin. Joskus nopeaa päätöksentekoa voi tarvita myös esimerkiksi työpajamaisessa työskentelyssä, jossa päätös etenemissuunnasta täytyy tehdä, jotta voidaan edetä tekemisessä seuraavaan vaiheeseen.

Nopea päätöksenteko voi perustua esim. äänestämiseen. Perusteellisemmassa harkinnassa täytyy tietää millä kriteereillä päätöksiä tehdään. Silloin täytyy miettiä mittaamisen tavat, jolla ideoita voidaan verrata keskenään. Oikeiden mittareiden valinta kannattaa tehdä mieluiten jo ongelman ratkaisun ensivaiheissa (Heikkinen 2023). Kun samoja mittareita käytetään kaikkien ideoiden arviointiin, on lopputulos vertailukelpoinen.

Äänestäminen

Jos päädytään käyttämään äänestämistä, voidaan se tehdä erilaisilla tavoilla.

neljä erilaista päätöstentekotapaa havainnollistettu tähtisymbolein. — Kuvio 1. Erilaiset äänestämisen tavat (kuvio: Sami Heikkinen)

Yksimielinen äänestäminen edellyttää sitä, että kaikkien ryhmän jäsenten pitää olla lopputuloksesta yhtä mieltä, että valittu vaihtoehto voidaan viedä eteenpäin.
Toinen vaihtoehto on määräenemmistö, jolla tarkoitetaan vaihtoehtoa, joka on saanut yli puolet äänistä jatkoon pääsemiseksi. Tämä soveltuu parhaiten tilanteisiin, jossa tarjolla on kaksi vaihtoehtoa. Jos vaihtoehtoja on useampia, voidaan tarvita useampi äänestyskierros, joissa aina vähiten ääniä saanut vaihtoehto putoaa pois ja seuraavalla kierroksella jatkaa eniten ääniä saaneet. Presidentinvaalit ovat tästä hyvä esimerkki.

Yksinkertaisessa enemmistössä tarvitaan vain yksi äänestys ja silloin eniten ääniä saanut vaihtoehto voittaa. Viimeinen vaihtoehto perustuu yhden henkilön päätökseen, kun on ensin kuunneltu muiden näkemykset asiaan.

Voimakenttäanalyysi

Jos äänestys ei tunnu toimivalta ratkaisulta tai päätös täytyy tehdä yksin, voidaan käyttää äänestämisen sijaan voimakenttäanalyysia. Tämän menetelmän on kehittänyt Kurt Lewin (1943). Voimakenttäanalyysissa tarkastellaan ideoita yksitellen ja pohditaan, mitkä tekijät ovat idean puolella ja mitkä sitä vastaan.

Kun tarkasteltava idea on valittu, tämä idea asetetaan keskelle työskentelytilaa, joka voi olla yhtä lailla paperi tai sähköinen alusta. Tarkasteltava idea voi olla esimerkiksi junassa sijaitseva ruokakauppa (Kuvio 2). Kun idea on sijoitettu keskelle, pohditaan tekijöitä, jotka tukevat ideaa ja jotka vastustavat ideaa. Ideaa tukevat tekijät sijoitetaan kuviossa idean vasemmalle puolelle ja vastustavat tekijät oikealle puolelle.

Kuvassa on junavaunun sisälle sijoitettu ruokakauppa, jossa on ihmisiä sisällä — Kuvio 2. Voimakenttäanalyysi junaruokakaupasta (Sami Heikkinen ja Midjourney)

Sen jälkeen mietitään asioita, jotka tukevat ideaa. Tässä tapauksessa näitä voisi olla esimerkiksi:

“Ihmiset säästävät aikaa tehdessään ostokset junassa”
“Matkustustyytyväisyys kasvaisi, kun ihmiset eivät olisi nälkäisiä tai janoisia.”

Idean kannalta negatiiviset asiat tulevat kuvan oikealle puolelle. Tässä tapauksessa niitä voisi olla esimerkiksi:

“Logistiikan monimutkaisuus”
“Lisääntynyt henkilökunnan tarve”
“Tarve uudelle kalustolle”

Kun kaikki vaikuttavat voimat on tunnistettu, voi yksinkertaisesti vain laskea vaikuttavien voimien lukumäärän molemmilla puolilla ja vähentää positiivisista voimista negatiiviset voimat. Tässä tapauksessa positiivisia voimia tunnistettiin kaksi ja negatiivisia kolme, joten idean arvo olisi -1.

Vaihtoehtoisesti voidaan määrittää eri voimille erilaiset kertoimet, joiden avulla saadaan painotettua tärkeämpinä pidettyjä voimia. Sen jälkeen lasketaan painotettujen voimien erotus. Voimakenttäanalyysin tulos kirjataan ylös jokaisen idean tarkastelun jälkeen. Kun voimakenttäanalyysi on tehty kaikille ideoille, on ideat asetettu paremmuusjärjestykseen. Suurimman arvon saaneet ideat ovat todennäköisesti toteuttamiskelpoisimpia.

Oikea arviointitapa oikeaan tilanteeseen

Ideoiden arviointi on tärkeä vaihe luovassa ongelmanratkaisuprosessissa. Kun siihen käytetään oikea määrä aikaa ja vaivaa, voidaan olla varmempia, että valitut ideat myös toimivat paremmin käytännössä. Jos haluat oppia lisää luovasta ongelmanratkaisusta ja ideoiden arvioinnista, voit opiskella asiaa aihetta käsittelevällä mikrokurssilla (LAB-ammattikorkeakoulu 2023).