
Kriiseihin varautuminen ja niissä työskentelyn kehittäminen ovat osa arjen turvallisuutta sekä valmiussuunnittelua. Hyvinvointialueiden perustaminen on nostanut esille kriisityön käytäntöjen yhtenäistämisen tarvetta. Lapin hyvinvointialueen kriisityön tutkiminen nosti esiin monta epäkohtaa, joiden parantaminen edistää sujuvaa työskentelyä kriiseissä.
Kirjoittajat: Piia Junttila & Arja-Tuulikki Malin
Kriisityö
Tämänhetkisessä maailmassa, jossa sodat ja ilmastokriisi vaikuttavat ihmisten henkiseen hyvinvointiin, on kriisityön merkitys korostuneempaa. Tutkimuksissa on todettu, että ilmastonmuutoksen myötä tulleet äärisääolosuhteet vaikuttavat ihmisten henkiseen hyvinvointiin ja voivat heikentää ihmisten kykyä selviytyä elämästä. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien äärisääolosuhteiden odotetaan jatkuvan tutkimuksen mukaan vielä vuosia. Sodan vaikutukset voivat näkyä maantieteellisesti pitkänkin matkan päässä asuvissa ihmisissä ja heidän psyykkinen vointinsa voi huonontua. Tärkeää huomata, että sotien tilanteet voivat äkillisesti muuttua huonompaan suuntaan, jolloin myös ihmiset saattavat kokea tilanteen traumaattiseksi. (Junttila 2025; Longman ym. 2023.)
Kriisityö eli psykososiaalinen tuki on määritelty myös terveydenhuolto – ja sosiaalihuoltolaissa. Terveydenhuoltolaissa (Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 50b §) on määritelty, että äkillisissä järkyttävissä tilanteissa tulee järjestää kriisiapua kriisipäivystyksenä tai osana muuta perusterveydenhuollon toimintaa. Sosiaalihuoltolaissa (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 29 b §) psykososiaalinen tuki on sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta, jota annetaan äkillisissä järkyttävissä tilanteissa välittömästi. Kriisityö on tilanne tai tapahtuma, jossa auttaja puuttuu tilanteeseen nopeasti ja tukee tarkoituksenmukaista käsittelyä. Kriisinhoidon Hammarlund (2001, 105) määrittelee syvällisemmin interventioksi, joka tulee latinan sanasta intervenire, joka tarkoittaa tulla väliin tai puuttua asiaan. Psykososiaalinen tuki ja palvelut on kattotermi sille toiminnalle, jota järjestetään suuronnettomuuden tai muun tapahtuman aiheuttaman psyykkisen stressin seuraamusten torjumiseksi ja lievittämiseksi. (STM 2019; 46, 9.) Kriisityö kytkeytyy useiden ammattiryhmien toimintaan, jolloin kriisityön onnistunut kehittämistyö edellyttää myös tämän monialaisuuden ja -ammattilaisuuden huomioon ottamista kokonaisvaltaisen kuvan muodostamiseksi (mm. OPH 2025; Rytilahti 2024; THL 2023).
Lapin hyvinvointialueen kriisityön tutkimus
Junttilan (2025) opinnäytetyössä (YAMK) selvitettiin Lapin hyvinvointialueen kriisityötön kehittämishaasteissa. Laadullisen tutkimuksen tulokset osoittivat puutteita ja kehittämistarpeita koulutuksessa, viestinnässä resursseissa ja prosesseissa. Ammattilaisten näkökulmasta koulutusta saisi olla säännöllisesti, jotta taidot ja tiedot pysyvät muistissa. Viestinnän puutteellisuus nousi esiin ja toiveena olikin saada yhteinen viestintäkanava kaikkien toimijoiden välille.
Resurssien riittämättömyys Lapin alueella nousi myös tutkimuksessa esille. Ammattilaisia kaivattiin lisää tekemään kriisityötä ja jokaisessa Lapin kunnassa ei kriisityöntekijöitä ole lainkaan. Resurssien riittämättömyys vaikuttaa suoraan kriisityön tarjoamaan tuen määrään ja kykyyn toimia kriisitilanteissa. (Junttila 2025.)
Tutkimuksessa tunnistettu kriisityön prosessin puute aiheuttaa epävarmuutta kriisityötä tekevissä ammattilaisissa. Parhaiten prosessit näyttäytyvät selkeinä sosiaaliviranomaisilla ja mielenterveyspalveluiden ammattilaisilla. Kuitenkin kriisityötä tekevät myös muiden alojen työntekijät, muun muassa koulun henkilökunta. (Junttila 2025.)
Puutteista kohti ratkaisuja
Organisaation puutteelliset rakenteet vaikuttavat negatiivisesti kriisityön tekemiseen. Organisaation vahvalla johtajuudella on suuri merkitys koko organisaation toimintaan. Vahvan johtamisen kautta pystytään nopeasti reagoimaan muuttuviin olosuhteisiin ja viemään uudet päätökset työntekijätasolle. Tämä tuli esiin tutkimuksessa, jossa tutkittiin globaalin yllättäen tapahtuvan pandemian vaikutusta organisaation rakenteisiin. Tällä hetkellä Lapin hyvinvointialueella ei kriisityössä ole selkeää johtamista, eikä selkeää viestintäkanavaa. Tämä vaatii selkeän muutoksen, jotta voidaan saada kriisityö toimimaan ja ammattilaiset sitoutumaan ja tekemään parasta mahdollista kriisityötä. Organisaatiossa tulisi tehdä selkeä päätös siitä, kenen vastuulla on johtaa kriisityötä. Epäselvä organisaatiorakenne heikentää työntekijöiden luottamusta johtoon ja voi näin ollen myös heikentää kriisityön laatua tai minkä tahansa palvelun laatua. (Junttila 2025; Nyanhongo ym. 2023; Zitting ym. 2020.)
Viestintäkanavien luominen ja yhteistyön kehittäminen on toinen keskeinen suunta ratkaisuja luotaessa. Kun organisaatiorakenne on kunnossa, voidaan keskittäytyä viestinnän kehittämiseen. Viestinnän puutteellisuus heikentää yhteistyötä eri tahojen kanssa, jotka kriisityössä työskentelevät, ja voi johtaa puutteelliseen tiedonsaantiin. Yhteisen viestinnän kanavan luominen esimerkiksi digitaaliseen ympäristöön voisi auttaa kehittämään yhteistyötä ja luomaan selkeät raamit ja ohjeistukset kriisityölle. Nykypäivänä on monia eri digitaalisia kanavia, mihin voidaan kaikki eri alojen ammattilaiset linkittää; voidaan luoda Teams-ryhmä, johon pystytään kokoamaan ajankohtaista tietoa esimerkiksi koulutuksista. Sähköpostiryhmän luominen ja sitä kautta tiedon välittäminen on myös tehokasta. Sähköpostin kautta pystytään lähettämään samalla tavalla ajankohtaista tietoa ja kirjallista materiaalia kriisityöstä. (Virolainen 2010, 84.) Kriiseihin varautuminen edellyttää kuitenkin myös tavanomaisista digitaalisista kanavista riippumattomien keinojen kehittämistä poikkeustilanteisiin, joissa tietojärjestelmät eivät ole käytettävissä, mobiiliverkot eivät toimi tai sähkön tuotannossa on katkoksia (mm. Garcia-Perez ym. 2023)
Lähteet
Garcia-Perez, A., Cegarra-Navarro, J. G., Sallos, M. P., Martinez-Caro, E. & Chinnaswamy, A. 2023. Resilience in healthcare systems: Cyber security and digital transformation. Technovation. 121, 102583.Viitattu 13.3.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.technovation.2022.102583
Hammarlund, C-O. 2001. Kriisikeskustelu. Kriisituki, jälkipuinti, stressin ja konfliktien käsittely. Tietosanoma.
Junttila P. 2025. Kriisityön nykytila ja kehittämistarpeet: Laadullinen tutkimus Lapin hyvinvointialueen kriisityön kehittämiseksi. YAMK opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 13.3.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503134184
Longman, J., Patrick, R., Bernays, S. & Charlson, F. 2023. Three Reasons Why Expecting ‘Recovery’ in the Context of the Mental Health Impacts of Climate Change Is Problematic. International journal of environment research and public health. 20, 5882 Viitattu 12.3.2025. Saatavissa https://doi.org/10.3390/ijerph20105882
Nyanhongo, K. N., Mokhutsane, L. V., Mosebi, M. T., Thobejane, T. M., Mathudi, T. S. & Saurombe, M. D. 2023. The perceived impact of a global pandemic on a provincial department’s organisational structure. SA Journal of Human Resource Management. 21. Viitattu 12.3.2025. Saatavissa https://doi.org/10.4102/sajhrm.v21i0.2254
OPH. 2024. Psykososiaalisen tuen järjestäminen. Opetushallitus. Viitattu 13.3.2025. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/psykososiaalisen-tuen-jarjestaminen
Rytilahti, M. 2024. Psykologinen kriisityö on Suomessa huipputasoa, mutta prosessia pitää kehittää. Psykologi. Viitattu 13.3.2025. Saatavissa https://psykologilehti.fi/psykologinen-kriisityo-on-suomessa-huipputasoa-mutta-prosessia-pitaa-kehittaa/
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. Finlex. Viitattu 13.3.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2014/1301
STM. 2019. Äkillisiin traumaattisiin tilanteisiin liittyvän psykososiaalisen tuen kehittäminen. Työryhmän loppuraportti 2019. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:46. Viitattu 12.3.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4090-1
Terveydenhuoltolaki 1326/2010. Finlex. Viitattu 13.3.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2010/1326
THL. 2023. Palvelut kriisitilanteissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 13.3.2025. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/mielenterveys/mielenterveyspalvelut/palvelut-kriisitilanteissa
Virolainen, H. 2010. ’’Kai sitä ihminen on vain semmoinen laumaeläin.’’ -Virtuaalisen tiimin ilmapiiri. Sarja/Series A-8:2010. Turun kauppakorkeakoulu. Viitattu 13.3.2025. Saatavissa https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/96676/Ae8_2010.pdf
Zitting, J., Hietapakka, J., Laulainen, S., Niiranen, V. & Sinervo, T. 2023. Henkilöstön luottamus organisaatioon ja johtajiin sosiaali- ja terveyspalvelujen organisaatiomuutoksessa. Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti. 28(2), 168–184. Viitattu 13.3.2025. Saatavissa https://doi.org/10.30668/janus.75187
Kirjoittajat
Piia Junttila, YAMK-opiskelija, joka opiskelee hyvinvointialan palvelumuotoilua. Työskentelee mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa sairaanhoitajana Lapin hyvinvointialueella.
Arja-Tuulikki Malin, HTT, opettaa palvelumuotoilua ja ohjaa YAMK-opinnäytetöistä LAB ammattikorkeakoulussa.
Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/663205 (CC0)
Viittausohje
Junttila, P. & Malin, A.-T. 2025. Hyvinvointialueen kriisityön parantamisessa tarvitaan monipuolista kehittämistä. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/hyvinvointialueen-kriisityon-parantamisessa-tarvitaan-monipuolista-kehittamista/