Horisontti Eurooppa ei ole vain tutkijoille – myös yrityksillä ja yhdistyksillä on tärkeä rooli

Kun Horisontti Eurooppa -ohjelmasta puhutaan, mielikuvat kohdistuvat usein yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Todellisuudessa kyse on paljon laajemmasta yhteistyöstä. Euroopan unionin suurimmassa tutkimuksen ja innovoinnin ohjelmassa toimii vuosittain tuhansia yrityksiä, yhdistyksiä, julkisia organisaatioita ja muita yhteiskunnallisia toimijoita yhdessä tutkimusorganisaatioiden kanssa. Moni pk-yritys tai järjestö saattaa kuitenkin ajatella, ettei ohjelma ole tarkoitettu juuri heille. Tutkimusten perusteella suurin este ei useinkaan ole osaamisen puute, vaan epävarmuus siitä, millainen rooli omalla organisaatiolla voisi kansainvälisessä hankkeessa olla.

Kirjoittaja: Heidi Myyryläinen

Innovaatio syntyy yhteistyössä

Horisontti Euroopan innovaatio- ja tutkimusohjelman tavoitteena on tutkimusaluetta vahvistamalla löytää ratkaisuja Euroopan yhteisiin haasteisiin, kuten vihreään siirtymään, digitalisaatioon, terveyteen, turvallisuuteen ja kilpailukykyyn. Näihin haasteisiin ei vastata yksin tutkimuslaboratorioissa, vaan ratkaisut syntyvät tutkimuksen, yritysten, julkisten toimijoiden, järjestöjen ja käyttäjien yhteistyössä. (European Commisson n.d.a)

Tutkimusorganisaatiot tuovat hankkeisiin tieteellistä osaamista. Yritykset puolestaan tuovat käytännön kehittämisympäristöjä, liiketoimintaosaamista, pilotointimahdollisuuksia ja näkemyksen siitä, millaiset ratkaisut voivat päätyä markkinoille tai käytännön toimintaan. Yhdistykset ja verkostot voivat tuoda mukaan käyttäjien näkökulman, tavoittaa laajoja kohderyhmiä sekä tukea uusien ratkaisujen käyttöönottoa ja vaikuttavuutta. Monialainen yhteistyö on Horisontti Euroopan vahvuus.

Kaikkien ei tarvitse kehittää uutta teknologiaa

Horisontti Euroopassa innovaatio ymmärretään nykyisin paljon laajemmin kuin pelkkänä teknologisena kehityksenä. Monissa hankkeissa kehitetään uusia teknologioita mutta ei kaikissa. Hankkeiden kautta etsitään vaikuttavuutta monitasoisissa yhteiskunnallisissa asioissa ja siksi yritysten, julkisten organisaatioiden tai kolmannen sektorin organisaatiot voivat olla todella monenlaisia. Ohjelmassa tarvitaan palveluinnovaatioita, uusia liiketoimintamalleja, käyttäjälähtöistä kehittämistä, yhteiskuntatieteellistä tutkimusta sekä organisaatioiden ja kansalaisten osallistamista. Euroopan komissio korostaa, että kestävät ratkaisut syntyvät teknologian, ihmis- ja yhteiskuntatieteiden sekä käytännön toimijoiden yhteistyöstä.

Horisontti Euroopassa teknologisten innovaatioiden kypsyyttä arvioidaan usein Technology Readiness Level (TRL) -asteikolla (European Commission n.d.b). Vaikka TRL on kehitetty teknologioille, sen taustalla oleva ajatus ratkaisujen asteittaisesta kehittämisestä – ideasta kokeiluihin, pilotointiin ja käyttöönottoon – soveltuu myös palveluinnovaatioihin ja muihin kehittämisprosesseihin.

Yrityksen tai yhdistyksen vahvuus voi olla esimerkiksi uuden ratkaisun pilotointi, käyttäjien osallistaminen, liiketoimintamallien kehittäminen, vaikutusten arviointi, koulutus, kaupallistaminen tai tulosten levittäminen.

Millaiset yritykset osallistuvat?

Euroopan komission mukaan pk-yritykset muodostavat noin viidenneksen Horisontti Euroopan rahoituksen saajista. Ohjelmaan osallistuvat yritykset ovat usein aktiivisia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa sekä tekevät yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Samalla lähes puolet Horisontti Euroopan pk-yrityksistä osallistui jo edelliseen Horizon 2020 -ohjelmaan, mikä kertoo siitä, että osallistuminen kartuttaa osaamista ja verkostoja, joiden varaan myöhempi yhteistyö rakentuu. (European Commission 2024) Silti, vaikka ei olisi osallistunut aiemmin, kannattaa mahdollisuudet arvioida, koska osaamisen osuvuus ratkaisee, ei aiempi kokemus.

Horisontti Eurooppaan osallistuminen perustuu yhteistyöhön. Harvan yrityksen tai yhdistyksen odotetaan hallitsevan ohjelman kaikkia käytäntöjä yksin, vaan hankkeet rakentuvat konsortioihin, joissa kumppanit täydentävät toistensa osaamista. Euroopan parlamentin tilaaman selvityksen mukaan ensimmäiseen osallistumiseen liittyvä epävarmuus koskee ennen kaikkea sitä, mikä olisi organisaatiolle sopiva haku, millaiseen konsortioon kannattaisi liittyä ja miten oma asiantuntemus voisi tuottaa lisäarvoa kansainvälisessä hankkeessa. Kun nämä kysymykset ratkeavat ja ensimmäisestä hankkeesta kertyy kokemusta, myös ohjelman käytännöt ja toimintatavat tulevat tutuiksi, mikä madaltaa kynnystä osallistua uudelleen (Al-Ajlani et al. 2024).

Käytännössä osallistuminen tarkoittaa organisaatiolle sekä panostuksia että mahdollisuuksia. Se vaatii aikaa, henkilöstöresursseja ja sitoutumista kansainväliseen yhteistyöhön, mutta samalla Horisontti Eurooppa tarjoaa kumppaneille rahoituksen hankkeen toteuttamiseen. Näin osallistuminen voi olla yrityksille, yhdistyksille ja muille organisaatioille merkittävä mahdollisuus kehittää omaa toimintaansa, vahvistaa osaamistaan ja rakentaa uusia kansainvälisiä verkostoja.

Entä immateriaalioikeudet?

Yrityksille yksi tärkeimmistä kysymyksistä on, miten omat ideat, osaaminen ja liiketoiminnalliset intressit huomioidaan kansainvälisessä yhteistyössä. Horisontti Euroopassa tätä varten on selkeät pelisäännöt. Yrityksen ennen hanketta omistama osaaminen, aineistot ja muu immateriaalioikeudellinen omaisuus säilyvät lähtökohtaisesti yrityksen omistuksessa. Hankkeen aikana syntyvien tulosten omistuksesta, käyttöoikeuksista ja hyödyntämisestä sovitaan yhteistyössä hankkeen valmistelun ja konsortiosopimuksen yhteydessä. Näin pyritään varmistamaan, että tutkimuksen avoimuus, tulosten hyödyntäminen ja yritysten liiketoiminnalliset tavoitteet voidaan sovittaa yhteen. Tarvittaessa yritykset voivat saada tukea myös immateriaalioikeuksien ja hyödyntämisstrategian suunnitteluun esimerkiksi hankkeen koordinaattorilta, kansallisilta yhteyspisteiltä tai European IP Helpdesk -palvelulta (European Commission 2025; European IP Helpdesk 2024).

Menestyvä konsortio rakentuu toisiaan täydentävästä osaamisesta

Moni yritys pohtii, riittävätkö omat resurssit kansainväliseen hankkeeseen. Horisontti Eurooppa edellyttää aikaa, sitoutumista ja yhteistyötä. Toisaalta yrityksen ei tarvitse hallita kaikkea itse. Kokeneissa konsortioissa hanketta valmistellaan yhdessä: kumppaneita etsitään yhdessä, rooleja rakennetaan yhdessä ja myös esimerkiksi immateriaalioikeuksiin, hyödyntämiseen ja hankehallintoon liittyvät ratkaisut suunnitellaan yhteistyössä. Usein ensimmäinen osallistuminen ei olekaan askel tuntemattomaan, vaan mahdollisuus oppia kokeneiden kumppaneiden rinnalla.

Hankkeiden valmistelussa yhtä tärkeää kuin hyvä tutkimusidea on tunnistaa, mitä kukin organisaatio tuo kokonaisuuteen. Joillekin se on tutkimusosaamista, toisille pilotointiympäristö, kolmansille käyttäjäverkostot, kansainväliset yhteydet, kaupallistaminen tai vaikuttavuuden rakentaminen. Pitkäjänteisesti rakennettu osallistuminen voi avata uusia markkinoita, kumppanuuksia ja oppimisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia.

Lähteet

Al-Ajlani, H., Cvijanović, V., Huguet, M. M. & Vanzeller Novo, H. 2024. The Horizon Europe Programme: A strategic assessment of selected items. European Parliamentary Research Service (EPRS), Panel for the Future of Science and Technology (STOA), European Parliament. Viitattu 15.7.26. Saatavissa https://www.europarl.europa.eu/thinktank/en/document/EPRS_STU(2024)757813

European Commission. 2020. Your Guide to Intellectual Property Management in Horizon Europe. Viitattu 15.7.26. Saatavissa https://intellectual-property-helpdesk.ec.europa.eu/ip-management-and-resources/publications/your-guide-intellectual-property-management-horizon-europe_en

European Commission. n.d.a. Horizon Europe. Saatavilla https://research-and-innovation.ec.europa.eu/funding/funding-opportunities/funding-programmes-and-open-calls/horizon-europe_en

European Commission. n.d.b. EIC Programme Finder: Understanding Technology Readiness Level (TRL). European Innovation Council. Viitattu 15.7.26. Saatavissa https://eic.ec.europa.eu/programme-finder-13_en

European Commission: Directorate-General for Research and Innovation. 2024. SME participation in Horizon Europe : key figures (and key issues) in the first three years. Publications Office of the European Union. Viitattu 15.7.25. Saatavissa https://data.europa.eu/doi/10.2777/576670

Kirjoittaja

TKI-asiantuntija Heidi Myyryläinen toimii LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä ja toimii Horizon Europe-ohjelmasta rahoitetussa ForestAgriGreenNudge-tutkimushankkeessa, jossa LAB-ammattikorkeakoulu toimii kumppanina.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/photos/teamwork-collaboration-meeting-10235446/ (Pixabay Licence)