Hoitotyön ammattilainen vieraskielisten opiskelijoiden harjoitteluiden ohjaajana- millaista tukea ohjaajat tarvitsevat?

Vieraskielisten opiskelijoiden ohjaaminen vaatii ohjaajilta kielitietoisuutta, kulttuurista osaamista ja ymmärrystä. Kun ohjaajille tarjotaan riittävästi tukea ja koulutusta, he voivat toimia parhaalla mahdollisella tavalla, sekä opiskelijan että potilaan hyväksi.

Kirjoittajat: Tiia Kangassalo, Titta Sainio & Eeva Tuomenoksa

Vieraskielisten sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden määrä kasvaa Suomessa nopeasti, ja samalla lisääntyy tarve kielitietoisille harjoittelunohjaajille. Ohjaajien rooli on merkityksellinen opiskelijoiden ammatillisen kasvun, oppimisen ja työelämään integroitumisen kannalta. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että ohjaajat tarvitsevat monipuolista tukea onnistuakseen tässä vaativassa tehtävässä (Asunmaa ym. 2025; Myller ym. 2026). Ohjaajien kokema kuormitus liittyy usein siihen, kun ohjaustyötä tehdään muun työn ohessa. Mikkosen ym. (2017) mukaan ohjaajat tarvitsevat aikaa, selkeät ohjeet ja vastuunjaot ohjaukseen sekä johdon tuen ja mahdollisuuden kouluttautua.

Hoitotyön ammattilainen harjoittelun ohjaajana

Harjoittelun aikana opiskelijan ohjaajina toimivat hoitotyön ammattilaiset. Ohjaajalla on erittäin suuri merkitys opiskelijan osaamisen kehittymiseen harjoittelun aikana. Ohjaaja on asiantuntija omalla hoitotyön alalla. Tämän lisäksi hänellä tulee olla pedagogista ohjausosaamista, jotta hän osaa ja pystyy ohjaamaan opiskelijaa harjoittelun aikana. Suositus hoitotyön opiskelijaohjaajien ohjausosaamisen kehittämiseksi (2021, 4) mukaan näyttöön perustuva ja laadukas opiskelijaohjaus sisältää seuraavia asioita. Ohjaajalla tulee olla riittävät kliiniset tiedot ja taidot sekä asiantuntijuus työtehtävässään, työyksikkönsä erityispiirteet huomioiden.  Ohjaajan tulee tunnistaa opiskelijan yksilölliset oppimistarpeet ja –tavat. Ohjaajan tulee huomioida opiskelijan vahvuudet ja tuen tarpeet.  Ohjauksessa tulee käyttää näyttöön perustuvia ohjeita sekä suosituksia. Näyttöön perustuvan tiedon hyödyntäminen harjoittelun aikana vahvistaa opiskelijan osaamista ja ymmärrystä sekä lisää potilasturvallisuutta ja hoidon laatua.  Harjoitteluiden ohjaajille tulee antaa riittävästi resursseja ohjaukseen, jolloin ohjaamiseen olisi riittävästi aikaa.

Ohjaajan tulee olla motivoitunut ja kiinnostunut opiskelijan ohjaamiseen. Ohjaajan tulee luoda opiskelijalle oppimista edistävä ja turvallinen ilmapiiri harjoittelussa. Ohjaaja voi esimerkiksi mahdollistaa opiskelijan työyhteisöön kiinnittymisen heti harjoittelun alussa, esittelemällä opiskelijan ja tukemalla täten yhteisöllisyyden syntymistä. Yksilöllisen ja opiskelijalähtöisen ohjauksen vuoksi on tärkeää, että ohjaaja tiedostaa, missä vaiheessa opintoja opiskelija on ja millaista osaamista häneltä voidaan vaatia. Ohjaajan tulee tehdä yhteistyötä aktiivisesti ohjaavan opettajan kanssa ja pyytää tarvittaessa yhteisiä tapaamisia. (Suositus hoitotyön opiskelijaohjaajien ohjausosaamisen kehittämiseksi 2021, 5)

Selkeä viestintä ja kielitietoisuus ohjauksen ytimessä

Vieraskielisten opiskelijoiden riittämätön suomen kielen osaaminen on usein ensimmäinen haaste harjoitteluissa. Ohjaajat korostavat selkokielisen, rauhallisen ja visuaalisesti tuetun viestinnän merkitystä. Selkeä ohjaus auttaa opiskelijaa ymmärtämään harjoittelussa vaadittavat työtehtävät, potilasturvallisuuden vaatimukset ja ammatilliset odotukset. (Asunmaa ym. 2025)

Riittämätön kielitaito on yksi keskeisimmistä haasteista vieraskielisten opiskelijoiden harjoitteluissa. Myös vieraskielisen opiskelijan oppimistyyli voi aiheuttaa haasteita (Kehus ym. 2019). Ohjaajat kertovat, että ohjaustilanteet vievät enemmän aikaa, kun asioita täytyy selittää selkokielellä tai varmistaa ymmärrys tavallista tarkemmin (Newton ym. 2018). Tuomikoski ym. (2020) tuovat esiin, että ohjaajat kokevat tarvitsevansa erityisesti taitoa mukauttaa kieltä opiskelijan tasolle. Ohjaajat tarvitsevat keinoja varmistaa opiskelijan ymmärrys asioista ilman, että opiskelija kokee aliarviointia. Ohjaajat kaipaavat tukea, miten palautetta annetaan selkeästi ja sensitiivisesti. Kielitietoisuus ei ole vain kielen hallintaa- se on kykyä tunnistaa, miten kieli vaikuttaa oppimiseen ja vuorovaikutukseen.

Ohjaajan kulttuurillinen osaaminen ja moninaisuuden ymmärtäminen

Vieraskieliset opiskelijat tulevat erilaisista koulutusjärjestelmistä ja kulttuurisista taustoista. Kukkohovi ym. (2020) osoittavat, että ohjaajien kulttuurinen osaaminen vaihtelee Euroopan maiden välillä, mutta tarve kulttuurisensitiiviselle ohjaukselle on yhteinen. Ohjaajat tarvitsevat tukea kulttuuristen oppimistyylien ymmärtämiseen, erilaisten vuorovaikutustapojen tulkitsemiseen sekä kulttuuristen väärinymmärrysten ennaltaehkäisyyn. Kun ohjaaja ymmärtää opiskelijan taustaa, hän pystyy rakentamaan luottamusta ja turvallisen oppimisilmapiirin.

Harjoittelun aikana kulttuuritietoinen ohjaaja voi edesauttaa omalla toiminnallaan vieraskielisen opiskelijan ammattiosaamisen ja kielen osaamisen kehittymistä ja harjoittelun tavoitteiden saavuttamista. Ohjaajan tulisi pohtia etukäteen, kuinka hänen oma vakaumuksensa ja kulttuuri vaikuttavat hänen työhönsä hoitotyön ammattilaisena ja opiskelijan ohjaamisessa. Tärkeää on myös ymmärtää, miten eri kulttuurit vaikuttavat sanattomassa sekä sanallisessa viestinnässä. Avainasioita ovat ohjaajan avoin suhtautuminen ja kunnioitus opiskelijaa kohtaan, joka on toisesta kulttuurista. (Suositus hoitotyön opiskelijaohjaajien ohjausosaamisen kehittämiseksi 2021, 7) Harjoittelun ohjaajien ja yksikön henkilökunnan asenteilla on suuri vaikutus siihen, miten opiskelija saavuttaa osaamista ja tavoitteet harjoittelun aikana. Ohjaajien ja työyhteisön positiivinen asenne eri kulttuureihin edesauttaa opiskelijaa saavuttamaan tavoitteet harjoittelun aikana.

Selkeät rakenteet ja realistiset odotukset tukevat ohjaajaa

Ohjaajat kokevat, että vieraskielisten opiskelijoiden ohjaus vaatii enemmän aikaa ja suunnitelmallisuutta. Asunmaa ym. (2025) korostavat, että selkeät ohjausrakenteet ja yhtenäiset käytännöt helpottavat ohjaustyötä merkittävästi. Myller ym. (2026) tuovat työnantajan näkökulmasta esiin, että organisaation tulisi varmistaa riittävät resurssit opiskelijoiden ohjaukseen, tarjota ohjaajille koulutusta monikulttuurisesta ohjauksesta sekä kehittää oppilaitosten ja työpaikkojen välistä yhteistyötä. Kun ohjaajilla on selkeä käsitys tavoitteista ja arviointikriteereistä, ohjaus etenee johdonmukaisesti ja opiskelija saa tasalaatuista tukea ja ohjausta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vieraskielisten hoitotyön opiskelijoiden ohjaaminen on tärkeä osa riittävän työvoiman varmistamisessa. Ohjaajat tarvitsevat tukea, jotta he voivat onnistua opiskelijoiden ohjauksessa. Kun ohjaajat saavat tarvitsemaansa tukea, se lisää ohjauksen laatua, josta hyötyvät opiskelijat, työyhteisöt ja koko sosiaali- ja terveydenhuollon ala.

LAB-ammattikorkeakoulu on mukana kansallisessa ProHarkka-hankkeessa kehittämässä yhdessä muiden ammattikorkeakoulujen kanssa valtakunnallista harjoittelu mallia hoitotyön ammattilaisten tukemiseen opiskelijoiden harjoitteluiden ohjaustyössä. ProHarkka- hankkeen rahoittaja on Euroopan sosiaalirahasto plus ESR+).

Lähteet

Asunmaa M., Voltti T. & Valkama K. 2025. Harjoittelunohjaajien näkemyksiä CALD – sairaanhoitajaopiskelijoiden ammattitaitoa edistävän harjoittelun onnistumista edistävistä tekijöistä – laadullinen tutkimus. Focus Localis 3/2025. Viitattu 22.2.2026. Saatavissa  https://journal.fi/focuslocalis/article/view/155149/118689

Kehus E., Kyngäs H., Kääriäinen M. & Mikkonen K. 2019. Hoitotyön opettajien kokemuksia kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden kliinisestä harjoittelusta. Hoitotiede. Vol. (3), 167–179. Viitattu 26.2.2026 . Saatavissa https://journal.fi/hoitotiede/article/view/128448/77571

Kukkohovi S., Kääriäinen M., Tuomikoski A-M., Kuivila H-M., Juntunen J., Kaucic M., Simonetti V., Juskauskiene E., Vizcaya F. ja Mikkonen H. 2020. Opiskelijaohjauksen ohjausosaaminen viidessä eri Euroopan maassa. Hoitotiede. Vol. 32, (3), 191–203.   Viitattu 11.3.2026. Saatavissa https://journal.fi/hoitotiede/article/view/128472

Mikkonen, K., Elo,S., Miettinen, J., Saarikoski, M. & Kääriäinen, M. 2017. ‘Clinical learning environment and supervision of international nursing students: A cross-sectional study’. Nurse Education Today. Vol. 52, 73–80. Viitattu 11.3.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.nedt.2017.02.017

Myller T., Suikkanen A. ja Mynttinen M. 2026. Vahvempaa yhteistyötä kansainvälisten sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden työharjoitteluihin- työnantajanäkökulma. Viitattu 11.3.2026. Saatavissa   https://doi.org/10.37455/tt.156492

Newton, L., Pront, L.M. Giles,T.M 2018. Registered nurse experiences supervising inrenational nursing students in the clinical setting. Vol. 25, (2), 221–226. Viitattu 11.3.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.colegn.2018.01.005

Suositus hoitotyön opiskelijaohjaajien ohjausosaamisen kehittämiseksi. 2021. Viitattu 22.2.2026. Saatavissa https://www.qualment.eu/wp-content/uploads/2021/11/Guideline_QualMent_final_FIN.pdf

Tuomikoski, A. M., Mikkonen, K., Ruotsalainen, H., Konttila, J., & Kääriäinen, M. 2020. Millaista osaamista sairaanhoitajat kokevat tarvitsevansa ohjatessaan opiskelijoita? HOTUS. Viitattu 11.3.2026. Saatavissa https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2020/10/nayttovinkki-12-2020.pdf