Hoitosuositus auttaa iäkkään sairaalasta kotiutumisen suunnittelussa

Iäkkään turvallinen kotiuttaminen sairaalasta vaatii moniammatillista yhteistyötä ja vankkaa ammattitaitoa. Kotiutusten turvallisuutta ja oikea-aikaisuutta voidaan helpottaa erilaisilla työkaluilla, kuten tarkastuslistoilla ja systemaattisella kotiutuksen suunnittelulla.

Kirjoittajat: Päivi Hakala & Anne Suikkanen

Iäkkään toimintakyvyn arviointi ja palveluiden oikea-aikaisuus korostuvat kotiutuksessa

Iäkkään potilaan joutuminen sairaalaan alentaa usein hänen toimintakykyään (Martínez-Velilla ym. 2018, 32; Arell-Sundeberg ym. 2021, 29) ja voi muuttaa iäkkään palveluiden tarvetta. Varsinkin päivittäisten perustoimintojen sekä kognitiivisten toimintojen heikkeneminen on tyypillistä iäkkään joutuessa sairaalaan (Martínez-Velilla ym. 2018, 32). Kotiutuksen suunnittelussa arvioidaan potilaan terveyden- ja sosiaalihuollon tarpeita ennen sairaalasta kotiutumista sekä oikea-aikaisen kotiutumisen tukemista sairaalasta kotiin ja kotiutuksen jälkeisten palveluiden järjestämistä (Hotus-hoitosuositus 2020; Goncalves-Bradley ym. 2022, 2). Sairaalasta kotiuttamisen tulisikin olla oikea-aikaista, potilaskeskeistä ja siihen tulisi olla varattuna riittävästi aikaa (Hotus-hoitosuositus 2020; Hysplop 2021, 358; Goncalves-Bradley ym. 2022, 2). Iäkkäiden potilaiden kotiuttaminen sairaalasta on moniammatillinen prosessi, jossa korostuvat iäkkään toimintakyvyn arviointi ja palveluiden oikea-aikaisuus. Kotiutuksen suunnittelu on tärkeää, jotta turvallinen ja oikea-aikainen kotiutuminen riittävillä palveluilla voidaan taata iäkkäille potilaille. Onkin syytä muistaa, että kotiutus ei ole hoidon päätepiste vaan osa kotiutusprosessia (Facchinetti 2021, 2424).

Erilaiset tarkastuslistat vähentävät muistinvarassa toimimista (Gawande 2010) ja kohdentavat huomion tärkeisiin asioihin, kuten tiedonkulun sujuvuuteen, ja helpottavat näin tiedon välittymistä (Soong ym. 2013, 447; Kucharczuk ym. 2022, 54-55). Viivästynyt tiedonsiirto ja epätarkkuudet vaikuttavat merkittävästi esimerkiksi hoidon jatkuvuuteen, potilasturvallisuuteen sekä potilaiden ja hoitohenkilökunnan tyytyväisyyteen sekä resurssien oikeaan kohdentamiseen (Kripalani ym. 2007, 831). Puutteellinen viestintä kotiutuksen yhteydessä voi johtaa potilaan palaamiseen sairaalaan. Sairaalassa tulisikin tunnistaa ne potilaat, joilla on suuri riski palata kotiutuksen jälkeen sairaalaan. (Kripalani ym. 2007, 838; Soong ym. 2013, 446.) Tiedonsiirto kotiutuksen yhteydessä terveydenhuollon ja kotihoidon välillä on tärkeää turvallisen ja tehokkaan hoidon tarjoamiseksi (Kattel ym. 2020, 25). Tarkistuslistan käytöllä voidaan parhaimmillaan tukea eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä (Soong 2013, 447; Kucharczuk ym. 2022 57). Kotiutettavan potilaan tarkastuslista voi olla hyvä apuväline kotiutuspäivään, mutta se ei kuitenkaan poista varhaisessa vaiheessa aloitettua kotiutuksen moniammatillista ja systemaattista suunnittelua, jossa huomioidaan iäkkään kokonaisvaltainen toimintakyky ja palveluiden oikea-aikainen aloituksen tarve. Kotiutuksen suunnittelu tulisi edetä systemaattisesti hoitokertomuksella ja kotiutuksen tarkastuslista olisikin hyvä olla osana hoitokertomusta. (Hakala 2025.)

Kotiutusten kehittämisessä ei myöskään pitäisi unohtaa riittävää perehdytystä ja resursseja. Henkilökunnan kiire ja perehdytyksen ja kokemuksen puute koetaan kotiutuksissa haasteellisiksi. Kotiutustilanteet ovat haastavia sillä sairaalassa oleminen vähentää iäkkään oma-aloitteisuutta ja lisää laitostumista, mikä puolestaan vaikeuttaa kotiuttamista (Lämsä & Mäkelä 2019), mutta haastaa myös henkilökuntaa tunnistamaan iäkkään palveluidentarpeita. Lisäksi kotiutuksen suunnittelu on vaativaakin, sillä iäkkäiden potilaiden kotiuttaminen edellyttää laaja-alaista ymmärrystä ja näkemystä sekä potilaan ja hänen omaisiensa tai läheisten huomioon ottamista. Tämän lisäksi tulisi osata kiinnittää huomiota kotiutuksen oikea-aikaisuuteen (Mäkelä ym. 2020, 860).

Tarkastuslista iäkkään kotiutuksen tukena

Hakalan (2025) opinnäytetyön tulosten mukaan sairaaloissa kotiutuspäivänä kotiutusten tukena on hyvä käyttää tarkastuslistaa, sillä se helpottaa muistinvarassa toimimista ja varmistaa tiedonkulkua. Kotiutusten yhteydessä käytettävän tarkastuslistan olisi hyvä olla osa sähköistä hoitokertomusta, jolloin se tukisi moniammatillista yhteistyötä, mikä on tärkeää kotiutuksen suunnittelussa. Moniammatillinen yhteistyö nousee keskeiseksi tekijäksi turvallisen kotiutuksen onnistumisessa. Hoitotyön tutkimussäätiön (2020) hoitosuositus – iäkkään turvallinen kotiutuminen sairaalasta antaa hyvän apuvälineen siihen, miten kotiutuksen suunnittelua kannattaisi kehittää sairaaloiden tarpeisiin.

Kotiutukseen liittyvä tarkistuslista ei poista kotiutuksen suunnittelun merkitystä. Kotiutuksen suunnitteluun tulisikin sairaaloissa panostaa ja siihen tulisi varata riittävästi aikaa. Hoitotyön tutkimussäätiö (2020) suosittelee sairaaloissa Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen ylläpitämää RAI-järjestelmän (Resident Assesment Instrument) käyttöä osana kotiuksen suunnittelua, mutta sen käyttöön liittyy omat haasteensa. RAI-järjestelmää olisikin hyvä kehittää nimenomaan sairaaloiden tarpeisiin.

Iäkkäiden kotiuttaminen vaatiikin paljon osaamista hoitohenkilöstöltä. Kotiutuksen suunnittelu kannattaisikin ottaa osaksi uusien työntekijöiden perehdytystä, mutta siihen liittyvää osaamista olisi hyvä vahvistaa jo pidempään työssä olleidenkin osalta, sillä varsinkin iäkkäiden kotiutukset voivat olla haastavia. Ravitsemuksen huomioiminen ja sosiaalisen turvattomuuden sekä yksinäisyyden tunnistamista tulisi kehittää osana kokonaisvaltaista kotiutuksen suunnittelua. Näillä toimenpiteillä voidaan edistää iäkkäiden potilaiden turvallista ja sujuvaa kotiutumista sekä vähentää sairaalaan palaamisen riskiä. Hyvällä ja systemaattisella kotiutuksen suunnittelulla voidaan saada aikaan merkittäviäkin säästöjä sekä vähentää sairaalapäivien määrää. (Hakala 2025.)

Lähteet

Arell-Sundberg, M., Holvikivi. J., Laanterä, S,, Ritsilä, J., Säilä, T. & Tikkanen, P. toim. 2021. SOTETIE – Sote-alan ammattilaisen jatkuvan oppimisen tiekartta: Osa 1 Yhteiset osaamiset. Viitattu 18.9.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021113057997

Gawande, A. 2010. The Checklist Manifesto: How to Get Things Right. Profile Books.

Goncalves-Bradley, DC., Lannin, NA., Clemson, L., Cameron, ID& Shepperd, S. 2022. Discharge planning from hostpital. Cochrane Database of Systematic Reviews. 2022(2), Art. No.: CD000313. Viitattu 22.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1002/14651858.CD000313.pub6

Facchinetti, G., Albanesi, B., Piredda, M., Marchetti, A., Ausili, D., Ianni, A., Di Mauro, S., Marinis, M., & Grazia, M. 2021. “The light at the end of the tunnel”. Discharge experience of older patients with chronic diseases: A multi-centre qualitative study. Journal of Advanced Nursing. Vol. 77(5), 2417–2428.

Hakala, P. 2025. Iäkkään turvallinen kotiuttaminen Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sairaaloista: soveltava laadullinen tutkimus. YAMK-opinnäytetyö, Sosiaali- ja terveysalan johtaminen. LAB-ammattikorkeakoulu. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051812933

Hotus-hoitosuositus. 2020. Iäkkään turvallinen kotiutuminen sairaalasta. Hoitotyön Tutkimussäätiön asettama työryhmä: Palonen M, Kariniemi K, Peltola P, Pesonen H-M, Rantanen A & Siira H. Helsinki: Hoitotyön Tutkimussäätiö. Viitattu 20.9.2024. Saatavissa https://hotus.fi/hoitosuositus/iakkaan-turvallinen-kotiutuminen-sairaalasta/

Hyslop, B. 2021. Classifying discharge scenarios to improve understanding and care. Age and ageing. Vol. 50(2), 358–361. Viitattu 20.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1093/ageing/afaa238

Kattel, S., Manning, DM., Erwin, PJ., Wood, H., Kashiwagi, DT. & Murad, MH. 2020. Information Transfer at Hospital Discharge: A Systematic Review. Journal of Patient Safety. Vol. 16(1), 25-33.

Kripalani, S., LeFevre, F., Phillips, CO., Williams, MV., Basaviah, P. & Baker, DW. 2007. Deficits in Communication and Information Transfer Between Hospital- Based and Primary Care Physicians: implications for patient safety and continuity of care. JAMA. Vol. 297(8), 831-841.

Kucharczuk, C., Ligtheart, E., kodan, A., Haynes, C., Rabatin, S., Burke, J., Senger, J., Lee, L., Brinkley, S., Decena, M A., Cruz, J M., Hirsh, R. & McCauley, K. 2022. Standardizec DischargePlanning Tool Leads to Earlier Dischardes and Fewer Readmissions. Journal of Nurcing Care Quality. Vol. 37(1), 54-60.

Lämsä, R. & Mäkelä, L. ”En olisi vielä kotiin lähdössä” Sairaalaosaston käytännöistä potilaan silmin. Lääkärilehti. Vol. 64(33), 2551 – 2557. Viitattu 20.9.2024. Saatavissa https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/quot-en-olisi-viela-kotiin-lahdossa-quot-sairaalaosaston-kaytannoista-potilaan-silmin/

Martínez-Velilla, N., Casas-Herrero, A., Zambom-Ferraresi, F., Sáez de Asteasu M, L, Lucia, A., Galbete, A., García-Baztán, A., Alonso-Renedo, J., González-Glaría, B, Gonzalo-Lázaro, M., Apezteguía Iráizoz, I., Gutiérrez-Valencia, M. Rodríguez-Mañas, L. & Izquierdo, M. 2019. Effect of Exercise Intervention on Functional Decline in Very Erldery patients During Acute Hospitalization A Randomixed Clinical Trial. JAMA Internal Medicine. Vol. 179(1), 28-36.

Mäkelä, P., Stott, D., Codfrey, M., Ellis, G., Schiff, R. & Shepperd, S. 2020. The work of older people and their informal caregivers in managing an acute health event in a hospital at home or hospital inpatient setting. Age and Ageing. Vol. 49(5), 856-864 Viitattu 22.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1093/ageing/afaa085

Soong, C., Daub, S., Lee, J., Majewski, C., Musing, E., Nord, P., Wyman, R., Baker, GR., Zacharopoulos, N. & Bell, CM. 2013. Development of a Checklist of safe discharge practices for hospital patients. Journal of Hospital Medicine. Vol. 8(8), 444-449.