Etelä-Karjalassa etsitään ratkaisuja maatalouden ilmastopäästöjen hillintään

Maatalouden ilmastopäästöt ovat haastavia hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisen kannalta etenkin pienille, maaseutuvaltaisille kunnille. Maatalouden ilmastopäästöjen iso suhteellinen osuus kunnan kokonaispäästöistä luo jännitteitä maanviljelijöiden ja kuntien välille ja haastaa etsimään ratkaisuja maatalouden päästöjen hillintään. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Etelä-Karjalassa ja VERKKO – Verkoston tukea tulevaisuuden maa- ja metsätalouteen -hankkeet järjestivät kesäkuussa 2026 tilavierailun Etelä-Karjalassa sijaitsevalle Tyynelän tilalle. Tilavierailun aikana tutustuttiin uudistavaan viljelyyn ja etsittiin kestäviä ratkaisuja maatalouden ilmastopäästöjen hillintään.

Kirjoittajat: Hanna Suutari & Kaisa Tuominen

Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi kunnat ovat avainasemassa, sillä ne toimivat paikallisina ilmastotyön alustoina vastaten esimerkiksi maankäytön ohjauksesta ja julkisista hankinnoista. Monilla kunnilla on asetettuna kansallista tasoa kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet, jotka tähtäävät hiilineutraaliuteen jo vuoteen 2030 mennessä (YM). Kuntien ilmastopäästöt ovat laskeneet vuosien 2005–2024 välillä 39 %, joten keskimäärin kunnilla on vielä matkaa tavoitteiden saavuttamiseen (Syke).

Maatalouden osalta kuntien ilmastopäästöt ovat vuosien 2005–2024 välillä olleet hienoisessa laskussa. Kuitenkin kun tarkastellaan päästöjen jakaumaa samaisella ajanjaksolla, on maatalouden ilmastopäästöjen suhteellinen osuus kuntien kokonaispäästöistä noussut 14,5 %:sta lähes 24 %:iin. Trendi on samankaltainen myös Etelä-Karjalassa. (Syke)

Maatalouden ilmastopäästöt ovat haastavia hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisen kannalta etenkin pienille, maaseutuvaltaisille kunnille, joissa kyseisten päästöjen osuus nykyisellä, ALAS-malliin perustuvalla laskentatavalla voi olla jopa 60 %. Samanaikaisesti väestötiheiden kaupunkien, joiden alueella ei harjoiteta maataloutta, päästöt voivat olla 0 %. Maatalouden ilmastopäästöjen iso suhteellinen osuus kunnan kokonaispäästöistä luo jännitteitä maanviljelijöiden ja kuntien välille ja haastaa etsimään ratkaisuja maatalouden päästöjen hillintään.

Kesäkuun 2026 alussa joukko Etelä-Karjalan maanviljelijöitä, päättäjiä ja kuntien henkilöstöä osallistui vierailulle Lappeenrannan Joutsenossa sijaitsevalle Tyynelän tilalle. Tilavierailun aikana tutustuttiin uudistavaan viljelyyn ja kestävään metsänhoitoon tilan isännän, Juuso Joonan johdolla. Tilaisuuden tavoitteena oli edistää kuntien ja maanviljelijöiden vuoropuhelua maatalouden ilmastopäästöistä ja etsiä kestäviä ratkaisuja päästöjen hillintään niin kuntien kuin ruuantuotannonkin osalta.

Katseet kasvien juuriin

Tyynelän tilalla viljellään tänä vuonna luomuna syysrypsiä, -ruista, hernettä, tattaria ja kauraa sekä monilajisia ja -vuotisia nurmia. Tilavierailun aikana vierailtiin eri pelloilla, ja katse suunnattiin peltojen lisäksi kasvien juuristoon: lapiolla nostettiin useammasta pellosta palanen maata tarkasteltavaksi. Tilalla maan rakenteen hoito onkin kaikkien viljelymenetelmien taustalla. Hyvälaatuinen maa on ilmavaa, murenevaa, ja täynnä elämää pieneliöistä matoihin.

Tyynelän tilan pellot ovat hiesusavea, joka on maalajina helposti tiivistyvää. Yleisesti tiivistynyt maa johtaa heikompaan kasvukuntoon, ja huonompiin satotasoihin. Usein tämä johtaa isompiin koneisiin, voimakkaampiin muokkauksiin ja panoksien (kuten lannoitteiden) lisäämiseen, mikä ei aina ole hyvä vaihtoehto. Tyynelän tilalla toteutetaan tämän sijaan peltojen muokkaamisen minimointia, viljelykiertoa ja nurmiviljelyä. Viljelykierron perustana on monilajinen nurmiviljely, jossa syvä- ja hienojuuriset kasvit kuohkeuttavat maata ja sitovat ravinteita. Nurmi latvotaan 20–25 cm pituisena, mikä kiihdyttää juuriston kasvamista.

Kulujenhallinta tärkeä osa kannattavuutta

Tilavierailun aikana keskusteluun nousi useamman kerran maatalouden taloudellinen kannattavuus, kulujen hallinta ja tuotantopanosten (lannoitteet, koneet, polttoaine) käyttäminen. Yleinen ilmapiiri on, että maatalous on nykyisellään Suomessa heikosti kannattavaa. Tyynelän tilalla asiaa on ratkottu monesta suunnasta, myös kulujen hallinnan näkökulmasta. Tilan koneet eivät ole suuren suuria ja uusia, vaan toimintavarmoja, pieniä tai keskikokoisia John Deerejä. Tilalla tuotetaan luomusiemenviljaa, joka on usein taloudellisesti kannattavaa. Rypsiä myydään Saksaan ja ruista USA:han, jolloin luomutuotteista on saanut kotimaata parempaa hintaa. Pellolla käydyissä keskusteluissa puhuttiin markkinaosaamisesta – kun tuotteiden hinta tiedetään jo keväällä, voidaan päättää, kuinka paljon tuotantopanoksia viljelyyn laitetaan. Suuret panokset, kuten kasvinsuojeluaineet, ovat riskialttiita. Eräs tila kertoi käyttäneensä 40 000 € vuodessa kasvinsuojeluaineisiin, ennen kuin siirtyi luomuviljelyyn.

Päästöistä kohti kestäviä ratkaisuja

Tilakierroksen lomassa käytiin keskustelua myös ilmastopäästöjen muodostumisesta ja hillinnästä. Viljelijät korostivat keskustelussa erityisesti sitä, että ruoka on välttämätön hyödyke, jonka tuottamisessa syntyy päästöjä. Kunnat voisivat tukea maataloustuottajia esimerkiksi huomioimalla julkisissa hankinnoissa lähiruuan ja kestävät tuotantomuodot nostamalla ne yhdeksi hankintakriteereistä. Luomu- ja lähiruuan tarjoaminen esim. kouluissa ja palveluasumisessa olisi hyvä saada kirjattu kunnan strategiaan, jolloin aiheelle olisi myös poliittinen tuki.

Kunnat usein omistavat peltoja, joita vuokrataan eteenpäin. Kunnat voisivat kannustaa viljelijöitä huolehtimaan vuokramaiden kunnosta asettamalla vuokrasopimuksille erilaisia maan kasvukuntoa ja kestävää viljelyä tukevia ehtoja. Lisäksi pidempikestoiset sopimukset lisäisivät viljelijöiden motivaatiota maan kasvukunnon huolehtimiseen. Tilaisuuden aikana todettiin, että ilmastopäästöjä tulisi määrittää osin kulutusperusteisesti. Tällöin ruuantuotannon ilmastopäästöt jakautuisivat myös niihin kuntiin ja kaupunkeihin, joissa on paljon väestöä, mutta vähemmän tai ei lainkaan maataloustuotantoa.

Tyynelän tilavierailu järjestettiin osana Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Etelä-Karjalassa ja VERKKO – Verkoston tukea tulevaisuuden maa- ja metsätalouteen -hankkeita. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Etelä-Karjalassa -hankkeen tavoitteena on järjestää toinen tilavierailu syksyllä 2026, ja tämän jälkeen koota yhteenveto kuntien keinoista tukea viljelijöitä ilmastopäästöjen hillinnässä.

Lähteet

SYKE – Suomen ympäristökeskus. Kuntien ja alueiden KHK-päästöt. Viitattu 15.6.2026. Saatavissa https://paastot.hiilineutraalisuomi.fi/

YM – Ympäristöministeriö. Kuntien ilmastoratkaisut –ohjelma. Viitattu 15.6.2026. Saatavissa https://ym.fi/kuntien-ilmastoratkaisut-ohjelma

Kirjoittajat

Hanna Suutari työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja pyrkii edistämään Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Etelä-Karjalassa -hankkeessa maataloustuottajien ja kuntien välistä vuoropuhelua maatalouden ilmastopäästöistä.

Kaisa Tuominen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana keskittyen työssään ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Hän on Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Etelä-Karjalassa -hankkeen projektipäällikkö.

Artikkelikuva: Maan kasvukunnosta huolehtiminen on uudistavan viljelyn keskiössä. Hyvinvoiva kivennäismaa sitoo itseensä hiiltä. (Kuva: Hanna Suutari)