Häikäiseviä uria ja jättimäärä osaamista! Konkarit työelämässä -hankkeen valmennuskuulumisia

Yhä useammalla työnantajalla on konkari-ikäluokkaan kuuluvia työntekijöitä. Kokeneemmat työelämässä mukana olevat henkilöt eivät useinkaan saa ansaitsemaansa huomiota. Heidän tai heidän uriensa erityispiirteitä ei tunneta kylliksi. Konkareilla on valtava määrä kokemustietoa ja -taitoa, mutta myös vaatimattomuutta tuoda sitä esille muiden hyödyksi.

Kirjoittaja: Elina Ruokoski

Konkarit työelämässä -hankkeen avulla ratkaistaan kokeneiden työntekijöiden työllisenä ja työelämässä pysymisen sekä työurien jatkamiseen ja muutoksiin liittyviä haasteita niin konkarityöntekijöiden kuin työnantajaosapuoltenkin näkökulmasta (LAB 2026). Tarjoamme hankkeessa kahdenlaisia valmennuksia: uravalmennuksia konkareille sekä ikäjohtamisen valmennuksia HR- ja esihenkilöille. Tässä artikkelissa keskitytään konkarityöntekijöiden uravalmennusten kokemuksiin.

Uravalmennuksen sisältö

Uravalmennusryhmiä 54-vuotta täyttäneille työssä oleville konkareille järjestetään hankkeen aikana kaikkiaan neljä. Puolessa välissä, kahden ryhmän välietapilla kesällä 2026, on hyvä pysähtyä tarkastelemaan osallistujien, 12 konkarin kokemuksia.

Valmennukset ovat 4 x 3 tunnin mittaisia, suljetulla Howspace-alustalla toteutettuja verkkovalmennuksia. Idea on ollut pitää ryhmät pieninä, kanssakäyminen intiiminä ja turvallisena ja ilmapiiri rentona mutta luottamuksellisena. Valmennuksen asiasisältö on sama jokaiselle ryhmälle.

Kuva 1. Uravalmennuksen ohjelma

Hienoja uratarinoita

Yksi valmennuksen kiistattomista kohokohdista palautteiden perusteella oli osallistujien uradiagrammien esittelyt. Uradiagrammilla tarkoitetaan tässä oman uran visuaalista esitystä huippuhetkineen ja käännekohtineen.

Uradiagrammin ohje:

Piirrä oheiseen sinulle nimettyyn kanvaspohjaan aikajanapätkät, joissa näkyy urasi vaiheet.

Merkitse tärkeimmät työpaikat, ajanjaksot ja ammatillisen identiteetin kehityskohdat
Merkitse käännekohdat: esim. alan- tai työpaikanvaihto, opintojen alkaminen tai päättyminen, tauko työelämästä, elämäntapahtuma, itsetuntemusloikka, ratkaiseva tapaaminen, jne.
Merkkaa aikajanalle erikseen erityiset onnistumiset ja haasteet
Esittele ja sanoita urasi omalla vuorollasi.

Kaikki uratarinat olivat ainutlaatuisia ja jännittäviä, lähestulkoon ns. elokuva-materiaalia. Tutkinnot ja työpaikat, perhe- ja työelämävaiheet, unelmat ja todellisuus vuorottelivat tarinoissa vetoketjumallin omaisesti.

Pitkät työurat näyttävät johdonmukaisilta vasta jälkikäteen

Kevään valmennusryhmässä esiteltiin seitsemän, keskimäärin 40 vuoden mittaista urataivalta. Urat olivat mitä moninaisimpia kirjoltaan ja sisällöllisiltä yksityiskohdiltaan. Oli kuitenkin muutamia seikkoja, jotka yhdistivät kaikkia. Yksi oli se, että jokainen pitkä ura sisälsi useita käännekohtia, epätoivon ja -tietoisuuden aikoja, löytämisiä sekä sattuman ohjausta.

Toinen yhteinen nimittäjä oli, että urat eivät juurikaan olleet etukäteen suunniteltuja. Virstanpylväät havaittiin ja todennettiin vasta matkan edetessä. Vasta jälkikäteen katsottuna kaikki vaikuttaa yllättävän loogiselta, yhtenäiseltä ja johdonmukaiselta – jopa itsestään selvältä.

Kolmas yhteinen tekijä oli se, että jokainen konkari kertoi tarinaansa sanakääntein, joista välittyi että ’ei ole mennyt kuin Strömsössä’ ja ’mitä ihmettä tästä kaikesta vielä ammentaisin ennen eläkkeelle siirtymistä’.

Esimerkki uradiagrammista

Neljäs kaikkia yhdistävä elementti oli, että jokainen kaipasi ohjausta, tukea ja neuvoja työuransa loppukaarteen lähestyessä. Monenkaan kohdalla nykyisen tahdin tai työtilanteen ei ollut suotavaa jatkua. Tällä viittaan lähinnä työmäärään, työtehtävien laatuun ja esihenkilö- tai johtamisotteeseen kohdallaan. Osaamista oli vaikka muille jakaa.

Esillä oli väkevästi myös kysymys ’mitä tällä kaikella osaamisella ja kokemuksella teen?’ Kuvassa 2 esitellään yhden valmennukseen osallistuneen uradiagrammi. Henkilö on urallaan mahdollisesti viimeistä kertaa siirtymävaiheessa edellisen työsuhteen päätyttyä ja pohtiessaan seuraavaa suuntaa.

Kuva 2. Yksi valmennuksessa tehdyistä uradiagrammeista. Julkaistu nimitietoineen valmennukseen osallistuneen diagrammin tekijän, Tarja Jäntti-Eade’n luvalla. (Kuva: Tarja Jäntti-Eade)

Tutkinnot kompastuskivinä

Hankkeen tavoitteiden kannalta olennaista on, että osallistujat pysyvät työmarkkinoiden käytettävissä – motivoituneina sekä hyvissä sielun ja ruumin voimissa – työuransa loppuun asti, mielellään uraansa jopa pidentäen. Myös Tarja Jäntti-Eade suhtautuu myönteisesti eläkeiän jälkeen työn teon jatkamiseen (Jäntti-Eade 2026). On yhteiskunnallinen, yritystaloudellinen ja inhimillinen hukka, jos konkariosaajia putoaa työelämästä pois, etenkin jos tämä tapahtuu ennenaikaisesti. Tätä estämään valmennuksissa käsitellään oman osaamisen tunnistamista, sen sanoittamista sekä ennen kaikkea osaamisten muovaamista muuttuneisiin tarpeisiin ja uusiin kohteisiin. Kyseisen taito on alati muuttuvassa työelämässä tarpeellinen oman työllistettävyyden ja työelämärelevanssin säilyttämisen kannalta.

Kompastuskivinä osalle konkareista vaikuttaa muodostuneen erityisesti kaksi seikkaa.

Tutkintoja ja koulutuksia on liian paljon, liian moneen lähtöön. On vaikea kertoa osaamisestaan tavalla, jonka mahdollisesti nuorempi ja kokemattomampi esihenkilö (tai rekrytoija) ymmärtää.
Osaamista ja taidokkuutta on hyvinkin riittävästi, mutta pätevyyttä vakuuttava virallinen tutkinto puuttuu tai on vuosien saatossa vanhentunut.

Etenkin näissä tapauksissa on kaikkien osapuolien etu, että konkari osaa käsitellä omaa osaamistaan luovasti ja rohkeasti, sekä kuvailla taitojaan aina eri tavoilla eri tilanteissa.

Ratkaiseeko osaaminen?

Vaikka osaamisen sanotaan ratkaisevan, ei se aina tarkoita sitä, että osaamista arvotetaan oikein. Esimerkiksi uradiagramminsa julkaisuun suostunut Tarja Jäntti-Eade on kokenut monesti jääneensä loppukirissä pistesijoille, koska häneltä puuttuu korkeakoulututkinto eikä muu koulutus- ja työkokemus todista riittävästi osaamista. Hän on usein miettinyt, kuinka monta työvuotta tarvitaan kuittaamaan joku tutkinto.

”Kuinka monta työvuotta kuittaa yhden tutkinnon?” (Jäntti-Eade 2026)

Niin suositeltavaa kuin kouluttautuminen onkin, emme saisi sivuuttaa sellaista osaamista, mikä on hankittu muutoin kuin formaaleja reittejä pitkin.

Osaamiskirjo on pelkästään yksittäistä uraa tarkasteltaessa valtaisa. Jolloin esille nousee myös kysymys: Miten hyödynnetään työyhteisöjen useissa konkareissa kertautuva valtava osaamispääoma? Tähän kysymykseen saa vastauksia hankkeen toisesta valmennuskokonaisuudesta, Ikäjohtamisen valmennuksesta, joka on suunnattu HR-toimijoille ja esihenkilöille. Sen annista on tulossa oma artikkelinsa.

Lähteet

LAB. 2026. Konkarit työelämässä- hankkeen kotisivu. Viitattu 23.6.2026. Saatavissa www.lab.fi/fi/konkarit-tyoelamassa

Jäntti-Eade, T. 2026. Haastattelu 24.6.2026

Kirjoittaja

Elina Ruokoski on LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön TKI-asiantuntija ja toimii Konkarit työelämässä -hankkeen asiantuntijana sekä valmentajana konkarien uravalmennuksissa.

Artikkelikuva: Elina Ruokoski