Arjen toimintakyky (ARTO) -yhteisön kehittäminen on osa LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä käynnistynyttä yhteisöohjautuvaa työn organisoitumista ja koordinointia. Hyvinvointiyksikön koulutuksen ja tutkimus-, kehittäminen ja innovaatiotoiminnan (TKI) henkilöstön organisoituminen yhteisöohjautuviin tiimeihin on käynnistynyt syksyllä 2024. Yhteisöohjautuvien tiimien tavoitteena on hyvinvointiyksikön profiilin ja osaamiskärkien mukaisen TKI- ja koulutustoiminnan kehittäminen sekä toteutuksen, tulosten ja laadun varmistaminen. ARTOn muodostavien fysioterapeutti- ja sosionomikoulutuksen yhteisenä tavoitteena on uuden arjen toimintakykymallin luominen ja toimivuuden varmistaminen.

Kirjoittajat: Tuula Hämäläinen & Tarja Tolonen

Yhteisöohjautuvuus työyhteisössä

Yhteisöohjautuvuus kuvaa organisoitumis- ja johtamistapoja, joissa korostetaan yhteisöllisesti kannettua valtaa ja vastuuta työskennellä yksilönä koko organisaation tarkoituksen ja yhteisten tavoitteiden suuntaisesti. Yhteisöohjautuvalle organisaatiolle ei ole yhtä yleispätevää toimintamallia, vaan kukin organisaatio luo itselleen parhaiten soveltuvat käytänteet. Perustana on luottamus työyhteisön jäseniin ja heidän kykyynsä toimia yhteisen hyvän eteen. Ihmiset nähdään aktiivisina toimijoina, jotka haluavat kehittyä ja tehdä työnsä hyvin. Ihmisten katsotaan olevan kykeneviä kantamaan vastuuta työstään, toimintatavoistaan ja päätöksistään. (Markula & Salovaara 2024.)

Yhteisöohjautuvuudessa on keskeistä muutos johtajakeskeisyydestä kohti vertaispohjaista ajattelu- ja toimintatapaa, jossa hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti kaikkien asiantuntijuutta ja kaikki työyhteisön jäsenet ovat tasavertaisia muodollisesta asemasta ja kokemuksesta riippumatta.  Toisistaan erottamattomat valta ja vastuu näkyvät päätöksenteossa, tavoitteiden asetannassa, epäkohtiin puuttumisessa ja konfliktien ratkomisessa. Ajatuksena on valjastaa koko työyhteisön ajattelu- ja toimintakapasiteetti yhteiseen hyvään. (Markula & Salovaara 2024.) Yhteisöohjautuvuus näyttäytyy arkisissa käytännöissä yhdessä sovittuina tavoitteina, rooleina ja yhteisenä päätöksentekona. Keskeisiä voimavaroja ovat avoimuus, yhteisön tuki ja oppimismyönteinen ilmapiiri (Väkevä 2025).

ARTO-yhteisön kehittämisen vaiheet

ARTO-yhteisö aloitti toimintansa syksyllä 2024. Fysioterapeutti- ja sosionomikoulutukset järjestäytyivät yhdeksi saman esihenkilön johtamaksi kokonaisuudeksi. Keväällä 2024 fysioterapeuttikoulutuksen henkilöstö oli järjestäytynyt tiimeihin ennakoiden tulevaa yhteisöohjautuvaa työskentelyn rakennetta. Sosionomikoulutus oli toiminut tiimeinä syksystä 2023 alkaen. Vuoden 2026 alusta lähtien jatkettiin työskentelyä yhteisöohjautuvissa tiimeissä, joissa sekoittuu ARTO-yhteisön molempien koulutusten henkilöstö.

Kuva 1. ARTO-yhteisön kehityksen vaiheet (Kuva: Tuula Hämäläinen & Tarja Tolonen)

ARTO-yhteisön alkaessa molemmissa koulutuksissa aloittivat vastuutetut opettajat, tuttavallisemmin vopet. Tehtäväkuvassa oli aluksi pääasiassa opetuksen suunnittelun valmistelevia tehtäviä ja vuoden 2025 aikana enenevässä määrin myös yhteisöohjautuvan työskentelyn rakentumiseen liittyviä valmistelevia tehtäviä. Monialaisten yhteisöohjautuvien kehittämistiimien rakentaminen käynnistyi kehittämispäivässä tammikuussa ja eteni vaiheittaisen keskustelun ja yhteiskehittelyn kautta noin puolen vuoden ajan. Lopullinen päätös kuuden tiimin muodostamisesta tehtiin marraskuussa, ja tiimit muodostettiin ARTOn tapaamisessa selkeästi vaiheistetun yhteisen työskentelyn avulla.

Kuva 2. Roolitukset ja vastuut ARTO-yhteisössä (Kuva: Tuula Hämäläinen & Tarja Tolonen)

Yhteisöllisyyttä vahvistavat toimintatavat

Yhteisön oppimisen edellytyksiä ARTOssa ovat tiimin jäsenten välinen keskinäinen kunnioitus ja luottamus. Tämä ilmenee aktiivisena kiinnostuksena toisten näkemyksiä kohtaan, kuuntelemisena ja dialogina vuorovaikutustilanteissa. Tietoinen asettuminen oppijan rooliin sekä oman ja tiimin toiminnan reflektointi yksilön ja organisaation näkökulmasta tukevat kollektiivisen osaamisen kehittymistä (Väkevä 2025). Viestinnän ja dokumentoinnin kehittäminen on ollut yksi ARTOn keskeisistä kehittämiskohteista. Koko yhteisöä on osallistettu viestintäkanavien ja -alustojen suunnitteluun ja arviointiin kyselyjen avulla. Yhteisöohjautuvien tiimien sitoutuminen oman toimintansa dokumentointiin on edistänyt tiedon näkyväksi tekemistä ja jaettavuutta. Lisäksi ennakkomateriaalien systemaattinen hyödyntäminen, vuorovaikutteisten työskentelytapojen lisääminen sekä ajankäytön suunnittelu ovat tukeneet yhteistä oppimista.

Yhteisten tapahtumien ja prosessien hahmottamista varten lukukauden aikana järjestettävät yhteiset tapahtumat kootaan Excel-muotoiseen kokonaisnäkymään. Yhdessä tuotetuista aineistoista tehdään yhteenvetoja ja kiteytyksiä. Yhteisen ymmärryksen rakentumista tukee tieto siitä, milloin ja kenen kanssa asioita käsitellään sekä vuorovaikutuksen tietoinen suunnittelu. Käytännössä tämä näkyy vaiheistetussa työskentelyssä, jossa esimerkiksi kysymyksiä tai näkemyksiä kerätään digitaaliselle alustalle yksilöiltä tai pienryhmiltä. Tiedon keruun jälkeen aineisto jäsennellään ja sovitaan jatkotyöstämisen vastuut, aikataulu ja päätöksentekotapa. Lopputulos viestitään yhteisesti esimerkiksi Teamsissa tai ARTOn tapaamisissa.

Yhteisöllisyyttä haastavat tekijät

Keskeinen haaste tiedon jakamisessa on ajan puute suhteessa käsiteltävien asioiden määrään. Samanaikaisesti tapaamisaikoja on vähennetty ja viestintää siirretty yhä enemmän Teamsiin, mikä edellyttää uudenlaisten toimintatapojen omaksumista. Toimintakulttuurin muutos on vielä kesken. Lisäksi useiden rinnakkaisten viestintäkanavien käyttö ilman yhteisiä pelisääntöjä vaikeuttaa tiedon löytymistä ja jakamista. Osa asioista olisi tarkoituksenmukaista hoitaa yksisuuntaisina tiedotteina Teamsissa, jolloin yhteinen aika voitaisiin käyttää yhteisen ymmärryksen rakentamiseen.

Läpinäkyvyyden lisääminen olisi tärkeää päällekkäisen työn välttämiseksi ja koko organisaation oppimisen tukemiseksi. Hyvää yhteistyötä edistävät yhteinen tavoite ja tahtotila, tiimeille annettu valta ja vastuu sekä riittävä aika yhteistyölle (Väkevä 2025). Yhteistyö muiden yksiköiden ja yhteisötiimien kanssa on usein sattumanvaraista, eikä kaikki tehty yhteistyö ole näkyvää.

Yhteisöllisyys opettaa

ARTOssa oppijana nähdään koko organisaatio ja sen yksilöt. Yhteisöä rohkaistaan kehittämään toimintaansa ja omaa osaamistaan yhdessä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Työnkuvissa mahdollistetaan erilaiset positiot, kuten opettajuus, kehittäjyys ja tutkijuus tai niiden yhdistelmät. Organisaatio ja esihenkilöt tukevat oppimista valmentavalla työotteella sekä mahdollistamalla tiimityötä tukevat rakenteet, työkalut ja tiedonsaannin.

Yhteisöohjautuvassa tiimissä vastuu kohdistuu oman tehtävän toteuttamiseen suhteessa perustehtävään ja strategisiin kehittämisen kärkiin (Väkevä 2025). Tavoitteiden laadun parantamista tukevina tekijöinä voidaan tunnistaa tavoitteiden perusteltavuus, strateginen linkitys, maltillinen määrä, selkeät aikataulut ja vastuut sekä tavoitteiden mittaaminen ja tarvittavan osaamisen varmistaminen. Tavoitteiden joustavuus muuttuvassa toimintaympäristössä on keskeistä. (Panu 2025.) Tiimien tavoitteiden asettaminen on ollut haasteellista eikä väärinymmärryksiltä ole vältytty. Opettajien toiveet sitoa tavoitteet opetuksen suunnitteluun ovat törmänneet laajempiin ammattikorkeakoulun ja LABin strategisiin tavoitteisiin.

Yhteisöohjautuvissa organisaatioissa toimintaa, tehtäviä ja rooleja muokataan yhteisön tarpeiden, osaamisen ja kiinnostuksen kohteiden mukaan. Painopiste ei ole tarkkarajaisissa työnkuvissa, vaan siinä mitä tulee saada aikaiseksi ja kenen osaamista on tarkoituksenmukaista hyödyntää tavoitteen saavuttamiseksi (Markula & Salovaara 2004).

Seuraavat kehittämiskohteet

ARTO-yhteisön keskeisiä kehittämiskohteita ovat tällä hetkellä tiimien pitkän aikavälin tavoitteiden selkeyttäminen sekä konkreettisen toimintasuunnitelman laatiminen. Tiimien toiminnan läpinäkyvyyttä ja koko työyhteisön osallistumista on tärkeää vahvistaa. Ennakointitiedon kokoaminen ja tiivistäminen helposti hyödynnettävään muotoon tukee tiimien kykyä ottaa vastuuta tulevaisuuden rakentamisesta yhdessä työelämän ja opiskelijoiden kanssa. Tiimien hyvinvointia voidaan edistää tarjoamalla yhteisöllisiä tukipalveluja. Yhteisöohjautuvuuden kehittämisen kannalta keskeistä on organisoitumisen, roolien ja johtamiskäytänteiden kriittinen arviointi ja jatkuva yhteinen kehittäminen.

Kuva 3. ARTO-yhteisön näkymiä vuoteen 2030 (Kuva: Tuula Hämäläinen & Tarja Tolonen)

Lähteet

Markula, J. & Salovaara, P. 2024. Yhteisöohjautuvuuden käsikirja. Kohti uusia organisoitumisen tapoja. Jyväskylä: Metanoia Instituutti Oy.

Panu, E. 2025. Tavoitteiden johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa yhteisöohjautuvia käytänteitä soveltaen. Diplomityö. Lappeenrannan-Lahden tekninen yliopisto LUT, LUTin insinööritieteiden tiedekunta, Tuotantotalous. Viitattu 5.5.2026. Saatavissa https://lutpub.lut.fi/handle/10024/169427

Väkevä, V. 2025. Yhteisöohjautuvuus voimavarana koulutusorganisaation asiantuntijatiimissä. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta. Viitattu 5.5.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202504123633

Artikkelikuva: ARTO-yhteisön työskentelyä (Kuva: Tuula Hämäläinen & Tarja Tolonen)

Viittausohje

Hämäläinen, T. & Tolonen, T. 2026. Yhteisöohjautuvuus ei synny itsestään. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/yhteisoohjautuvuus-ei-synny-itsestaan/