Digitaalinen siirtymä sote-palveluissa rakentuu luottamukselle

Digitaaliseen siirtymään sisältyy useita tuottavuuden ja kehityksen odotuksia sekä myös haasteellisia tulevaisuuden skenaarioita. Onnistunut digitaalisten palvelujen käyttöönotto hyvinvointialoilla edellyttää monitahoista ja -tasoista luottamusta.

Kirjoittaja: Arja-Tuulikki Malin

Digitaalinen siirtymä ja muutosten toimeenpano

Ihmiset etusijalle asettavien digitaalisten ratkaisujen on nähty avaavan uusia liiketoiminnan, demokratian edistämisen, kestävän talouskasvun ja vihreän siirtymän mahdollisuuksia sekä keinoja ilmastonmuutoksen torjumiseen (EC 2024). Digitaalinen siirtymä pitää sisällään sekä tavoiteltuja muutoksia toiminnoissa että samalla tapahtuvaa kulttuuristen ja sosiaalisten normien muutosta. Käytännössä digitaalinen siirtymään sisältyy muun muassa monikanavaisuuden lisääntyminen palveluissa, ei-digitaalisten ja manuaalisten prosessien muuttaminen digitaalisiksi sekä oppimisen tukeminen digitaalisilla työkaluilla (mm. OPH 2024.) Julkisten TKI-toiminnan rahoitusinstrumenttien volyymi osaltaan osoittaa varsinkin digiviherään siirtymään sisältyvän suuria odotuksia vaikuttavuudelle (ks. EC 2024; AKA 2023).

Kansainvälisesti toteutetun Digibarometrin vertailussa, jossa mitataan digitaalisuuden hyödyntämistä, Suomi on ollut kärkisijoilla jo yhdeksän vuoden ajan kokonaisuutta arvioitaessa. Mittauksessa tarkastellaan digitaalisuuden edellytyksiä, käyttöä ja vaikutuksia kansalaisten, yritysten sekä julkisen sektorin näkökulmasta. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat saavutettavissa digitaalisten välineiden avulla hyvin, kun tietoja verrataan muiden maiden tuloksiin. Sen sijaan suomalaiseksi haasteeksi näyttäytyy kiinteiden laajakaistaliittymien vähäisyys, digitaalinen osallisuus ja julkisen sektorin digitalisoinnin edistymiseen liittyvät haasteet (Digibarometri 2023; Digibarometri 2022).

Varsinkin julkisten palvelujen digitalisointiin liittyy useita jännitteitä, jotka näyttäytyvät samanaikaisesti sekä uhkina että mahdollisuuksina. Uhkia olisi mahdollista torjua kehittämällä samanaikaisesti kansalaisille näkyviä palvelukokemuksia, lainsäädäntöä ja yhteistyötä sekä digitaalista infrastruktuuria yli sektorirajojen. (Aitonurmi ym. 2022; DVV 2022.) Digitalisaation muutosjohtamisessa tulisikin kiinnittää huomiota muun muassa sisäisiin ja ulkoisiin muutosajureihin, haasteisiin sekä vaikutuksiin monipuolisesti (mm. Seppänen ym. 2024; Kaganer ym. 2023; Stoumpos ym. 2023; Neher ym. 2022; Kraus ym. 2021).

Kaikkiaan suomalaisessa digisiirtymässä on arvioitu olevan heikkoja uhkia ja vahvoja mahdollisuuksia (Aitonurmi ym. 2022). Digisiirtymän neljä tulevaisuuden skenaariota eroavat toisistaan luottamuksen ja yhteistyön laajuuden perusteella. Laajinta luottamusta ja yhteistyötä edustaa digisiirtymän skenaario ”Alustojen Suomi”, jossa toimijat tekevät yhteistyötä tavoitteellisesti luottamusyhteiskunnassa. (DVV 2022.) Luottamuksen teema tulee esille myös tarkasteltaessa digitalisaation myötä lisääntyvän datan hyödyntämistä avoimesti ja läpinäkyvästi yhteiskunnallisesta näkökulmasta (ks. Rydenfelt 2023; Vahti 2023).

Luottamus puntarissa

Kevättalvella 2024 julkisuuteen on noussut digitaalisten palvelujen käyttöönoton haasteita hyvinvointialueilla (Yle 2024a ja b). Kyseessä saattaa hyvinkin olla yksittäistapaus, mutta uutisointi havainnollistaa hyvin luottamuksen monitasoista merkitystä muutosprosessissa (mm. Wilén 2008). Kun luottamusta tarkastellaan toimintajärjestelmien muutoksen yhteydessä, kyseessä on sosiaalisten suhteiden verkostoa laajemmasta ilmiöstä (ks. Putnam 2000). Yhtäältä kyse on luottamuksesta yhteiskuntaan ja yhteiskunnallisiin instituutioihin (ks. Kaasa & Andriani 2022; Heino & Lillrank 2020). Toisaalta kyse on luottamuksesta abstrakteihin asioihin, kuten tulevaisuuteen (VN 2003). Yhteiskunnan toimivuuden kannalta keskeistä onkin, että kansalaiset kokevat, että he voivansa luottaa saavansa apua sosiaali- ja terveyspalveluista hädän tullen ja erilaisissa elämäntilanteissa (ks. Gilson 2003).

Organisaationalinen luottamus puolestaan voidaan rajata tarkemmin esimerkiksi henkilöstön ja asukkaiden kokemuksena hyvinvointialueen toiminnasta (mm. Vanhala ym. 2016). Tällöin kyseessä on hyvinkin tavanomaisia organisaatioiden toimintaan, työyhteisöjen johtamiseen ja potilas- ja asiakastyöhön vaikuttavista ilmiöistä. Luottamus jakautuu tällöin useisiin eri kohteisiin, esimerkiksi työtovereihin, esihenkilöihin ja asiantuntijoihin. Lisäksi luottamuksella on myös useita erilaisia lähteitä, esimerkiksi aikaisemmat kokemukset yhteistyöstä tai palvelusta. Tyypillistä on, että organisaation toiminnassa on tunnistettavissa samanaikaisesti luottamusta ja epäluottamusta. (ks. Wilén 2008.) Epäluottamuksen vaikutukset eivät välttämättä näy toiminnassa ulospäin selkeästi, mutta asiakkaat ja potilaat voivat tehdä palvelujen käyttöä koskevia päätöksiä luottamuksen perusteella (mm. Wong ym. 2023; Jokinen ym. 2021).

Askeleita samaan suuntaan

Luottamusta kannattaa tukea systemaattisesti osana digisiirtymän toimeenpanoa. Osa toimenpiteistä on tuttuja osatekijöistä, jotka liittyvät psykososiaaliseen hyvinvointiin ja sen tukemiseen (mm. Ervasti ym. 2022; Ahola ym. 2011). Myös digitalisten palvelujen käyttöönottotutkimuksista on saatavissa laajasti tietoa keinoista, joilla voidaan tukea luottamusta uusiin palveluihin puolin ja toisin – sekä asiantuntijoiden että asiakkaiden ja potilaiden keskuudessa (mm. Dal Mas 2023, Pennanen ym. 2023; Brice & Almond 2020). LAB ammattikorkeakoulun tehtävät rakentuvat opetukselle ja työelämälähtöiselle TKI-toiminnalle. Näistä osa-alueista voitaisiin tarjota uusia vahvuuksia hyvinvointialueille digitaalisen siirtymän tueksi monipuolisesti – esimerkiksi muotoilemalla muutosprosesseja ja digitaalisia palveluita sekä asiakas- ja henkilöstökokemusta kompetenssin kehittämisen rinnalla.

Lähteet

Ahola, K., Väänänen, A. & Vahtera, J. & Kivimäki, M. 2011. Psykososiaaliset työolot. Teoksessa M. Laaksonen. & K. Silventoinen. (toim.) Sosiaaliepidemiologia. Väestön terveyserot ja terveyteen vaikuttavat sosiaaliset tekijät. Helsinki: Gaudeamus. 159–176.

Aitonurmi, J., Laukkanen, M. & Latvanen, M. 2022. Digitalisaation heikot uhkat ja vahvat mahdollisuudet. Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 5.3.2024. Saatavissa https://dvv.fi/-/digitalisaation-heikot-uhkat-ja-vahvat-mahdollisuudet

AKA. 2023. A Greener, More Digital and Sustainable Finland. Suomen Akatemia. Viitattu 5.3.2024. Saatavissa https://www.aka.fi/en/about-us/whats-new/events/a-greener-more-digital-and-sustainable-finland/

Brice, S. & Almond, H. 2020. Health Professional Digital Capabilities Frameworks: A Scoping Review, Journal of Multidisciplinary Healthcare. 13, 1375‒1390. Viitattu 5.3.2024. Saatavissa https://www.doi.org/10.2147/JMDH.S269412

Dal Mas, F., Massaro, M., Rippa, P. & Secundo, G. 2023. The challenges of digital transformation in healthcare: An interdisciplinary literature review, framework, and future research agenda. Technovation 123. Viitattu 7.3.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.technovation.2023.102716

Digibarometri 2022: Digivihreä siirtymä. 2022. Helsinki: Taloustieto Oy. Viitattu 5.3.2024. Saatavissa https://ek.fi/wp-content/uploads/2022/06/Digibarometri-2022.pdf

Digibarometri 2023: Data, tekoäly ja talouskasvu. 2023. Helsinki: Taloustieto Oy. Viitattu 5.3.2024. Saatavissa https://www.etla.fi/julkaisut/muut-julkaisut/digibarometri-2023-data-tekoaly-ja-talouskasvu/

DVV. 2022. Digihumaus 2022 Neljä skenaariota digitalisaation tulevaisuudesta. Viitattu 5.3.2024. Saatavissa https://dvv.fi/digihumausraportti2022

EC. 2024. Digital transition. European Commission. Viitattu 5.3.2024. Saatavissa https://reform-support.ec.europa.eu/what-we-do/digital-transition_en

Ervasti,J., Kausto, J., Leino-Arjas,P., Turunen, J., Varje, P. & Väänänen, A. 2022. Työkyvyn tuen vaikuttavuus Tutkimuskatsaus työkyvyn tukitoimien työkyky- ja kustannusvaikutuksista. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:7. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 7.3.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-131-5

Gilson, L. 2003. Trust and the development of health care as a social institution. Social Science & Medicine 56 (7). Viitattu 7.3.2024. Saatavissa https://www.doi.org/10.1016/S0277-9536(02)00142-9

Gong, Y., Wang, H., Xia, O., Zheng, L. & Shi,Y. 2021. Factors that determine a Patient’s willingness to physician selection in online healthcare communities: A trust theory perspective. Technology in Society 64. https://www.doi.org/10.1016/j.techsoc.2020.101510

Heino, E. & Lillrank, A. 2020. Institutionaalisen luottamuksen rakentuminen – maahanmuuttajataustaiset perheet perus- ja vammaispalveluiden käyttäjinä. Sosiologia 57(4). Viitattu 7.3.2024. Saatavissa https://journal.fi/sosiologia/article/view/124578

Jokinen, A., Stolt, M. & Suhonen, R. 2021. Ethical issues related to eHealth: An integrative review. Nursing Ethics 28(2). Viitattu 7.3.2024. Saatavissa https://www.doi.org/10.1177/0969733020945765

Kaasa A. & Andriani L. 2022. Determinants of institutional trust: the role of cultural context. Journal of Institutional Economics 18(1):45. Viitattu 7.3.2024. Saatavissa https://www.doi.org/10.1017/S1744137421000199

Kaganer, E., Gregory, R. W. & Sarker, S. 2023. A Process for Managing Digital Transformation: An Organizational Inertia Perspective. Journal of the Association for Information Systems, 24(4). Viitattu 7.3.2024. Saatavissa https://doi.org/10.17705/1jais.00819

Kraus, S., Jones, P., Kailer, N., Weinmann, A., Chaparro-Banegas, N. & Roig-Tierno, N. 2021. Digital Transformation: An Overview of the Current State of the Art of Research. Sage Open, 11(3). Viitattu 7.3.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1177/21582440211047576

Laschinger, H. K. S., Finegan, J., Shamian, J. & Casier, S. 2000. Organizational Trust and Empowerment in Restructured Healthcare Settings: Effects on Staff Nurse Commitment. JONA: The Journal of Nursing Administration 30(9). Viitattu 7.3.2024. Saatavissa https://journals.lww.com/jonajournal/abstract/2000/09000/organizational_trust_and_empowerment_in.8.aspx

Neher, M., Nygårdh, A., Broström, A., Lundgren, J. & Johansson, P. 2022. Perspectives of Policy Makers and Service Users Concerning the Implementation of eHealth in Sweden: Interview Study. Journal of Medical Internet Research. 24(1). Viitattu 7.3.2024. Saatavissa https://www.doi.org/10.2196/28870

OPH. 2024. Digitaalisuus. Opetushallitus. Viitattu 5.3.2024. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/ohjelmat/digitaalisuus

Pennanen, P., Jansson, M., Torkki, P., Harjumaa, M., Pajari, I., Laukka, E., Lakoma, S., Härkönen, H., Verho, A., Martikainen, S., Kouvonen, A. & Leskelä, R-L. 2023. Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:52. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 5.3.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-059-2

Putnam, R. D. 2000. Bowling alone: The collapse and revival of American community. Simon & Schuster.

Rydenfelt, H. 2023. Data, valta ja demokratia. Sitra muistio. Sitra. Viitattu 5.3.2024. Saatavissa https://www.sitra.fi/julkaisut/data-valta-ja-demokratia/

Seppänen, S., Saunila, M. & Ukko, J. 2024. Digital Transformation of Organizational and Management Controls—Review and Recommendations for the Future. In: C. Machado. & Davim, J.P. (eds). Management for Digital Transformation. Management and Industrial Engineering. Springer, Cham. Viitattu 4.3.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1007/978-3-031-42060-3_1

Stoumpos, A. I., Kitsios, F. & Talias, M. A. 2023. Digital Transformation in Healthcare: Technology Acceptance and Its Applications. International Journal of Environmental Research and Public Health, 20(4). Viitattu 7.3.2024. Saatavissa https://doi.org/10.3390/ijerph20043407

Vahti, J. 2023. Digitalisaatio haastaa vanhat käsityksemme vallasta ja demokratiasta. Sitra. Viitattu 5.3.2024. Saatavissa https://www.sitra.fi/uutiset/digitalisaatio-haastaa-vanhat-kasityksemme-vallasta-ja-demokratiasta/

Vanhala, M., Heilmann, P. & Salminen, H. 2016. Organizational Trust Dimensions as Antecedents of Organizational Commitment. Knowledge and Process Management 23 (1). Viitattu 7.3.2024. Saatavissa https://www.doi.org/10.1002/kpm.1497

Vial, G. 2019. Understanding digital transformation: A review and a research agenda. The Journal of Strategic Information Systems 28 (2). Viitattu 7.3.2024. Saatavissa https://www.doi.org/10.1016/j.jsis.2019.01.003

VN.2023. Kansalaispulssi: Luottamus tulevaisuuteen heikentynyt. Kansalaispulssi-kyselyn 49. kierroksen tulokset. Valtioneuvosto. Viitattu 7.3.2024. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/-/10616/kansalaispulssi-luottamus-tulevaisuuteen-heikentynyt

Wilén, A-T. 2008. Luottamus alueellisen yhteistyön haasteena ja mahdollisuutena. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto. Viitattu 7.3.2024. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/handle/10024/67874

Yle. 2024a. Konsultit kuuntelivat hoitajien ja potilaiden välisiä puheluita terveyskeskuksissa – hyvinvointialue selvittää asiaa. Viitattu 7.3.2024. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20076099

Yle. 2024b. Terveyskeskusten lääkäreitä ja hoitajia irtisanoutunut ympäri Suomen – konsulttiyhtiö painosti etähoitoon. Viitattu 7.3.2024. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20075962