Eroavatko aikuisten ja nuorten ilmastoasenteet toisistaan?

Ovatko ympäristö- ja ilmastoasiat tärkeämpiä nuorille kuin aikuisille? Eroavatko ehdotukset käytännön toimista ikäryhmittäin? Eri ikäiset ovat yllättävänkin lähellä toisiaan niin MAMIKSA-hankkeen aineistoissa kuin kansainvälissä tutkimuksissakin.

Kirjoittaja: Anu Nuutinen

Ympäristökysymyksiä työpajoissa

Jos pitäisi valita, miettisitkö, mitä itse voisit tehdä puhtaan ilmaston ja kestävän tulevaisuuden puolesta vai haluaisitko kuvitella itsesi rooliin, jossa voisit määrätä muiden tekemisistä? Nuorista puolet valitsi pohtia henkilökohtaisia mahdollisuuksiaan (Nuutinen 2026), kun aikuisista 60 % käskytti muita, 20 % kirjoitti omista toimistaan ja 20 % suoritti molemmat tehtävänannot MAMIKSA-hankkeen (LAB 2026) työpajassa Taipalsaarella 6.5.2026.

MAMIKSA järjesti työpajat yläkoulujen VAIKUTA!-teemapäivissä Parikkalassa 18.11.2025 ja Rautjärvellä 13.4.2026. Osallistujia oli yhteensä 106. Myös Taipalsaaren maamiesseuran kanssa järjestetyssä Mitä elinvoiman edistämiseksi -tilaisuudessa toteutettiin henkilökohtaisia asenteita kartoittanut osa sekä konkreettisten tekojen miettiminen. Muutaman kysymyksen muotoilu oli muutettu vastaamaan aikuisvastaajia, mutta sisältö säilytettiin. Työpajaan osallistui 33 henkilöä. Ikänsä kertoneista 82 % oli yli 54-vuotiaita.

Samat havainnot täsmällisemmin

Aikuiset nimesivät 40 omaa toimeaan. Eniten (71 % vastanneista) mainittiin kierrätystä ja liikkumista, jotka olivat myös yläkoululaisten vastausten kärjessä (Nuutinen 2025). Ruoan merkitys oli suurempi kuin nuorilla ja kausituotteet, kotimaisuus sekä luonnon tarjonnan hyödyntäminen eriteltiin. Nuorten listan ensimmäisenä olivat roskat erityisesti roskaamisen vähentämisen ja roskien siivoamisen muodossa. Aikuiset pohtivat jätteitä, ja niiden yhteydessä mainittiin aina lajittelu tai kierrättäminen. Roska-sana esiintyi koko aineistossa vain kerran.

Yläkoululaiset kirjoittivat omiksi mahdollisiksi vaikuttamiskeinoikseen osallistumisen (Nuutinen 2026). Avoimissa vastauksissa yksilöitiin äänestäminen, tasa-arvon edistäminen, tapahtumiin liittyminen sekä hyviä hankkeiden tukeminen. Aikuisilla vastaavaa osallistumista ei tullut ilmi. Aktiivisen tekemisen onkin todettu olevan tyypillisempää nuoremmille sukupolville. He ovat iäkkäämpiä valmiimpia henkilökohtaisesti sitoutumaan toimintaan. (Ballew & al. 2020)

Aikuisten vastauksissa nousi yläkoululaisista poiketen esille matkailu. Ajatuksena oli jopa sen lopettaminen tai rajoittaminen kotimaahan tai kun rooliksi oli valittu muiden määrääminen, lentoliikenteen kehittäminen.

Vastaajien määrät huomioiden aikuisten ja nuorten vastausten ja niiden jakaumien voi tulkita olevan hyvinkin samantyyppisiä. ”Suositaan kotimaista, vähemmän jätettä, esim. ei tilata kertakäyttövaatteita” ja ”ostaa kotimaisia tuotteita, että vähentäisi päästöjä, panostaa laatuun, ettei tarvitse ostaa koko ajan uusia” ovat sisällöltään samanlaisia. Ensimmäisen kirjoittajalla on enemmän ikää, jälkimmäinen on yläkoululainen.

Vesistöjen suojelua ja sanktioita

Taipalsaari on yksi Suomen 40 saaristo-osakunnasta (Kuntaliitto 2025). Se voi olla vaikuttajana, kun vesistöjen kunnossa pitäminen näkyi vastauksissa. Eriteltynä olivat tehtaiden päästölähteet, turpeen noston humus sekä kaupunkien jätevesien puhdistusmekanismit. Toivottiin päätöksiä saastuttamisen lopettamiseksi sekä seurauksia rikkomisista: ”keppiä rikkureille” ja ”sanktioiden oltava tuntuvia”.

Mitä muiden pitäisi tehdä -vastaukset olivat aikuisilla täsmällisempiä sekä tiukempia kuin nuorilla. Esimerkiksi toivottiin lainsäädäntöä, jolla uudet toimialat: tuulivoima, datakeskukset ja kaivokset, saataisiin elinkaariajattelun piiriin. Asukkaille luotaisiin motivaatiolisä ympäristötekoihin, esimerkiksi kunnallisveroalennuksella tai ”piiskarahalla”.

Iäkkäämmät osallistujat ajattelivat nuoriakin. Lapset tulisi kasvattaa huomioimaan luonto ja koulun ympäristöoppi tulisi toteuttaa poistumalla luokista ulos. Toisaalta kaikki iät huomioitiin ylisukupolvisessa tiedon ja taidon siirtämisessä sekä asennekasvatuksesta kaikille ikäryhmille. Vastauksia kannattaisi miettiä myös päättäjätaholla, sillä tutkimuksen mukaan henkilöt, joilla on paljon myönteisiä luontokokemuksia lapsena, suhtautuvat aikuisena myönteisemmin ympäristönsuojeluun (Broom 2017).

Ympäristöasiat ovat merkityksellisiä

Nuorten ajateltaneen olevan ilmastotietoisuuden edelläkävijöitä. Näin ei välttämättä ole, vaan tutkimuksen mukaan vanhemmat tunnistavat ilmastotekojen tarpeellisuuden siinä missä nuoremmatkin ja ovat yhtä valmiita tekemään uhrauksia ympäristön suojelemiseksi. Sama tutkimus osoittaa, että yleiset käsitykset ovat vääristyneitä. Lähes puolet vastaajista oletti, että suuret ikäluokat kokisivat, ettei käyttäytymisen muuttamisella ole vaikutusta ilmastonmuutostaistelussa. 30 % vastaajista veikkasi nuorempien ikäluokkien olevan kyynisimpiä. Todellisuudessa vanhemmat kokivat käyttäytymisen muutoksen tuloksettomana harvemmin kuin nuoremmat. Vanhimmissa vastaajissa oli eniten niitä, jotka arvelivat, ettei ikäryhmien välillä ole eroja. (Duffy 2021)

MAMIKSAn vertailuissa ympäristöasiat olivat aikuisille yläkoululaisia tärkeämpiä. Tulokset neljän väitteen osalta on esitetty kuvassa 1. Aineistoja ei ole selkeyden säilyttämiseksi eritelty sukupuolittain.

Kuva 1. Nuorten ja aikuisten vastausten jakaumia ympäristöväittämiin. (Kuva: Anu Nuutinen)

Aikuisille puhtaan ilmaston ja terveellisen ympäristön tärkeys sekä usko sen säilymiseen olivat merkittävämpiä kuin nuorille. Vastaukset jakautuivat aikuisilla pienemmälle alueelle. Tärkeys oli erittäin korkealla (md 99/100), eikä eroa vastaajien sukupuolten välillä ollut. Usko tulevaan oli suurempi miehillä kuin naisilla.

Iäkkäämmät kokivat asioiden tekemisen ekologisesti kestävästi ja oikeudenmukaisesti oleellisemmaksi kuin nuoret, ja jälleen vastausten hajonta pienempää. Tässäkään aiheessa eroja sukupuolten välillä ei ollut. Merkitystä kysyttiin tasoille: itselle, Etelä-Karjalalle ja Suomelle. Aikuisille merkitys itselle koettiin isoimmaksi ja pienimmäksi Suomi-tasolla. Nuorten vastauksissa tärkeys oli juuri päinvastainen (Nuutinen 2025).

Kun kysyttiin valmiutta tinkiä omasta elintasosta ilmastonmuutoksen torjumiseksi, aikuiset osoittautuivat halukkaammiksi kuin koululaiset. Kummassakin ikäryhmässä kaikkien vastaajien jakauma oli todella iso. Naiset olivat miehiä valmiimpia elintasosta tinkimiseen. MAMIKSAn tulokset ovat nuorten osalta hieman alhaisemmat ja aikuisten osalta korkeammat kuin englantilaistutkimuksessa (Duffy 2021), mutta tutkittujen ikäjakaumat poikkeavat.

MAMIKSAn työpajoihin osallistuneet pitivät puhdasta ilmastoa ja kestävää tulevaisuutta tärkeinä. Iästä riippumatta moni sanoi olevansa valmis tinkimään elintasostaan. Olisitko sinä?

Lähteet

Ballew, M., Marlon, J., Kotcher, J., Maibach, E., Rosenthal, S., Bergquist, P., Gustafson, A., Goldberg, M., & Leiserowitz, A. 2020. Young adults, across party lines, are more willing to take climate action. Yale University and George Mason University. New Haven, CT. Yale Program on Climate Change Communication. Viitattu 9.6.2026. Saatavissa https://climatecommunication.yale.edu/publications/young-adults-climate-activism/

Broom, C. 2027. Exploring the Relations Between Childhood Experiences in Nature and Young Adults’ Environmental Attitudes and Behaviours. Australian Journal of Environmental Education. Vol. 33 (1), 34–47. Viitattu 9.6.2026. Saatavissa https://www.jstor.org/stable/26422952

Duffy, B. 2021. Who cares about climate change? Attitudes across the generations. London: The Policy Institute, King’s College London & New Scientist. Viitattu 9.6.2026. Saatavissa https://www.kcl.ac.uk/policy-institute/assets/who-cares-about-climate-change.pdf

Kuntaliitto. 2025. Saaristokunnat ja saaristo-osakunnat. Viitattu 9.6.2026. Saatavissa https://www.kuntaliitto.fi/kuntaliitto/tietoa-kunnista-ja-kuntayhtymista/saaristo

LAB. 2026. MAMIKSA – maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina -hanke. Viitattu 9.6.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/MAMIKSA-maaseudun-mikroyritykset-kestavyyssiirtyman-ajureina

Nuutinen, A. 2025. Erittäin tärkeää vai merkityksetöntä – nuorten mielipiteitä kestävästä tulevaisuudesta. LAB Pro. Viitattu 9.6.2026. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/erittain-tarkeaa-vai-merkityksetonta-nuorten-mielipiteita-kestavasta-tulevaisuudesta/

Nuutinen, A. 2026. Pieniä tekoja kestävän tulevaisuuden puolesta. LAB Focus. Viitattu 9.6.2026. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/pienia-tekoja-kestavan-tulevaisuuden-puolesta/

Kirjoittaja

Anu Nuutinen on MAMIKSA – maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina -hankkeessa työskentelevä LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön lehtori.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/golden-sunset-over-a-finnish-barley-field-30297112/ (Pexels Licence)