Bioneerit kokeilevat biojätteen erilliskeräystä

Kirjoittajat: Linda Karlström & Kimmo Heponiemi

Biojätettä lajitellaan laiskasti

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n tutkimuksessa on todettu, että eniten biojätettä menee sekajätteen joukkoon omakotiasujilla. Heidän tuottamansa sekajätteen painosta yli 40 % oli biojätettä, mutta myös kiinteistössä, joissa on järjestetty biojätteen erilliskeräys, löytyi sekajätteen joukosta biojätettä noin kolmannes. (YLE 2020) Syitä laiskaan lajitteluun on varmasti monia, mutta suurimpina syinä lienee se, ettei lajittelun hyötyjä ja jatkokäyttömahdollisuuksia tunneta riittävästi eikä lajittelurutiineja haluta tai osata muuttaa (Ympäristöministeriö 2020).

Laiskan lajittelun syynä on usein juuri tiedon puute ja virheelliset mielikuvat. Biojäte koetaan usein inhottavana ja haisevana, eikä sille tahdo löytyä sopivaa tilaa tai astiaa. Sen luullaan maatuvan sekajätteen mukana. Sekajäte ei kuitenkaan ole enää vuosiin päätynyt kaatopaikoille maatuvaksi. Biojätteen lajittelun koetaan olevan vähemmän tärkeää kuin muiden kodin jätteiden, vaikka ympäristövaikutuksiltaan biojätteen keräämisen vaikutukset olisivat jopa muovien lajittelun vaikutuksia suuremmat.

Lajittelematon biojäte on hukattua raaka-ainetta

Muun jätteen joukossa oleva biojäte jää hyödyntämättä ja menee hukkaan. Se estää kierrätystä likaamalla muutoin kierrätyskelpoisen aineksen kierrätyskelvottomaksi. Lisäksi sekajätteen joukossa oleva biojäte heikentää poltettavaksi menevän jätejakeen laatua ja laskee poltettavan jätteen lämpöarvoa. Biojäte on enimmäkseen vettä ja siinä olevat suolat muuttuvat poltettaessa hapoksi, mikä ruostuttaa polttolaitosten laitteistoja (Kuntaliitto 2020). Näin biojäte paitsi pienentää polttolaitosten sähkön ja lämmöntuotannon tehokkuutta, aiheuttaa myös muuta vaivaa laitosten toiminnalle.

Vuosittain erilliskerättävän biojätteen määrä on noin 275 miljoonaa kiloa ja siitä tuotetaan biopolttoainetta sekä multaa ja maanparannusainetta. Sekajätteen mukana hukkaan menee kuitenkin yli 300 miljoonaa kiloa. Siitä tuotettu biokaasu riittäisi yli 30 000 biokaasuauton vuosittaisiin tarpeisiin. (YLE 2020)

Biojätteen erilliskeräys laajentunee vuoden 2024 alussa kaikkiin yli 10 000 asukkaan taajamiin, minkä myötä erilliskeräyksen piiriin tulee lähes miljoona uutta suomalaista. Tämän ei uskota aiheuttavan ongelmia biojätteiden käsittelylaitoksissa. Laitoksilla on kapasiteettia vastaanottaa kerättävä biojäte ja jätteen käsittelyssä käytettävä teknologia on jo vakiintunutta ja toimivaa. Lisäksi uudet erilliskeräysvelvoitteet toimivat positiivisena signaalina uusia investointeja ajatellen. (YTP 2020)

Salpakierto Oy kokeilee uudenlaista biojätteen erilliskeräysmallia

Pääosin Päijät-Hämeen alueella toimiva, kuntien omistama jätehuoltoyhtiö Salpakierto Oy, kehittää palveluitaan biojätteen erilliskeräyksen laajentumista silmällä pitäen. Salpakierto lanseerasi osana Biosykli-hanketta syksyllä 2020 vuoden mittaisen biojätteen erilliskeräyspalvelukokeilun, jossa on mukana yli kaksisataa kotitaloutta Ahtialan, Kariston, Launeen, Metsä-Hennalan, Patomäen, Renkomäen ja Villähteen alueilta. Kokeiluun osallistuvia asukkaita kutsutaan Bioneereiksi. Kokeilussa pilotoidaan uudenlaista pientaloasujien biojätteen erilliskeräysmallia, jossa kotitalouksien keittiössä syntyvät biojätteet kerätään ensin pienastioista pakettiautolla ja ne viedään 240 litran Biolinkkeihin, joista biojäte noudetaan jäteautolla. (Salpakierto 2020)

Kuva 1. Biojätteen erilliskeräyskokeilun malli (Salpakierto 2021)

Ensimmäisen viiden kuukauden aikana kokeilussa kerättiin mukana olevista kotitalouksista biojätettä yhteensä yli 22 000 kg. Kerätyt biojätteet toimitetaan Labio Oy:n biokaasu- ja kompostointilaitokselle, jossa biojätteet käsitellään biokaasuksi ja kompostiksi. Tästä määrästä tuotetulla biokaasulla pystyisi henkilöautolla ajamaan melkein 80 000 kilometriä. Maanparannusaineena ja kasvualustana käytettävää kompostia on tuotettu yli 5 500 kg. Lisäksi ison jäteauton pysähdykset ovat erilliskeräyskokeilun aikana vähentyneet 86 %, verrattuna siihen tilanteeseen, mikäli jokaisella kotitaloudella olisi ollut omat jäteauton tyhjennystä vaativat 240 litraiset biojäteastiat. (Salpakierto 2021). Kokeilun tulokset osoittavat hyvin jo tässä vaiheessa, että biojätteen lajittelu ei ole mitenkään turhaa ja sillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Bioneerit ovat ottaneet kokeilun hyvin vastaan ja heidän kokemuksiaan kerätään koko kokeilujakson ajan nettikyselyn avulla.

Kuva 2. Erilliskeräyskokeilun tulokset viideltä ensimmäiseltä kuukaudelta (Salpakierto 2021)

Biokiertotalous tärkeää Päijät-Hämeessä

Erilliskeräyspalvelukokeilu on osa Biosykli-hanketta, jossa Salpakierto on mukana yhtenä osatoteuttajana. Rahoittajana hankkeessa toimii Päijät-Hämeen Liitto ja päätoteuttajana LAB-ammattikorkeakoulu. Biosykli-hankkeessa edistetään kestävää kiertotaloutta ja kehitetään vähähiilisiä ratkaisuja sekä luodaan niihin liittyvää uutta liiketoimintaa Päijät-Hämeeseen. Hankkeen myötä vahvistetaan pk-yritysten biokiertotalous osaamista ja luodaan siten entistä parempia mahdollisuuksia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia hillitsevälle liiketoiminnalle. (LAB-ammattikorkeakoulu 2020)

Salpakierto Oy on myös mukana 31 kunnan jätelaitoksen, Suomen Kiertovoiman ja Kuntaliiton kanssa Rakasta joka murua-kampanjassa, jossa kannustetaan kuntien asukkaita lajittelemaan biojätteensä aikaisempaa aktiivisemmin. Kampanjassa jaetaan kiinnostavaa tietoa ja hyödyllisiä vinkkejä tehokkaampaan biojätteen lajitteluun. Kampanja jatkuu vuoden 2021 loppuun ja sen suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Lähteet

Kuntaliitto. 2020. Polttaisitko sinä vettä? [Viitattu 26.2.2021]. Saatavissa: https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2020/polttaisitko-sina-vetta-uusi-kampanja-paivittaa-suomalaisten-tietamyksen-biojatteen

LAB-ammattikorkeakoulu. 2020. BIOSYKLI – Päijät-Hämeen biokiertotalous. [Viitattu 26.2.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/biosykli

Salpakierto. 2020. Biojätteen erilliskeräyspalvelun kokeilu Lahdessa. [Viitattu 26.2.2021]. Saatavissa: https://salpakierto.fi/bioneeri/bioneerikokeilu/

Salpakierto. 2021. Biosykli-hanke, Hankkeen tulokset. [Viitattu 26.2.2021]. Saatavissa: https://salpakierto.fi/bioneeri/biosykli/

YLE. 2020. Haiseva, painava ongelma. [Viitattu 26.2.2021]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-11533305

Ympäristöministeriö. 2020. Suomalaiset laiskoja lajittelemaan biojätettä – erilliskeräyksen ympäristöhyötyjä ei tunnisteta. [Viitattu 26.2.2021]. Saatavissa: https://ym.fi/-/suomalaiset-laiskoja-lajittelemaan-biojatetta-erilliskerayksen-ymparistohyotyja-ei-tunnisteta-1

YTP. 2020. Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi jätelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. [Viitattu 26.2.2021]. Saatavissa: https://ytpliitto.fi/wp-content/uploads/2020/06/20200602_numero_3_YTP_lausunto_jatelain_muutos.pdf

Kirjoittajat

Linda Karlström työskentelee Salpakierto Oy:ssa kehityskoordinaattorina. Biosykli-hankkeessa hän toimii Salpakierron osuuden projektipäällikkönä.

Kimmo Heponiemi työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana. Biosykli hankkeessa hän toimii biokiertojen asiantuntijana.

Artikkelikuva: Linda Karlström

Julkaistu 15.3.2021

Viittausohje

Karlström, L. & Heponiemi, K. 2021. Bioneerit kokeilevat biojätteen erilliskeräystä. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/bioneerit-kokeilevat-biojatteen-erilliskeraysta/