Teknologinen muutos yhteiskunnassa haastaa tulevaisuuden osaamistarpeita sosiaali- ja terveydenhuollossa. Teknologiaa on kehitetty viime aikoina varsinkin ikääntyvien palveluissa. Onnistuneessa muutoksessa tarvitaan osaavaa, sitoutunutta ja hyvinvoivaa henkilöstöä. Haasteeseen voidaan vastata koulutuksilla, joita suunnitellaan hyvinvointialueiden ja ammattikorkeakoulujen yhteistyössä. Koulutuksissa voidaan tarkastella osaamisen lisäksi myös asenteita, olemassa olevia hyviä käytänteitä ja eettisiä näkökulmia.

Kirjoittajat: Sanna Imeläinen, Päivi Kousa & Merja Ikonen

Teknologiamyönteisyys ja hyvät käytännöt

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön sitouttamiseksi ja työn veto- ja pitovoiman lisäämiseksi ja kehittämiseksi tulee huomioida koulutukseen liittyvät tekijät. Valmisteilla olevan ikäteknologian kansallisen koordinaatiomallin tavoitteena on tukea teknologian käyttöönottoa ja hyvien käytäntöjen leviämistä kaikille hyvinvointialueille. Hyvinvointialueiden ja oppilaitosten yhteinen tietopohja sekä yhteisesti tunnistetut osaamisen kehittämisen tarpeet ja tavoitteet toimivat pohjana koulutusten suunnittelussa. (STM 2020a; THL 2022a.)

Hyvien käytänteiden sekä kokemusten jakamisen lisäksi yhtä merkityksellistä on myönteisten asenteiden vahvistaminen (STM 2020a). Henkilöstön ja ikääntyvien teknologiamyönteisyys tukee hyvinvointiteknologian jalkauttamista ja käyttöönottoa. Osaamisen ja myönteisten asenteiden lisäksi korostuu myös riskien ja huolien tunnistaminen. Ikääntyvät tulee osallistaa aidosti palveluiden sekä koulutuksen suunnitteluun esimerkiksi kokemusasiantuntijoina.

Muuttuva toimintaympäristö

Sosiaali- ja terveydenhuollon työtä ollaan kehittämässä siten, että asiakasta palvelevat jatkossa moniammatilliset tiimit (Sote-uudistus 2022). Työntekijöille tulisi antaa edellytykset onnistua työssään (Dufva ym. 2021), ja tähän edellytykseen koulutus antaa hyvät mahdollisuudet. Ammattikorkeakoulut tarjoavat koulutusta, mutta ovat myös tutkimuksen ja toimijuuden alueellisia yhdistäjiä (Mielityinen 2022). Organisaatioiden moniammatillisten tiimien lisäksi tarvitaan yhteistyötä yli organisaatiorajojen. Verkostomaisessa toimintatavassa yhteistyötä tehdään jonkin yhteisen tavoitteen eteen, jotta selvitään muutoksissa (Dufva ym. 2021).

Sitran megatrendeissä (2020) on näkyvillä mm. väestön ikääntyminen ja monimuotoistuminen sekä verkostomaisen vallan voimistuminen ja teknologian sulautuminen kaikkeen. Väestön ikääntyminen ja monimuotoistuminen haastaa sekä työelämää että palveluiden tuottamista. Teknologiaan liittyvät kehityssuunnat perustuvat joko ihmislähtöisyydelle, luottamukselle ja yhdessä ohjautuvuudelle tai toisen suunnan mukaisesti valvonnalle ja kontrollille. Työntekijöiden hyvinvoinnin ja tuottavuuden kannalta tulisi päätökset teknologian käyttöönotosta tehdä yhdessä eri osallisten kanssa. (Dufva ym. 2021; STM 2020a.)

Kotihoidossa tehtävä työ vaatii laaja-alaista osaamista ja moniammatillista yhteistyötä

Yhteiskunnallisen linjauksen mukaisesti ikääntynyt voi asua kotona entistä pidempään, ja tarvittavat palvelut järjestetään kotiin. Näin ollen kotihoidon asiakkaiden palveluntarve on nykyään entistä suurempaa ja sisällöltään laajempaa. (THL 2022b.) Teknologian käyttö kotihoidossa lisääntyy rinnalla jatkuvasti. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi suosittaakin, että teknologiaa, tekoälyä ja robotiikkaa käytetään kotihoidon asiakkaiden hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn sekä palvelujen ja työntekijöiden tukena. (STM 2020b, 35.) Kotihoidon henkilöstön osaamisen vahvistaminen on keskeistä. Työn luonne ja teknologian kehittyminen sekä uusien teknologioiden käyttöönotto edellyttää työntekijöiden osaamisen jatkuvaa päivittämistä ja ylläpitämistä. Kun henkilöstön osaaminen vahvistuu, tukee se myös työn hallinnan tunnetta sekä työhyvinvointia.

Kotihoidon teknologian käyttöönoton lisääntyessä on tärkeää huomioida henkilöstön tarpeet ja tuoda esille teknologiasta saatavat hyödyt, joilla voidaan perustella uutta tapaa toimia (Alhonen ym. 2020). Työntekijöiden tulee olla vakuuttuneita teknologian toimivuudesta ja hyödyllisyydestä sekä suhtautua positiivisesti teknologian käyttöön. Muutosvastarintaa voidaan lieventää riittävällä koulutuksella ja käyttöönoton tuella (Johansson-Pajala ym. 2019). Koulutuksen avulla voidaan vaikuttaa sekä tietoon että asenteisiin hyvinvointiteknologiasta ja sen käyttöönotosta (Imeläinen ym. 2022).

Henkilöstön osaamista voidaan vahvistaa erilaisin keinoin. Täydennyskoulutuksen lisäksi esimerkiksi ammattikorkeakoulujen ja työelämän välillä tehtävien ketterien kokeiluiden, kehittämis- ja tutkimushankkeiden ja verkkokoulutusympäristöjen kehittämisen avulla voidaan tukea henkilöstön osaamista. (STM 2020b, 57.)

KATI-ohjelmassa pilotoidut osaamisen kehittämisen mallit Innokylässä

Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille (KATI) -ohjelma edistää uusien teknologioiden hyödyntämistä kotona asumisessa, kotihoidossa ja kotiin tuotavissa palveluissa (THL 2022c). LAB-ammattikorkeakoulu on ollut mukana ohjelman KOHTI-hankkeessa (Kotona asumista ja hoitotyötä tukeva teknologia) Päijät-Hämeessä ja KARITA-hankkeessa (Kotona asumista rohkeasti ja itsenäisesti teknologian avulla) Etelä-Karjalan alueella. Hyvinvointiteknologian käyttöönoton ja prosessin johtamisen tueksi on osaamisen kehittämistä pilotoitu hankkeissa erilaisilla toimenpiteillä tiiviissä yhteistyössä alueiden kanssa. (LAB 2022a; LAB 2022b.)

KOHTI-hankkeen yhtenä tavoitteena oli parantaa henkilöstön työhyvinvointia ja kehittää henkilöstön osaamista. LAB-ammattikorkeakoulu toteutti tämän tavoitteen toimenpiteinä työntekijöille suunnatun Kotihoidon kuvalehti -julkaisun sekä kotihoidon esihenkilöille sekä sairaanhoitajille suunnatut erilliset Työ muutoksessa -valmennukset. Tämä koko valmennuskokonaisuus on kuvattu Innokylän toimintamallissa KOHTI teknologiamyönteisyyttä – Kotona asumista tukevan teknologian hyödyntämisen valmennuskokonaisuus (Innokylä 2022a).

Kotihoidon kuvalehti -julkaisun (2022) tavoitteena oli vaikuttaa kotihoidon henkilöstön teknologiaan liittyviin mielikuviin ja asenteisiin sekä tuoda teknologiaa hyväksytymmäksi heille. Julkaisussa esiteltiin kuvin sekä sanallisesti teknologian hyödyntämisen luomia mahdollisuuksia kotihoidon toimintaympäristössä niin asiakas- ja työntekijäturvallisuuden kuin myös hyvinvoinnin näkökulmasta. Esihenkilövalmennuksen ja sairaanhoitajien valmennuksen tavoitteena oli lisätä osaamista ja yhteistä ymmärrystä teknologiasta ja sen hyödyistä kotihoidon toimintaympäristössä, vahvistaa teknologiamyönteisyyttä ja dialogisuutta sekä lisätä esihenkilöiden sekä tiimien sairaanhoitajien valmiuksia motivoida työntekijöitä uuden teknologian käyttöönotossa.

Myös KARITA-hankkeessa LAB-ammattikorkeakoulun tavoitteena oli niin ammattikorkeakoulun kuin sote-henkilöstön osaamisen lisääminen hyvinvointiteknologiaa käyttöön otettaessa ja käyttöönottoprosessin johtamisessa. Toimenpiteiden myötä järjestettiin simulaatio- ja valmennuskoulutusta kotihoidon esihenkilöille sekä kotihoidon, palvelutarpeen arvioinnin ja asiakasohjauksen henkilöstölle. Ammattikorkeakoulun opettajille mahdollistettiin työelämäjaksot hyvinvointiteknologian osaamisen päivittämiseksi. Tulevina sote-ammattilaisina myös opiskelijoiden asenteet, tiedot, taidot ja osaaminen hyvinvointiteknologiasta ovat tärkeässä roolissa. Opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittäminen tukee osaamisen kehittämisen kokonaisuutta.

KARITA-hankkeen toimintamallien kuvaukset löytyvät Innokylästä: Valmennus- ja simulaatiokoulutus tukemassa kotiin vietävää teknologiaa sote-palveluissa (Innokylä 2022b) ja AMK-opettajien työelämäjaksot teknologiaosaamisen käytänteiden päivittämiseksi (Innokylä 2022c).

Tulevaisuuden osaamistarpeet

Toimintaympäristö on murroksessa ja suuret maailmanlaajuiset megatrendit vaikuttavat myös suomalaisten hyvinvointiin, tasa-arvoon ja turvallisuuteen (STM 2020a). Yhteiskunnan eri osa-alueet vaikuttavat toisiinsa, joten myös työelämän tulevaisuuteen vaikuttavat monet samaan aikaan tapahtuvat muutokset (Dufva ym. 2021). Sosiaali- ja terveysalan koulutukset tulisi toteuttaa entistä työelämä- ja asiakaslähtöisemmin sekä yhteiskunnan ajankohtaiset ilmiöt huomioiden. Yhteistyömuotojen tuleekin vahvistaa ja kehittää pysyviä sosiaali- ja terveysalan yhteistyörakenteita niin korkeakoulujen sisällä, niiden välillä, että yhdessä työelämän kanssa. (Konkola ym. 2021.)

Hyvinvointialueiden lisäksi ammattikorkeakouluilla on merkittävä rooli tässä kehitystyössä. Toiminnassa korostuu käytännönläheisen ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen lisäksi yhteys työelämään sekä alueelliseen kehittämiseen. Ammattikorkeakouluissa toteutetaan uudistavaa ja soveltavaa TKI- eli tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, joka palvelee opetusta sekä työelämää ja tukee aluekehitystä ja alueen elinkeinorakennetta. (OKM 2022.) Tavoitteiden saavuttamiseksi kumppanuus ja dialogi oppilaitosten ja työelämän välillä on välttämätöntä. Ammattikorkeakouluissa voidaan toteuttaa ketteriä kokeiluja ja laajempaa TKI-yhteistyötä. LAB-ammattikorkeakoulun strategisena tavoitteena on yhteistyöyritysten kasvu uusien työpaikkojen ja korkeasti koulutettujen työntekijöiden lisääntyessä. (LAB 2022c.) Yhteistyötä jatketaan ja vahvistetaan aloittavien hyvinvointialueiden kanssa.

KATI-ohjelman puitteissa on mietitty myös tulevaisuuden osaamistarpeita ja työnkuvia, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden kentällä tarvitaan entistä enemmin teknologiaosaamista. Tulevaisuudessa kotihoitoon tulee täysin uudenlaisia työtehtäviä ja tehtävänimikkeitä. Tähän tarpeeseen on sosiaali- ja terveysalan koulutus omalta osaltaan vastaamassa. Lisäksi uusi osaaminen tulee huomioida nykyisissä tutkintokoulutuksissa, täydennys- ja erikoistumiskoulutuksissa sekä lyhyemmissä valmennuksissa, joilla voidaan vaikuttaa laajemmin asenteisiin. Koulutuksia voidaan räätälöidä alueiden tarpeisiin. Hankkeiden toteuttamissa valmennus- ja simulaatiokoulutuksissa kerätty palaute on ollut sekä Päijät-Hämeen että Etelä-Karjalan osalta positiivista ja koulutukset on koettu erittäin tarpeellisiksi.

Osaamisen vahvistamisen näkökulmasta simulaatiopedagogiikka on osoittautunut oppimista tukevaksi myös kotihoidon kontekstissa (Imeläinen & Mäisti 2022; Kousa 2022). Kotihoidon henkilöstön osaamisen kehittäminen on jatkuva prosessi, jota edistäisi yhteisesti sovitut toimintamallit hyvinvointialueiden ja korkeakoulujen kanssa. Kun osaamisen arviointi tehdään yhteisesti sovitulla tavalla säännöllisesti ja havaittuihin osaamisen vajeisiin tarjotaan korkeakoulujen taholta aktiivisesti koulutusta ja valmennusta matalalla kynnyksellä, voidaan vastata muuttuvan yhteiskunnan vaateisiin. Osaamistarpeiden ja oppimismahdollisuuksien tunnistaminen ja kehittäminen yhdessä on tärkeää.

Lähteet

Alhonen, A., Heinonen, T. & Piiroinen, I. 2020. Osaaminen, työn muutos ja johtaminen teknologian käyttöönotossa. Viitattu 7.11.2022. Saatavissa https://hippa.metropolia.fi/2020/11/osaaminen-tyon-muutos-ja-johtaminen-teknologian-kayttoonotossa/

Dufva, M., Vataja, K. & Wartiovaara, A. 2021. Työn tulevaisuudet megatrendien valossa. Viitattu 1.11.2022. Saatavissa https://www.sitra.fi/artikkelit/tyon-tulevaisuudet-megatrendien-valossa/

Imeläinen, S., Mäisti, M. & Nurmiainen, S. 2022. Kotiin vietävät palvelut ‒ henkilöstö mukaan kehittämään työtä ja brändiä. LAB Focus. Viitattu 1.11.2022. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/kotiin-vietavat-palvelut-%e2%80%92-henkilosto-mukaan-kehittamaan-tyota-ja-brandia/

Imeläinen, S. & Mäisti, M. 2022. Simulaatio – turvallinen ja vuorovaikutusta tukeva oppimismuoto. LAB Pro. Viitattu 7.11.2022. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/simulaatio-turvallinen-ja-vuorovaikutusta-tukeva-oppimismuoto/

Innokylä. 2022a. KOHTI teknologiamyönteisyyttä – Kotona asumista tukevan teknologian hyödyntämisen valmennuskokonaisuus. Viitattu 7.11.2022. Saatavissa https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/kohti-teknologiamyonteisyytta-kotona-asumista-tukevan-teknologian-hyodyntamisen/kehittamisen-polku

Innokylä. 2022b. Valmennus- ja simulaatiokoulutus tukemassa kotiin vietävää teknologiaa sote-palveluissa. Viitattu 7.11.2022. Saatavissa https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/valmennus-ja-simulaatiokoulutus-tukemassa-kotiin-vietavaa-teknologiaa-sote

Innokylä. 2022c. AMK-opettajien työelämäjaksot teknologiaosaamisen käytänteiden päivittämiseksi. Viitattu 7.11.2022. Saatavissa https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/amk-opettajien-tyoelamajaksot-teknologiaosaamisen-kaytanteiden-paivittamiseksi

Johansson-Pajala, R.-M., Thommes, K., Hoppe, J., Tuisku, O., Hennala, L., Pekkarinen, S.,
Melkas, H., Gustafsson, C. 2019. Improved Knowledge Changes the Mindset: Older Adults’
Perceptions of Care Robots. In: Zhou, J., Salvendy, G. (eds). Human Aspects of IT for the Aged
Population. Design for the Elderly and Technology Acceptance. HCII 2019. Lecture Notes in
Computer Science. Vol 11592,  212-227. Viitattu 1.11.2022. Saatavissa http://dx.doi.org/10.1007/978-3-030-22012-9_16

Konkola, R., Hauta-aho, H., Hiilamo, H., Karttunen, M., Niemi, J., Tuominen, M., Huusko, M. & Väätäinen H. 2021. Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen arviointi. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 14:2021. Viitattu 1.11.2022. Saatavissa https://karvi.fi/wp-content/uploads/2021/06/KARVI_1421.pdf

Kotihoidon kuvalehti. 2022. KOHTI-hanke. Viitattu 7.11.2022. Saatavissa https://www.labwelltech.fi/kotihoidon-kuvalehti/

Kousa, P. 2022. Simulaatio-oppiminen kotihoidon esihenkilöiden teknologiajohtamisen taitojen vahvistamisessa, Case KOHTI-hanke. LAB Pro. Viitattu 7.11.2022. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/simulaatio-oppiminen-kotihoidon-esihenkiloiden-teknologiajohtamisen-taitojen-vahvistamisessa-case-kohti-hanke/

LAB. 2022a. KOHTI – Kotona asumista ja hoitotyötä tukeva teknologia. Viitattu 7.11.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kohti-kotona-asumista-ja-hoitotyota-tukeva-teknologia

LAB. 2022b. Kotona asumista rohkeasti ja itsenäisesti teknologian avulla. Viitattu 7.11.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kotona-asumista-rohkeasti-ja-itsenaisesti-teknologian-avulla

LAB. 2022c. The Best of Both Worlds ‒ LAB strategia 2030. Viitattu 7.11.2022. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/info/tietoa-meista/strategia

Mielityinen, I. 2022. Suomi tarvitsee nyt tutkimuksen ja toimijuuden yhdistäjiä – eli ammattikorkeakouluja. Arene ry. Viitattu 1.11.2022. Saatavissa https://www.arene.fi/ajankohtaista/suomi-tarvitsee-nyt-tutkimuksen-ja-toimijuuden-yhdistajia-eli-ammattikorkeakouluja/

OKM. 2022. Korkeakoulut, muut julkiset tutkimusorganisaatiot ja tiedelaitokset. Viitattu 1.11.2022. Saatavissa https://okm.fi/korkeakoulut-ja-tiedelaitokset

Sitra. 2020. Megatrendit. Viitattu 1.11.2022. Saatavissa https://www.sitra.fi/aiheet/megatrendit/
Sote-uudistus. 2022. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma. Viitattu 1.11.2022. Saatavissa https://soteuudistus.fi/tulevaisuuden-sosiaali-ja-terveyskeskus-ohjelma

STM. 2020a. Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030. Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:31. Viitattu 1.11.2022. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162462/STM_2020_31_j.pdf?sequence=4&isAllowed=y

STM. 2020b. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023. Tavoitteena ikäystävällinen Suomi. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:29. Viitattu 7.11.2022. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162455/STM_2020_29_J.pdf?sequence=1&isAllowed=y

THL. 2022a. Ikäteknologian kansallinen koordinaatiomalli. Viitattu 1.11.2022. Saatavissa https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kotona-asumisen-teknologiat-ikaihmisille-ohjelma-kati-/ikateknologian-kansallinen-koordinaatiomalli

THL. 2022b. Muuttuvat vanhuspalvelut. Viitattu 7.11.2022. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/muuttuvat-vanhuspalvelut

THL. 2022c. Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille -ohjelma (KATI). Viitattu 1.11.2022. Saatavissa https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kotona-asumisen-teknologiat-ikaihmisille-ohjelma-kati-

Kirjoittajat

Sanna Imeläinen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina ja on toiminut KARITA-hankkeessa projektipäällikkönä.

Päivi Kousa työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina ja on toiminut KOHTI-hankkeessa TKI-asiantuntijana.

Merja Ikonen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointialan TKI-hankkeissa projektisuunnittelijana.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/young-positive-lady-showing-photos-on-smartphone-to-senior-man-while-sitting-at-laptop-3823542/ (Pexels Licence)

Julkaistu 16.12.2022

Viittausohje

Imeläinen, S., Kousa, P. & Ikonen, M. 2022. Sote-henkilöstön teknologiaosaaminen vahvistuu alueellisessa yhteistyössä. LAB RDI Journal. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-rdi-journal/sote-henkiloston-teknologiaosaaminen-vahvistuu-alueellisessa-yhteistyossa/