Turvallisempi tila tarkoittaa ympäristöä, jossa jokainen voi olla oma itsensä ilman pelkoa syrjinnästä, kiusaamisesta tai ulkopuolelle jättämisestä. Se on tila, jossa kaikkia kohdellaan kunnioittavasti, kuunnellaan ja otetaan huomioon. Turvallisemman tilan periaatteet eivät ole valmiiksi annettuja sääntöjä, vaan ne rakennetaan ja muokataan yhdessä osallistujien kanssa. Tavoitteena on luoda ilmapiiri, jossa jokainen voi osallistua turvallisesti ja luottavaisesti – myös silloin, kun käsitellään vaikeita tai henkilökohtaisia aiheita. Tässä artikkelissa tuodaan esiin NEET-tilanteessa olevien ja neuromoninaisten nuorten sekä maahanmuuttajavanhempien kanssa tehtävää työtä turvallisemman tilan näkökulmasta.

Kirjoittajat: Mariia Baliasina, Maija Eerola, Tiina Rask ja Arja Sara-aho

Turvallisempi tila pohjautuu periaatteisiin, joiden myötä halutaan tunnistaa ja purkaa vallan epätasapainoa, ehkäistä ja puuttua niin syrjintään kuin häirintään, edistää vastavuoroisuutta ja kuuntelua vuorovaikutustilanteissa sekä hyväksyä keskeneräisyys, jatkuva oppiminen ja epävarmuus osana prosessia. Turvallisempi tila onkin käsitteenä ei täydellisen turvallinen, vaan jatkuvasti yhdessä rakennettava ja reflektoitava tila, jossa eri taustoista tulevat ihmiset voivat osallistua ja tulla nähdyiksi. (Suhonen 2023.)

Turvallisemman tilan periaatteet ovat erityisen tärkeitä juuri silloin, kun toimitaan haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien kanssa. LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikön monissa TKI-hankkeissa turvallisempi tila on merkittävässä roolissa.

Turvallisempi tila mahdollistaa osallisuuden

Turvallisemman tilan periaatteet tukevat nuorten mielenterveyttä vähentäen ahdistusta ja traumaperäisiä oireita (Meherali ym. 2025). Suomalaisessa nuorisotyössä turvallisemman tilan periaatteet ovat viime vuosina yleistyneet erityisesti järjestöjen ja kuntien toiminnassa, mikä näkyy lisääntyneenä huomiona yhdenvertaisuudessa ja syrjinnän ehkäisyssä. Nuorisotutkimusseuran (Haikkola & Myllyntaus 2023) selvityksen mukaan turvallisuuskasvatus ei enää rajoitu fyysiseen turvallisuuteen, vaan kattaa yhä useammin myös sosiaalisen ja psyykkisen turvallisuuden ulottuvuudet, mukaan lukien moniperusteisen syrjinnän torjunnan. Myös Honkasalo ym. (2007) osoittavat, että erityisesti maahanmuuttajataustaisille nuorille turvalliset nuorisotilat voivat olla ainoita saavutettavia ja hyväksyviä ympäristöjä, joissa heidän osallisuutensa voi toteutua.

HOPE- Hyvinvointia, osallisuutta ja polkuja työelämään -hankkeessa (LAB-ammattikorkeakoulu 2025a) järjestetään Diggaan! – digiharrastustoimintaa NEET-tilanteessa (not in Employment, Education or Training) oleville nuorille. Toiminnan lähtökohtana on nuorille sensitiivinen ja nuorilähtöinen toiminta, johon turvallisemman tilan periaatteet tuovat toiminnan raamit. Hankkeessa on laadittu omat turvallisemman tilan periaatteet, jotka käydään nuorten kanssa yhdessä läpi aina ryhmätoiminnan alkaessa yhteisesti keskustellen. Periaatteita muokataan nuorten kanssa yhdessä ryhmään sopiviksi ja niihin voidaan palata aina tarvittaessa. Suhonen (2023) tuokin esille, että turvallisemman tilan periaatteet eivät ole staattinen ohjeistus, vaan elävä prosessi, jota muokataan osallistujien tarpeiden mukaan. Turvallisempi tila mahdollistaa tämän ilman pelkoa naurunalaiseksi joutumisesta tai ulossullkemisesta. (Suhonen 2023.)

Turvallisempi tila rakentuu luottamuksesta ja ymmärryksestä

Normaali käyttäytyminen yhdessä maassa voi vaikuttaa täysin kummalliselta toisessa maassa. Tämä koskee myös perhe-elämää. HOT – hyvinvointia, osallisuutta ja työtä kotona lapsiansa hoitaville maahan muuttaneille vanhemmille -hanke (LAB-ammattikorkeakoulu 2025b) tarjoaa esimerkin siitä, miten turvallisen tilan periaatteita voidaan soveltaa käytännössä kotona lapsiaan hoitavien maahanmuuttajavanhempien tukemisessa ryhmätoiminnan kautta.

HOT-hankkeessa kiinnitetään huomiota sukupuolten välillä oleviin eroihin ja erityisesti sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Erilaiset kulttuurit asettavat erilaisia odotuksia ja rajoituksia sukupuolirooleihin, vanhemmuuteen ja perheeseen liittyen. Haasteelliselta tuntuvat myös kulttuurisidonnaiset vuorovaikutustyylit ja tabut tietyistä aiheista. Toiminnan järjestämisessä pyritään ottamaan huomioon osallistujien kulttuurit ja luomaan heille tila, jossa voi ilmaista itseään vapaasti sekä esittää kysymyksiä itselle tärkeistä asioista. Turvallisempaa tilaa edistetään hankkeessa monin tavoin: alkuhaastatteluista saatu tieto mahdollistaa toiminnan suunnittelun osallistujien tarpeiden mukaisesti ja madaltaa osallistumisen kynnystä, työpajoissa käytetään selkeää kieltä, jotta viesti välittyy kaikille osallistujille ja työpajojen aiheet valitaan osallistujien toiveiden ja tarpeiden mukaan, mikä lisää motivaatiota ja sitoutumista toimintaan. Tämä kulttuuritietoinen toiminta tukee yhteisöllistä hyvinvointia.

Turvallisempi tila luodaan välittämisen kautta

Muutos toisen asteen opiskelijan roolista korkeakouluopiskelijaksi voi olla nuorelle iso haaste. Tämä koskee usein kaikkia nuoria, mutta ennen kaikkea tämä on suuri muutos neuromoninaiselle nuorelle, joka on ehkä saanut tukea edeltävissä opinnoissaan. Nemoni – neuromoninaista tukea koulutuspolulle- hankkeen (LAB-ammattikorkeakoulu 2025c) tavoitteena on löytää tukikeinoja jo korkeakouluopinnoissa oleville neuromoninaisille nuorille sekä löytää ja toteuttaa tukikeinoja erilaisiin opiskelijoiden kohtaamiin nivelvaiheisiin kuten työelämään siirtymiseen.

Erilaisia tukimuotoja ovat olleet esimerkiksi oppimisympäristöjen muokkaaminen opiskelijoiden tarpeisiin sopiviksi. Esimerkiksi on voitu vähentää erilaisia aistiärsykkeitä kuten kovia ääniä tai kirkkaita valoja. Aistimusten tulva voi uuvuttaa, mistä voi seurata tunne- ja käytösoireita. Stressittömämpi ympäristö on yhteydessä myös turvallisuuden tunteeseen ja siihen, että opiskelija voi tuoda esille erityistarpeensa avoimesti.

Yhä useampi tukea tarvitseva nuori pääsee korkeakouluopintoihin. Autismin kirjolla olevien opiskelijoiden määrä on kasvanut viime vuosina ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa (HESA 2024). Jotta he saavat opintonsa päätökseen, on opiskeluympäristöstä pystyttävä luomaan turvallisempi tila heille. Turvallisempi tila voidaan luoda välittämisen kulttuurilla.

Turvallisemmassa tilassa tulee kuulluksi

Neuronkirjolla olevat ihmiset kokevat usein jäävänsä muiden ihmisten sosiaalisten verkostojen ulkopuolelle. Inklusiivisen yhteiskunnan periaatteiden mukaisesti tulisi edistää kaikkien ihmisten osallistumista sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja toimintoihin. Inkluusio toteutuu siten, kun ihminen kokee kuuluvansa ryhmään ja tulevansa hyväksytyksi ainutlaatuisena yksilönä (Kilpiä ym. 2025) ja siten voi kokea olonsa turvalliseksi.

Turvallisempi tila on erityisen tärkeä autisminkirjolla olevalle henkilölle, koska heillä on usein taustalla kokemus siitä, että heitä ei ymmärretä tai hyväksytä. Väärinymmärrykset tai väärinymmärretyksi tuleminen luovat esteitä autisminkirjon ja ei-autistisen henkilön molempien täysipainoiselle osallistumiselle sosiaalisissa tilanteissa (Kilpiä ym. 2025). Kun ihminen kokee olonsa turvalliseksi, hän on todennäköisesti valmis jakamaan ideoitaan ja osallistumaan keskusteluun.

Nemoni- hankkeessa turvallisemman tilan periaatteet kuten toisen kunnioitus ja kuuntelu ovat erityisen merkittäviä: annetaan toiselle tilaa ja mahdollisuus tulla kuulluksi, ei nolata, syrjitä tai ivata ja jos havaitaan epäasiallista kohtelua, siihen puututaan. (Autismiliitto 2025.) Yhdenvertaisuuslaki (2014) velvoittaa koulutuksen järjestäjiä edistämään yhdenvertaisuutta ja ehkäisemään syrjintää. LUT korkeakoulujen järjestyssäännön (2020) mukaan kaikille tulee taata turvalliset ja terveyttä vaarantamattomat opiskeluolosuhteet ja kaikkia tulee kohdella oikeudenmukaisesti ja tasavertaisesti; väkivaltaa, kiusaamista tai häirintää ei hyväksytä.

Turvallisempi tila ja psykologinen turvallisuus – saman ytimen kaksi näkökulmaa

Tässä ajassa turvallisuuteen liittyvät asiat ovat paljon keskusteluissa. Turvallisempi tila ja psykologinen turvallisuus liittyvät läheisesti toisiinsa. Molemmissa on kyse siitä, että ihmiset voivat osallistua, ilmaista itseään ja olla oma itsensä ilman pelkoa syrjinnästä, häpeästä tai ulkopuolelle sulkemisesta. Turvallisemman tilan periaatteet korostavat erityisesti yhdenvertaisuutta ja kulttuurisensitiivisyyttä, kun taas psykologinen turvallisuus painottaa luottamusta, oppimista ja avoimuutta. Yhdessä nämä näkökulmat tukevat osallistavaa ja hyvinvoivaa ilmapiiriä, jossa jokaisen on mahdollista tulla kuulluksi ja kohdatuksi. LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikön TKI-hankkeissa tuetaan tätä tärkeää asiaa.

Lähteet

Autismiliitto. 2025. Turvallisemman tilan periaatteet. Viitattu 21.5.2025. Saatavissa https://autismiliitto.fi/autismiliitto-3/tietoa-autismiliitosta/turvallisemman-tilan-periaatteet/

Haikkola, L. & Myllyntaus, O. 2023. (toim.): Haavoittuvassa asemassa? – Aineksia lasten ja nuorten turvallisuusvajeiden arviointiin ja tiedontuotannon vahvistamiseen. Nuorisotutkimusverkoston/Nuorisotutkimusseuran verkkojulkaisuja. Viitattu 2.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.57049/nts.861

HESA. 2024. UK permanent address student enrollments by disability and sex 2014/15 to 2023/24. Higher Education Statistics Agency. Viitattu 21.5.2025. Saatavissa https://www.hesa.ac.uk/data-and-analysis/students/table-15

Honkasalo, V., Souto, A-M. & Suurpää, L. 2007. Mikä tekee nuorisotyöstä monikulttuurisen? Kokemuksia, käytäntöjä ja haasteita 10 suurimmassa kunnassa. Nuorisotutkimusseura. Viitattu 2.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.57049/nts.364

Kilpiä A, Dindar K, Kämäräinen A, Kärnä E, Pihlainen K. ja Pukki H. 2025. Kohti inklusiivisempaa yhteiskuntaa. Teoksessa Kilpiä A, Dindar K, Kämäräinen A, Kärnä E, Pihlainen K. ja Pukki H. (toim.) Autismikirjo eri elämänvaiheissa, kasvatus, koulutus, työelämä ja palvelut. Helsinki: Gaudeamus

LAB-ammattikorkeakoulu. 2025a. HOPE – Hyvinvointia, osallisuutta ja polkuja työelämään. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.5.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/hope-hyvinvointia-osallisuutta-ja-polkuja-tyoelamaan

LAB. 2025b. HOT ‒ Hyvinvointia, osallisuutta ja työtä maahan muuttaneille vanhemmille. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 10.6.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/hot

LAB. 2025c. Nemoni- Neuromoninaista tukea koulutuspolulle. Hanke. LAB ammattikorkeakoulu. Viitattu 10.6.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/nemoni-neuromoninaista-tukea-koulutuspoluille

LUT-korkeakoulujen järjestyssääntö. 2020. Viitattu 20.5.25 Saatavissa https://elab.lab.fi/sites/default/files/category-page/2022-03/LUT%20korkeakoulujen%20j%C3%A4rjestyss%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t%20051020_1.pdf

Meherali, S. Nisa, S. Aynalem, Y. Ishola, A. & Lassi, Z. 2025. Safe spaces for youth mental health: A scoping review. Viitattu 2.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1371/journal.pone.0321074

Suhonen, R. 2023. Maailman muuttamisen pedagogiikkaa: Elonheimo, Aino-Maija, Miettinen, Sari, Ojala, Hanna & Saresma, Tuija (toim.) (2022). Intersektionaalinen feministinen pedagogiikka. Vastapaino. 272 sivua. Aikuiskasvatus, 43(3), 208–210. Viitattu 2.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.33336/aik.136886

Yhdenvertaisuuslaki. 30.12.2014/1325. Finlex. Viitattu 20.5.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2014/1325

Kirjoittajat

Maija Eerola työskentelee TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.

Mariia Baliasina, KM, kieltenopettaja, työskentelee TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä sekä projektipäällikkönä HOT ‒ Hyvinvointia, osallisuutta ja työtä maahan muuttaneille vanhemmille ja EMI – Empowering Migrant Youth Through Development of Entrepreneurial Mindset -hankkeissa.

Tiia Rask työskentelee HOPE – Hyvinvointia, osallisuutta ja polkuja työelämään -hankkeen projektipäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulussa sekä sosiaalialan lehtorina sosionomikoulutuksessa.

Arja Sara-aho työskentelee Nemoni – Neuromoninaista tukea koulutuspolulle -hankkeen projektipäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulussa sekä hoitotyön lehtorina.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/photos/friendship-fun-backlighting-2366955/ (Pixabay Content License)

Viittausohje

Eerola, M., Baliasina, M., Rask, T. & Sara-aho, A. 2025. Turvallisempi tila ei synny sattumalta – periaatteita ja käytäntöjä monimuotoisuuden tueksi LAB-ammattikorkeakoulussa. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa