Useina vuosina megatrendeinä olleet asiat, kuten luonnonvarojen resurssiniukkuus ja ilmastonmuutos puhuvat sen puolesta, että yritysvastuuta tarvitaan. Lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset ovat tärkeitä globaalien ongelmien ratkaisemisessa, mutta myös yrityksien vapaaehtoisilla toimilla on suuri vaikutus. Tässä artikkelissa pohditaan, miten yritysvastuullinen toiminta voi edesauttaa yrityksiä pärjäämään ja miten yrittäjät kokevat asian.

Kirjoittajat: Risto Pussinen ja Pia Haapea

Mitä on yritysvastuu?

Yhteiskunta- tai yritysvastuulle ei ole yhtä yksiselitteistä määritelmää, usein käytetään monia erilaisia termejä puhuttaessa samoista asioista. Yritysvastuu kuitenkin jaetaan useimmiten kolmeen ulottuvuuteen: taloudellinen vastuu, sosiaalinen vastuu ja ympäristövastuu. Käytännön vaikutuksien ja toimenpiteiden erottaminen ainoastaan yhteen näistä kategorioista on kuitenkin hankalaa, koska näillä kaikilla on keskinäinen riippuvuussuhde. Ajatellen vaikka elintarviketuontia kehittyvistä maista Suomeen, jossa tulee huomioida taloudellisen näkökulman lisäksi sosiaalinen vastuu, kuten viljelijöiden työoikeudet, lapsityövoiman käyttö ja työstä saatava korvaus sekä ympäristövaikutukset. (Harmaala & Jallinoja 2012.)

Taloudellinen vastuu nähdään perinteisesti yrityksien vastuuna osakkeenomistajille, jolloin tavoitteena on pitkälti voiton maksimointi lainsäädännön asettamissa rajoissa. Työ- ja elinkeinoministeriön näkemys taloudellista vastuusta on kuitenkin laajempi; yrityksen taloudelliseen vastuulliseen kuuluu myös työpaikkojen säilyttäminen, verotulojen kasvattaminen ja yhteiskunnallinen hyvinvointi. (Knuutinen 2014, 99-100.)

Ympäristövastuu taas tarkoittaa sitä, että yritys on vastuussa aiheuttamistaan ympäristövaikutuksista ja sen tulisi toimia mahdollisimman ympäristövastuullisesti (Harmaala & Jallinoja 2012). Sosiaalinen vastuu kohdistuu länsimaissa pääosin yrityksen henkilöstöön, kuten henkilöstön kehittäminen, työturvallisuuden jatkuva parantaminen ja osaamisen kehittäminen. Vastuullisessa yrityksessä näitä edellä mainittuja osa-alueita on tarkoitus kehittää enemmän kuin lainsäädäntö tai työehtosopimukset velvoittavat. (Harmaala & Jallinoja 2012.)

Yritysvastuun kolmen pilarin malli (mukailtu Koipijärvi & Kuvaja 2017, 18)
Kuvio 1. Yritysvastuun kolmen pilarin malli (mukailtu Koipijärvi & Kuvaja 2017, 18)

Vastuullinen yrittäjyys voi olla sekä haaste, että mahdollisuus. Sitä kautta mahdollistetaan parhaimmillaan uusien innovaatioiden syntyä, sekä edistetään liiketoiminnan kannattavuutta. Innovaatioilla voi olla myös ennustamattomia positiivisia (tai negatiivisia) sivuvaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Yritysvastuulähtöisiä innovaatioita voidaan toteuttaa voittoa tavoittelemattomien yritysten sekä perinteisimpien voittoa tavoittelevien yritysten toimesta. (Niskala ym. 2015.)

Pk-yrittäjien yritysvastuu

Pussinen (2020) haastatteli opinnäytetyössään kolmea suomalaista, omalla alallaan menestyvää pk-yrittäjää LVI-, autoliike- ja rakennusalalta. Haastatteluista tuli selkeästi esille se, että kyseisillä toimialoilla, ainakin toistaiseksi, yritysvastuu nähdään lähinnä kulueränä. Nämä yrittäjät olivat sitä mieltä, että erityisesti vaatimukset ympäristövastuusta tulee tulla lainsäädännön ja määräyksien kautta. Perusteluna tälle oli pelko kilpailuetujen menettämisestä. Yleistä yritysvastuuta ja ympäristökysymyksiä tärkeämmäksi nähtiin sosiaalinen ja taloudellinen vastuu. Sosiaalinen ja liiketoiminnallinen vastuu korostui todennäköisesti haastatteluhetkellä vallitsevan koronaepidemian takia. Yritykset ovat joutuneet pohtimaan kannattavuuttaan aivan uudesta, ennakoimattomasta näkökulmasta. Haastatteluissa korostui erityisesti sosiaalinen vastuu henkilöstöstä, kuten mahdolliset lomautukset ja irtisanomiset sekä tähän suoraan rinnastettava taloudellinen vastuu liiketoiminnan säilyvyydestä kriisin aikana ja sen jälkeen. Tilanteesta tekee erityisen haastavan se, että kukaan ei voi ennakoida tilanteen kestoa ja vaikutuksia tulevaisuudessa. Koronan vaikutukset eivät näy välttämättä välittömästi yritykselle, mutta tilannetta pitää pyrkiä ennakoimaan. Tätä kuvastaa hyvin LVI-alan yrittäjän vastaus:

No tän yrityksen vastuuna on tehdä tulosta, lukeehan se osakeyhtiölaissakin, että osakeyhtiön tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, ellei toisin mainita. Vastuu tietysti henkilöstöstä. Ympäristövastuun asiat kuten luonnonsuojelu täytyy tulla ulkopuolelta lainsäädännön kautta, muuten yrityksellä on vaara menettää kilpailuetunsa. Esimerkiksi tämmöisenä aikana korostuu se, että kantaako vastuun työntekijöistä ja kärsii mahdollisesti tappiota vai varmistaako sen, että yritys olisi jonkin näköisessä kuosissa korona jutun jälkeenkin.

Vaikka tässä esitetyn pienen otoksen vuoksi ei kannata tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä yrittäjien vastuullisuudesta, kannattaa pk-yritysten ja uusien yrittäjien huomioida myös ympäristövastuu liiketoiminnan kehittämisessä. Vaikka välittömiä kustannushyötyjä ei nähtäisikään, vastuuttomasti toimimalla voidaan menettää paljon enemmän; maine ja markkinoiden luottamus. Vaikka vastuullisesta liiketoiminnasta on kirjoitettu jo pitkään ja paljon, kaipaavat erityisesti pk-yritykset ja uudet yrittäjät konkreettista tietoa yritysvastuusta selkeästi ja käytännönläheisesti sekä neuvoja, ohjeita ja lukuja mahdollisuuksista lisätä yrityksen kannattavuutta yritysvastuullisuuden keinoin.

Vastuullisen yrittäjyyden korostuva merkitys

Maailman tilaa seuraamalla ei voi välttyä huomaamasta ylikulutuksen ja vastuuttoman liiketoiminnan vaikutuksista globaalilla ja yhteiskunnan joka tasolla. Nykyinen talousjärjestelmä ja hyvinvointi on perustunut pitkään lineaariseen ota, kuluta, hävitä -malliin, jossa luonnonvaroja ja energiaa käytetään kestämättömällä tavalla. Yrittäjyys on paljon muutakin kuin yrityksen perustaminen tai liikevoiton tekemistä, koulun näkökulmasta se on myös tapa toimia ja opettaa. Onhan yksi tulevaisuudessa pärjäämisen edellytys, niin yksilö- kuin organisaatiotasollakin, kyky uudistaa omaa toimintaa. Meidän kaikkien tulee sopeutua uusiin, ajasta ja paikasta riippumattomiin projektimaisiin työnteonmalleihin, jotka edellyttävät yrittäjämäistä toimintaa. Tähän ns. omaehtoiseen yrittäjyyteen kuuluu vastuullisuus, itsenäisyys, yhteistoiminnallisuus, aloitteellisuus ja innovatiivisuus (Huuskonen 1992), kuten myös kyky muuttaa ideat toiminnaksi, luovuus, hallittu riskinotto, itsevarmuus sekä projektien johtaminen. Yksi tärkein ominaisuus on yksilön yrittäjämäinen asennoituminen ja toiminta kaikilla elämän osa-alueilla, ammatista tai työtehtävästä riippumatta.

Lähteet

Harmaala, M-M. & Jallinoja, N. 2012. Yritysvastuu ja menestyvä liiketoiminta. Helsinki: Alma Talent. [viitattu 27.3.2020]. Saatavissa: https://verkkokirjahylly-almatalent-fi.ezproxy.saimia.fi/teos/FABBIXGTFF#kohta:YRITYSVASTUU((20)JA((20)MENESTYV((c4)((20)LIIKETOIMINTA((20)/piste:b0

Huuskonen, V. 1992. Yrittäjäksi ryhtyminen: Teoreettinen viitekehys ja sen koettelu. Turku: Turun kauppakorkeakoulu. Julkaisusarja A-2.

Knuutinen, R. 2014. Verotus ja yrityksen yhteiskuntavastuu. Turku: Hansaprint. [viitattu 1.4.2020]. Saatavissa: https://kauppakamaritieto-fi.ezproxy.saimia.fi/ammattikirjasto/teos/verotus-ja-yrityksen-yhteiskuntavastuu#kohta:Verotus((20)ja((20)yrityksen((20)yhteiskuntavastuu

Koipijärvi, T. & Kuvaja, S. 2017. Yritysvastuu – Johtamisen uusi normaali. Tallinna: Printon. [viitattu 23.3.2020]. Saatavissa: https://kauppakamaritieto-fi.ezproxy.saimia.fi/ammattikirjasto/teos/yritysvastuu-johtamisen-uusi-normaali-2017#kohta:Yritysvastuu((20)((2013)((20)Johtamisen((20)uusi((20)normaali

Niskala, M., Tarna-Mani, K., Puroila, J. & Pajunen, T. 2015. Yritysvastuu: raportointi- ja laskentaperiaatteet. Helsinki: ST-Akatemia. [viitattu 12.4.2020]. Saatavissa: https://www-stakatemiaonline-fi.ezproxy.saimia.fi/teos/yrvastuu#Hy(f6)dyllist(e4)(20)tietoa(20)lukijalle¨

Pussinen, R. 2020. Vastuullinen yrittäjyys. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tekniikan ala, Lahti. [viitattu 8.6.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020053115624

Kirjoittajat

Risto Pussinen, tuleva energia- ja ympäristötekniikan insinööri.

Pia Haapea, Energia- ja ympäristötekniikan yliopettaja, joka paitsi opettaa ympäristövastuullisuutta ja kiertotaloutta yrittäjäpedagogiikkaa hyödyntäen, myös opiskelee itse yrittäjyyden DI:ksi.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1575605 (CC0)

Julkaistu 9.6.2020

Viittausohje

Pussinen, R. & Haapea, P. 2020. Yritysvastuu kuuluu kaikille. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/yritysvastuu-kuuluu-kaikille/