Yritykset Päijät-Hämeen ilmastokumppaneina

Kirjoittajat: Johanna Snell, Anne-Marie Tuomala ja Maarit Virtanen

Suomi hiilineutraaliksi 2035 mennessä

Hiilineutraaliudesta on tullut sekä poliittisten päätösten että vas¬tuullisen kuluttamisen kautta tärkeä yhteiskunnallinen teema. Yritysten kannattaa vähentää päästöjä, sillä silloin vähennetään samalla myös pitkän aikavälin taloudellisia riskejä (Laasasenaho ym. 2021, 19.). Nykyisessä hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että Suomi on hiilineutraali jo vuonna 2035 (Ympäristöministeriö 2019). Myös EU tähtää hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä (Deloitte & Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2020), mikä tarkoittaa talouselämälle ilmastomyönteisiä muutoksia yleisesti ja esimerkiksi pk-yrityksiä edustava Suomen Yrittäjät ry onkin ottanut yhdeksi tavoitteekseen teesin ”Ilmastonmuutosta torjuttava vahvemmin” (Suomen Yrittäjät 2019, 63-70)

Kunnat ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja niiden omiin toimintoihin liittyvät toimenpiteet ovat edenneet Suomessa yleisesti ottaen hyvin. Seuraava askel onkin yhteistyön lisääminen eri sidosryhmien kanssa.

Koska kuntaorganisaation aiheuttamat päästöt ovat yleensä alle 10 % kunnan alueen kokonaispäästöistä, merkittävämmät ilmastotavoitteet saavutetaan kunnan alueella toimivien yritysten ja kuntalaisten avulla. Käytännössä kunnan alueella toimivien yritysten ilmastotyön mahdollistaminen sekä vauhdittaminen on kunnan kannalta keskeistä. Lisäksi olisi hyvä huomioida yrityksille tarjottavat työkalut yhteistyön kautta sekä riittävä asiantuntemus liittyen mm. ilmastoon ja liiketoimintaan. (Hiilineutraalisuomi 2022, 5, 8.).

Kuva 1. Ilmastokumppanuuteen sitoutuneiden yritysten käyttöönsä saama logo (Kuva: Päijät-Hämeen liitto 2021).

Ilmastokumppanuuden tavoitteet ja toiminta yritysten kanssa

Päijät-Hämeessä on 6637 pienyritystä ja 293 keskikokoista yritystä. Ilmastokumppanuus- sopimukset allekirjoitetaan yrityksen ja kunnan välillä. Ilmastokumppanuus-toimintamalli on ollut käytössä Lahdessa vuodesta 2015 ja vuonna 2021 se laajennettiin ympäristöministeriön tuella koko Päijät-Hämeeseen. Toiminnan tavoitteena on kannustaa yrityksiä ilmastotyöhön ja asettamaan tavoitteet toiminnalleen. Kohderyhmänä ovat erityisesti pienet yritykset, joilla voi olla rajallisesti resursseja ilmastotyön suunnitteluun ja toteutukseen.

Yritysten kannalta Ilmastokumppanuuden hyötyjä ovat mm. näkyvyys ilmastotoimille, tuki työlle, sekä yhteistyömahdollisuudet muiden yritysten kanssa. Kuntien ja maakunnan osalta Ilmastokumppanuus edistää yhteisten ilmastotavoitteiden saavuttamista. Kaikki Päijät-Hämeen kunnat ovat mukana toiminnassa, ja Päijät-Hämeen liitto koordinoi maakunnallisen toiminnan käynnistämistä.

Ilmastokumppaniksi liittyvä yritys kartoittaa toimintansa ympäristövaikutukset, asettaa tavoitteet seuraavalle vuodelle ja allekirjoittaa sitoumuksen oman kuntansa kanssa. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain. Kynnys Ilmastokumppaniksi liittymiseen halutaan pitää matalana juuri etenkin pieniä yrityksiä ajatellen, mutta samalla yritysten toivotaan sitoutuvan jatkuvaan parantamiseen.

Opiskelijoiden kehittämä kokonaisuus pk-yrityksille

Opiskelijat saivat toimeksiantoonsa maakuntaliiton edustajilta raamit ja tavoitteet yrityksille suunnattavalle kehittämisprojektille. Opiskelijaprojektin tarkoituksena oli esitellä pk-yrityksille, miten ne voivat tehdä ilmastotavoitteita ja miten ilmastokumppanuus voi vastavuoroisesti tukea yritysten ilmastotyötä.

Projektissa opiskelijaryhmä koosti keinoja yrityksille lähtötilanteen määrittämiseen, eri tavoitteiden kustannusarvioihin ja työkaluja tavoitteiden saavuttamisen seurantaan.
Yritykset jaoteltiin kolmeen toimialatyyppiin: 1) tuotteita valmistaviin yrityksiin, 2) tuotteita
myyviin yrityksiin ja 3) palveluita tarjoaviin yrityksiin. Tavoitteiden saavuttamista konkretisoitiin tapausesimerkkien avulla. Tapausesimerkeissä käytetyt tiedot olivat kuvitteellisia, mutta niiden profilointiin hyödynnettiin Päijät-Hämeen alueluetteloa ja Lahden seudun yritys- ja palveluhakemistoa.

Esimerkkinä tuotteita myyvistä yrityksistä oli kukkakauppa, jossa työskentelee 1-4 henkilöä. Yleissuosituksena ilmastotoiminnalle opiskelijat suosittelivat lähellä tuotettujen kasvien suosimista hankinnoissa, jotta kuljetusten ilmastovaikutuksia voitaisiin vähentää ja lähituotannon sosiaalisen vastuun seuraaminen on helpompaa pienyritykselle. Tapausesimerkkiyrityksille suositeltiin lyhyen, keskipitkän ja pitkän tähtäimen toimenpiteitä seuraavasti (taulukko 1):

Lyhyt aikaväli < vuosi	Keskipitkä aikaväli 1-2 vuotta	Pidempi aikaväli 2-4 vuotta
Huolehdi leikkokylmiön säädöstä ja huollosta	Korvaa tuontia kotimaisilla vaihtoehdoilla sesongin mukaan	Siirry ekosähköön
Vaihda valaistus ledeihin	Korvaa muovipohjaiset sidontamateriaalit ekologisimmilla	Suosi valikoimissa ympäristömerkittyjä tuotteita
Vähennä ja kierrätä pakkausjätettä tehokkaammin	Etsi kuljetuksiin ilmasto-myönteinen palveluntarjoaja	Tue Slow Flowers from Finland -tuottajia ja tiedota asiakkaita tuotantoideologiasta
Pienennä biojätehävikkiä	Ota energiansäästö ja jätehuolto esille vuokranantajan ja muiden vuokralaisten kanssa yhteisten tavoitteiden sopimiseksi
Lisää sähköistä asiointia

Taulukko 1. Esimerkki kukkakaupan ilmastoteoista (soveltaen Laaksonen ym. 2021, 15)

Yrityksille suunnattujen ilmastotyökalujen lisäksi raportti sisälsi kehittämisehdotuksia, kuten ilmastokumppanuuden vuosisitoumusten rinnalle kehitettäisiin pitkäkestoisempi yhteistyömalli ns. strategiamallin kautta ja ilmastotyön vaikuttavuuden ja toteutuksen seurantaa mittareiden avulla. Pk-yritysten mittareiksi soveltuisivat paremmin erilaiset suhdeluvut kuten esim. GHG-protokollan mukainen päästölaskenta (Laaksonen ym. 2021, 20.).

Yritysten ilmastokumppanuustilanne Päijät-Hämeessä

Keväällä 2022 Ilmastokumppaneina oli Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 50 yritystä ja yhdistystä / organisaatiota. Kumppaneita on saatu mukaan kaikista kunnista ja uusia sitoumuksia solmitaan touko-kesäkuussa. Toimintaa ollaan laajentamassa myös maatalousyrittäjille ja ensimmäiset viljelijät ovat jo lupautuneet mukaan toimintaan sekä asettaneet omat ilmastotavoitteensa.

Ilmastokumppaneille huhtikuussa 2022 tehdyn kyselyn mukaan yritykset odottavat toiminnalta erityisesti näkyvyyttä, yhteistyömahdollisuuksia muiden yritysten kanssa sekä tietoa oman toiminnan tueksi. Toimintamallia kehitetäänkin yhdessä kuntien kanssa edelleen vastaamaan paremmin yritysten tarpeita samalla, kun varmistetaan toiminnan jatkuvuus.

Yksi keino yritysten ilmastotyön tukemiseen on yhteistyö LAB-ammattikorkeakoulun kanssa. YAMK-toimeksiannon lisäksi opiskelijat olivat syksyllä 2021 tukena viidelle yritykselle Ilmastokumppanuuden aloittamisessa sekä tavoitteiden asettamisessa, ja lisäksi kaksi opiskelijaa on tekemässä lopputyötään aiheesta.

Lähteet

Deloitte & Elinkeinoelämän keskusliitto EK. 2020. Ilmastonmuutoksen vaikutukset suomalaiseen elinkeinoelämään – skenaariotyön taustaraportti. Deloitten selvitys Elinkeinoelämän keskusliitolle. Viitattu 29.4.2022. Saatavissa https://www2.deloitte.com/content/dam/Deloitte/fi/Documents/risk/Deloitte%20EK%20Ilmastonmuutoksen%20vaikutukset_yhteenvetoraportti.pdf

Laaksonen, J., Kivisaari, H., Peijari, M. Sorri, S. 2021. Ilmastokumppanuus, Päijät-Hämeen liitto. Ilmastotavoitteet. Kurssiraportti. LAB-ammattikorkeakoulu.

Laasasenaho, K., Lauhanen, R. & Lähteenmäki, E. 2021. Hiilineutraali yritys: Opas
päästöjen vähentämiseen kustannustehokkaasti pk-yrityksissä. Seinäjoki: Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 159. Viitattu 29.4.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202101041027

Hiilineutraalisuomi. 2022. Kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyö. Kunnan resurssiviisausverkoston rakentaminen pk-yrityksille. Viitattu 29.4.2022. Saatavissa https://www.hiilineutraalisuomi.fi

Päijät-Hämeen liitto. 2021. Ilmastokumppanuus. Viitattu 29.4.2022. Saatavissa https://paijat-hame.fi/ilmastokumppanuus/

Suomen Yrittäjät. 2019. #KASVAVASUOMI. Suomen Yrittäjät tavoiteohjelma 2019 -2023. Viitattu 29.4.2022. Saatavissa https://www.yrittajat.fi/wp-content/uploads/2021/07/kasvasuomi_tavoiteohjelma2019.pdf

Ympäristöministeriö. 2019. Hallituksen ilmastopolitiikka: kohti hiilineutraalia Suomea 2035. Viitattu 29.4.2022. Saatavissa:https://ym.fi/hiilineutraalisuomi2035

Kirjoittajat

Johanna Snell työskentelee Päijät-Hämeen liitossa projektikoordinaattorina Ilmastokumppanuus-hankkeessa. Hän on koulutukseltaan kestävän kehityksen maisteri.

Anne-Marie Tuomala toimii lehtorina ja opiskelijoiden ohjaajana LAB-ammattikorkeakoulun Teknologia-yksikössä. Hän on valmistunut tuotantotalouden diplomi-insinööriksi pääaineenaan yrittäjyys. Hän on myös itse toiminut vuosia yrittäjänä ja on erikoistunut yritysten kestävyyshaasteisiin sekä aiemmin työskennellyt Päijät-Hämeen liitossa erityisasiantuntijana.

Maarit Virtanen työskentelee Päijät-Hämeen liitossa ilmastoasiantuntijana. Hän koordinoi maakunnallista ilmastotyötä osana EU:n Life-ohjelman rahoittamaa Canemure-hanketta. Koulutukseltaan hän on hall intotieteiden maisteri, pääaineena ympäristöpolitiikka.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1282988 (CC0)

Julkaistu 17.5.2022

Viittausohje

Snell, J., Tuomala, A-M. & Virtanen, M. 2022. Yritykset Päijät-Hämeen ilmastokumppaneina. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/yritykset-paijat-hameen-ilmastokumppaneina/