Yrityksen toimitilojen energiakustannukset alemmaksi

Tässä artikkelissa nostetaan esille mahdollisuuksia, joilla yritykset voivat säästää toimitilojen energiakustannuksissa mm. käyttötapojen muuttamisella, säädöillä ja uusiutuvan energian käytöllä.

Kirjoittaja: Eija Lantta

Tutkimuksen mukaan energiatehokkuus on tärkein keino vähentää päästöjä. Lisäksi energiainvestointien toteuttaminen kannattaa, koska ne yleisesti tuottavat investoijalle voittoa lyhyessä ajassa ja parantavat yritysten kilpailukykyä. (Aaltonen 2009, 76-78.) Energiatehokkaat rakennukset parantavat asumismukavuutta ja pienentävät rakennuksen käyttökustannuksia. Suomessa n. 40 % kaikesta käytettävästä energiasta kuluu rakennuksissa, joten sillä on vaikutus myös ilmastoa lämmittäviin hiilidioksidipäästöihin (Ympäristöministeriö 2022.) Sahiluoman mukaan eniten energiainvestointeja tehdään yrityksissä, joissa on asetettu konkreettiset tavoitteet energiatehokkuuden parantamiselle ja investointien kannattavuutta myös seurataan systemaattisesti investointien toteuttamisen jälkeen (Sahiluoma 2016, 74).

LAB-ammattikorkeakoulu on mukana METE – Maaseudun palveluyritysten vähähiiliset energiaratkaisut -hankkeessa, missä järjestettiin webinaari Yrityksen energiansäästömahdollisuudet toimitilojen energiakustannuksissa (METE – Maaseudun palveluyritysten vähähiiliset energiaratkaisut 2024). Energia-asiantuntija Sami Seuna kertoi säästötapoja toimitilojen energiatehokkuuteen löytyvän rakenteellisista sekä käyttötapoihin ja säätöihin liittyvistä toimista, uusiutuvan energian kautta ostoenergiatarpeeseen vaikuttavista toimista ja energian hinnan huomioimisesta. Ilmaisiin toimiin kuuluvat sähkösopimuksen kilpailutus ja kulutuksen ajoitustoimet esim. pörssisähkön osalta. Rakenteellisena toimena yläpohjan lisäeristys on ainoa toimi, mikä kannattaa tehdä pelkän energiansäästön takia ja silloinkin kohteena ovat suunnilleen 50-luvun rakennukset. Käyttötapojen muuttamisessa kenttä on hyvin laaja. Säätötoimilla, säätölaitteilla, ajastimilla ja automaatiolla voidaan saada aikaan suuria säästöjä. (Seuna 2024.)

Kuva 1. Yrityksen säästömahdollisuudet toimitilojen energiakustannuksissa. (Kuva: Eija Lantta)

Energian säästötoimet ja pieninvestoinnit

Kun lämpötilaa lasketaan yhdellä asteella, energiankulutus pienenee viidellä prosentilla (Motiva). Etenkin kun tilat ovat poissa käytöstä esim. työvuorojen jälkeen, niiden lämpötilaa kannattaa laskea, samoin autotalleissa ja varastoissa riittävät melko matalat lämpötilat. Kun tiloissa ei ole ihmisiä, ilmanvaihto voidaan jättää minimitasolle. Ilmanvaihdossa saattaa olla myös kesä/talviasentoja, jotka täytyy huomioida, ettei kesäasento unohdu päälle. (Seuna 2024.)

Tavallisimpia pieninvestointeja ovat ilmalämpöpumppujen hankinta, vähemmän vettä kuluttavien vesikalusteiden hankinta ja vakiopaineventtiilien avulla vedenpainetason säätäminen alemmaksi. Lisäksi ledvalaistus säästää energiaa n. 50 % loisteputkiin verrattuna. (Seuna 2024.)

Sähkön hinta

Sähkön hinnan näkymissä on pientä vaihtelua ja kausivaihtelua kesän ja talven välillä. Sähköveroa joutuvat kaikki maksamaan ja siirtomaksu määräytyy sähkösiirtoyhtiön mukaan. Sähkösopimustyypeistä voi valita toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen, jos haluaa jäädä katsomaan, onko hinta tulossa alaspäin tai jos ollaan muuttamassa pois toimitiloista. Määräaikaiset on hyvin suosittuja edelleen. Jos lähdetään optimoimaan sähkösopimusta, kannattaa tutkia omaa sähkönkäyttöprofiiliaan. Pörssisähkö sopii parhaiten aktiiviselle käyttäjälle, joka pystyy erilaisin käyttö- ja ohjelmointitoimin automaation avulla säätämään käyttöä yöajalle tai päivällä halvoille tunneille. Kulutusta voidaan ajoittaa edullisille tunneille eri tavoilla, tehokkaimpia tapoja ovat isot vesivaraajat. Jos on alkuperäinen lattialämmitys n. 10 cm paksussa betonilaatassa, niin se varaa lämpöä jonkin verran ja toimii varaavana elementtinä. Lämmityslaitteita ja lämpöpumppuja voidaan ajastaa sekä sähköauton lataus voidaan ajoittaa haluttuun aikaan. (Seuna 2024.)

Ilmalämpöpumpuilla uusiutuvaa energiaa toimitiloihin

Uusiutuvan energian käyttö on Suomessa kasvamassa ja oli vuonna 2020 44,6 prosenttia energian kokonaisloppukulutuksesta. Energian tuottaminen polttamalla väheni selvästi, kun taas vesi-, tuuli- ja aurinkovoiman uusiutuva tuotanto lisääntyi. (Alm 2022, 9.) Yrityksen itse omistamissa toimitiloissa kannattaa selvittää myös uusiutuvaan energiaan siirtyminen energiansäästöjen mahdollistajana. Sähkölämmityskohteissa ilmalämpöpumppu on tyypillinen, selkeä, helppo ja kannattava ratkaisu. Kaikista kannattavimpia kohteita ilmalämpöpumpuille ovat 100 m2 tai suuremmat varastohallit, joissa avataan isoja ovia. Ilmalämpöpumppu kannattaa asettaa muutaman asteen ylilämmityksen puolelle, koska ilmalämpöpumpun tuottama korkeampi lämpötila pääsee leviämään vähän laajemmalle, joka tuo energian säästöä, kun muiden lämmittimien säätöjä ei muuteta. (Seuna 2024.)

Jäähdyttäminen ja koneellinen ilmanvaihto

Suomessa jäähdytystoiminto energiakustannuksena ei ole kovin suuressa roolissa, mutta jäähdytyksessäkin voi säästää helposti yli 50 % tietyillä toimilla. Jäähdytys voidaan käynnistää silloin kun tiloissa on ihmisiä, yleensä tavoitelämpötila saavutetaan nopeasti. Jo asteen tai kahden lämpötilan pudotus auttaa, koska sisäilmasta poistuu samalla kosteutta, joka tekee sisäilmasta miellyttävämmän. (Seuna 2024.)

Jos käytössä on koneellinen ilmanvaihto, jossa on pelkkä poisto, mutta ei minkäänlaista lämmön talteenottoa, kannattaa asentaa uusi ilmanvaihtokone lämmön talteenotolla. Muutenkin uudet ilmanvaihtokoneet ja puhaltimet sekä puhaltimen ohjaus ovat kehittyneet paljon, joten niiden vaihtaminen voi tuoda energian säästöä. (Seuna 2024.)

Aurinkosähkö

Suomessa kulutetusta sähköstä tuotettiin vuonna 2022 vain 0,5 prosenttia aurinkovoimalla, mutta aurinkosähkön osuus on lisääntymässä. Huhti-syyskuussa aurinkopaneelit tuottavat hyvin sähköä Suomessa, mutta marras-tammikuussa tuotto on lähes olematonta, joten aurinkosähkö kannattaa suunnitella osaksi koko energiajärjestelmää. (Jouttijärvi 2023.) Yleensä aurinkosähkö kannattaa isommissa kohteissa. Kattoremontin yhteydessä tai sen jälkeen on järkevää tehdä laskelmat aurinkosähkön hyödyistä. Esimerkiksi reilun 5kW:n aurinkosähköjärjestelmä, joka vie n. 30 m2 aurinkopaneelipinta-alaa, tuottaa energiaa n. 5000 kWh vuodessa. Aurinkosähkö soveltuu hyvin ajallisesti jäähdytykseen ja keväästä syksyyn lämmitys kannattaa ajastaa enemmän nimenomaan päiväaikaan toimivaksi ja hyödyntää varaavia elementtejä, esim. vesivaraajaa ja paksua betonilattiaa. (Seuna 2024.)

Maalämpö ja tuulivoima

Maalämpö sopii erityisesti isoihin kohteisiin ja siinä energia voidaan kerätä maaperästä, kallioperästä tai vesistöstä. Suomessa suurin osa nykyisistä uusista järjestelmistä on kalliosta lämpöä ottavia. Jos kohde on rannalla, sillä on omarantainen tontti ja kyse on vähän isommasta kohteesta, kannattaa vesistöupotusmahdollisuus selvittää, jolloin voidaan puhua jopa kymmenien prosenttien säästöstä investoinnissa. Pientuulivoima ei lähtökohtaisesti ole takaisinmaksuaikavertailussa kovin kannattavaa pienissä kohteissa. (Seuna 2024.)

Lähteet

Aaltonen, J. 2009. Energiatehokkuuden merkitys Suomen energiapolitiikassa. Diplomityö. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Lappeenranta. Viitattu 15.2.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200908031994

Alm, M. 2022. Uusiutuva energia – biokaasulla kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. TEM toimialaraportit 2022:1. Työ- ja elinkeinoministeriö. Helsinki. Viitattu 19.2.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-951-3

Jouttijärvi, S. Aurinkoenergialla on Suomessakin valoisa tulevaisuus. Turun yliopisto. Viitattu 19.2.2024. Saatavissa https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/aurinkoenergialla-on-suomessakin-valoisa-tulevaisuus

METE – Maaseudun palveluyritysten vähähiiliset energiaratkaisut. 2024. Viitattu 23.2.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/maaseudun-palveluyritysten-vahahiiliset-energiaratkaisut

Motiva. Astetta alempi huonelämpötila. Viitattu 16.2.2024. Saatavissa https://www.astettaalemmas.fi/saastovinkit/kerrostalokoti/astetta_alempi_huonelampotila.19165.news

Sahiluoma, A. 2016. Energiatehokkuusinvestoinnit suomalaisyrityksissä – Investointien tekemistä edistävät ja estävät tekijät. Pro Gradu -tutkielma. Helsingin Yliopisto. Helsinki. Viitattu 16.2.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201606092310

Ympäristöministeriö. 2022. Rakennusten energiatehokkuus. Viitattu 15.2.2024. Saatavissa https://ym.fi/rakennusten-energiatehokkuus

Kirjoittaja

Eija Lantta työskentelee LAB-ammattikoulussa TKI-asiantuntijana Maaseudun palveluyritysten vähähiiliset energiaratkaisut hankkeessa ja projektipäällikkönä KoKo – Kohti Koulutusta hankkeessa.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/uusiutuva-katto-energiaa-aurinko-6811970/ (viarami, Pixabay license)

Julkaistu 23.2.2024