LAB Pro
Kuluttajatrendit ovat muuttumassa ympäristövastuulliseen suuntaan. Yritysten kannattaakin kehittää yhä enemmän asiakaslähtöisiä vaihtoehtoja kestävään kuluttamiseen. LAB-ammattikorkeakoulun Vastuullinen palvelu- ja tuotekehitys VPK –projektissa selvitettiin haastattelujen avulla Päijät-Hämeen alueen yritysten ympäristövastuullisuuden ja asiakaslähtöisyyden nykytilaa ja tarpeita siihen liittyen. Haastatteluissa käsiteltiin lisäksi muun muassa miten yritykset osallistavat asiakkaitaan yritystoimintansa kehittämiseen sekä miten ympäristövastuullisuudesta viestitään.
Kirjoittajat: Enna Eloranta & Kati Kumpulainen
Tiedon, asiantuntemuksen ja resurssien puute haasteina
Vastuullinen palvelu- ja tuotekehitys VPK –projektissa kehitetään Päijät-Hämeen pk-yritysten ympäristövastuullisen tuote- ja palvelukehittämisen osaamista, jotta yritykset voivat vastata asiakasrajapinnasta nousevaan kysyntään ja auttaa asiakasta kestävän kuluttamisen toiminnoissa (LAB-ammattikorkeakoulu 2022).
Projektissa haastateltiin kevään 2022 aikana 17 alueen yrityksen edustajaa eri toimialoilta. Haastatellut olivat pääasiassa pienistä ja mikroyrityksistä, mutta haastateltavina oli myös keskisuurten ja suuryritysten edustajia. Pienille ja keskisuurille yrityksille on haastavaa tunnistaa, missä vaiheessa yritys on ympäristövastuullisuuden suhteen. Esimerkiksi hiilijalanjäljen laskeminen tai muu ympäristövastuullisuuden nykytilan kartoittaminen voi olla kallista ja alan osaamista tai muita resursseja. Yrityksen nykytilaa kartoitettaessa haasteen aiheuttaa myös se, että on vaikeaa tai tietyissä tapauksissa mahdotonta saada tietoa alkutuotannon tai materiaalien vastuullisuudesta, alkuperästä ja sen aiheuttamista ympäristökuormasta.
Haasteen luo myös se, että yrityksissä ei ole tarpeeksi osaamista eikä tietoa ympäristövastuulliseen toimintaan siirtymiseen, toteuttamiseen ja ylläpitoon. Ei tiedetä, mitkä olisivat järkevimmät tai kannattavimmat ratkaisut yrityksen kannalta ympäristövastuullisuuden suhteen. Ympäristövastuullisten ratkaisujen suhteen yrityksille kysymyksiä herättää se, mitkä ratkaisut ovat lopulta varmasti kaikkein vastuullisimpia. Osa tarjolla olevista ratkaisuista koetaan niin sanotusti viherpestyiksi, jotka voivat itsessään aiheuttaa ympäristölle kuormitusta jopa enemmän kuin alkuperäinen ratkaisu.
Haastatteluissa ilmeni, että yritysten toimialasta riippuen voi olla haastavaa saada juuri toimialalle suunnattua tukea ympäristövastuullisuuteen, mittareita nykytilan sekä muutoksen mittaamiseen ja luotettavaa tietoa. Tietyillä aloilla ei vielä ole markkinoilla ympäristövastuullisempia vaihtoehtoja esimerkiksi materiaaleissa. Lisäksi ne voivat olla laadultaan heikompia tai kustannuksiltaan suurempia.
Myös ostovoiman puute haastaa muutoksessa ympäristövastuullisuuteen. Mikäli asiakkailta ei ilmene selkeää toivetta ympäristövastuullisempiin ratkaisuihin tai asiakkaat eivät ole valmiita niistä enempää maksamaan, yritykset eivät koe tarvetta muutokseen. Yritysten on mahdollista hankkia erilaisia sertifiointeja todentaakseen ympäristövastuullisen toimintansa tai tuotteensa. Sertifikaattien ongelma yritysten näkökulmasta on niiden kalleus. Sertifioinnin etuna mainittiin auditoinnit ja sitä kautta saatu konkreettinen tuki yritystoimintaan. Sertifikaateista on helppo viestiä ja asiakkaat tuntuvat luottavan niihin. Ympäristövastuullisuutta tukevaan verkostoon liittyminen mainittiin yhtenä hyvänä vaihtoehtona sertifioinnille.
Kuva 1: Haastateltujen yritysten kokemia haasteita ympäristövastuullisuuteen liittyen (Kuva: Enna Eloranta)
Useat syyt motivoivat ympäristövastuulliseen toimintaan
Haastattelujen mukaan ympäristövastuullisten valintojen tulisi olla yritykselle liiketoiminnallisesti kannattavia. Kannattavaksi koetaan ratkaisut, jotka tuovat yritykselle kilpailukykyä, mahdollisuuden erottua kilpailijoista sekä menestyä paremmin kilpailutuksissa. Yhä useammin ympäristövastuullisuus on mukana kilpailutuskriteereissä. Ympäristövastuullisuuteen kannustaa myös se, että ympäristövastuutoimi sopii yrityksen brändiin ja tukee esimerkiksi edelläkävijyyden imagoa. Muutostoimiin kannustaa myös se, jos kyseisen toimenpiteen vaatimus tunnistetaan lähestyvän tulevaisuudessa, jolloin on kannattavaa toimia etukenossa edelläkävijänä, esimerkiksi vastuullisuusraportin luominen. Osa yrityksistä on tunnistanut ympärillään vihreän siirtymän toimia esimerkiksi valtion, EU:n, kumppaneiden, kilpailijoiden, alihankkijoiden tai asiakkaiden toimesta, mikä lisää paineita omille muutostoimille.
Ympäristövastuullisiin valintoihin voi motivoida myös uuden teknologian käyttöönotto. Uusi teknologia tuo usein samalla myös parempaa laatua, sujuvuutta käyttöön ja prosesseihin sekä tehokkuutta toimintaan. Päivitetty teknologia voi tuoda lisäksi edelläkävijyyden maineen, joka voi lisätä asiakastyytyväisyyttä tai kilpailuetua. Ongelmaksi teknologian päivittämisessä havaittiin , että yrityksen on vaikea arvioida, onko ekologisempaa käyttää loppuun jo olemassa oleva kalusto vai päivittää nopeasti uuteen, esimerkiksi bensiinipolttoisista sähkömoottorilla toimiviin.
Ympäristövastuulliseen valintaan kannustaa myös se, jos uusi vastuullinen vaihtoehto säästää aikaa ja resursseja, esimerkiksi hukkamateriaalin hyödyntäminen. Asiakastyytyväisyyden lisääntyminen kannustaa myös ympäristövastuullisiin valintoihin. Ympäristövastuullista asiakastyytyväisyyttä voivat lisätä esimerkiksi myrkyttömät ja kemikaaleja vähentävät ratkaisut. Tällaiset ympäristövastuutoimet lisäävät myös yrityksen työntekijöiden turvallisuutta.
Sopivien mittareiden saaminen oman liiketoiminnan ympäristövastuullisuuden mittaamiseen ja seuraamiseen tukee yrityksiä muutokseen. Mittarit auttavat nykytilan ja tavoitteiden konkretisoinnissa. Sopivat mittarit auttavat vaikutusten ymmärtämistä ja vaikutuksista viestimistä, esimerkiksi säästetyn materiaalihukan tai energian mittaaminen.
Kuva 2: Yrityksiä motivoivat ympäristövastuulliseen toimintaan useat eri tekijät (Kuva: Enna Eloranta)
Asiakaslähtöisyys ja ympäristövastuullisuudesta viestintä
Haastatelluille yrityksille vaikeaa oli tunnistaa kaikkia yrityksen ratkaisuja, jotka voidaan laskea ympäristövastuullisiksi. Jos ratkaisuja oli kuitenkin tunnistettu, niistä viestiminen oli yrityksissä melko heikkoa tai sitä ei tehty lainkaan. Tämä ilmeni jokaisen haastatellun yrityksen kohdalla. Ympäristöteoista viestimistä haastoi myös tunne siitä, ettei ympäristöteko ole tarpeeksi merkittävä. Ympäristöteon merkittävyyttä koettiin vähentävän myös se, jos toimenpide tuntui yleiseltä, esimerkiksi uusiutuvan sähkön valitseminen. Ympäristövastuullisista teoista viestimisen yritykset tunnistivat selkeästi yhdeksi kehityskohteeksi toiminnassaan. Sosiaalisen median kanavat koettiin matalan kynnyksen väyläksi viestiä yrityksen ympäristövastuullisuudesta.
Haastatteluista ilmeni, että jotkin yritykset pelkäävät toteuttavansa viherpesua ympäristövastuullista viestintää tehdessään, joten siksi ne välttävät aiheesta viestimistä. Tahattomasti toteutetulla väärinymmärretyllä viestinnällä tai viherpesulla koettiin syntyvän vahingollista mainetta asiakkaan harhaanjohtamisesta. Haastetta ympäristövastuullisuuden viestintään tuo, mikäli yritykset joutuvat epäilemään alihankittujen tuotteiden tai palvelujen ympäristövastuullisuutta. Esimerkiksi materiaalien suhteen voi olla jopa mahdotonta olla täysin varma materiaalin alkutuotannosta ja siihen liittyvästä vastuullisuudesta.
Haastattelujen mukaan asiakaslähtöisyyden käsite nähtiin varsin kapeana. Useissa yrityksissä tehdään palautekyselyjä tai saadaan palautetta asiakaskohtaamisten yhteydessä. Asiakkaita ei kuitenkaan varsinaisesti osallistettu tuotteiden tai palvelujen kehittämiseen. Haastattelut toivat arvokasta tietoa yritysten tarpeista ja niiden tuloksia hyödynnetään pk-yrityksille suunnattujen “Asiakaslähtöinen ympäristövastuullisuus”-valmennusten ja täydennyskoulutuksen kehittämiseen.
Lähteet
LAB-ammattikorkeakoulu. 2022. Vastuullinen palvelu- ja tuotekehitys VPK. Viitattu 24.8.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/vastuullinen-palvelu-ja-tuotekehitys-vpk
Kirjoittajat
Enna Eloranta työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa projektisuunnittelijana Vastuullinen palvelu- ja tuotekehitys VPK -projektissa.
Kati Kumpulainen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa TKI-asiantuntijana ja Vastuullinen palvelu- ja tuotekehitys VPK -projektin projektipäällikkönä.
Tämä artikkeli kirjoitettiin osana Vastuullinen palvelu- ja tuotekehitys VPK –projektia, jossa kehitetään Päijät-Hämeen pk-yritysten ympäristövastuullisen tuote- ja palvelukehittämisen osaamista, jotta yritykset voivat vastata asiakasrajapinnasta nousevaan kysyntään ja auttaa asiakasta kestävän kuluttamisen toiminnoissa. Projekti toteutetaan 1.1.2022-31.8.2023 ja sen rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto/ESR (REACT-EU), osana unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.
Artikkelikuva: https://unsplash.com/photos/4xe-yVFJCvw (Toa Heftiba, Unsplash Licence)
Julkaistu 26.8.2022
Viittausohje
Eloranta, E. & Kumpulainen, K. 2022. Ympäristövastuullisuus innostaa ja haastaa yrityksiä. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/ymparistovastuullisuus-innostaa-ja-haastaa-yrityksia/
