Yhteisopettajuuden polulla vahvistuvat opetuksen laatu, kollegiaalisuus ja työhyvinvointi

Yhteisopettajuus on nimensä mukaisesti sarja tilanteita tai yhteinen toimintatapa, jossa kaksi tai useampi opettaja opettavat samaa opiskelijaryhmää yhteisten tavoitteiden pohjalta. Tässä artikkelissa korostetaan kollegiaalisuuden merkitystä ja opetuksen monipuolisia ulottuvuuksia yhteisopettajuuden polulla LAB-ammattikorkeakoulussa.

Kirjoittajat: Jaana Ahl & Marjut Lintunen

Yhteisopettajuudella saavutetaan monenlaista hyötyä. Se mahdollistaa kollegiaalisen tuen osana päivittäistä opettajan työtä, sekä vastuun ja ammattitaidon jakamisen. Opettajien osaamisen yhdistäminen antaa paremmat mahdollisuudet vastata työn haasteisiin, kuten erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden huomioimiseen, kohtaamiseen sekä opettamiseen. Yhteisopettajuudessa vähintään kaksi opettajaa jakavat työn (Kokko 2021, 41; Pulkkinen & Rytivaara 2015, 7). Yhdessä opettajat suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat opetusta, lisäksi heillä on yhteinen tavoite, johon he pääsevät opettamalla yhdessä. Haasteita yhteisopettajuuteen tuo opettajien yhteisen suunnitteluajan puute sekä muut yhteistyön sujuvuutta estävät tekijät (Kokko 2021, 41).

Yhteisopettajuudesta on olemassa erilaisia muotoja. Jos kaksi opettajaa opettaa samaan aikaan ryhmää, jonka he jakavat puoliksi, ja jota he opettavat osittain toisistaan erillään, on kyse jaetusta opettajuudesta, joka on myös yhteisopettajuutta. Rytivaaran ym. (2019, 229) mukaan myös jaetussa opettajuudessa korostuvat yhteinen suunnittelu ja tavoitteet, mutta toisaalta molemmat voivat toteuttaa opetuksensa yksilöinä. Taavetti (2019) kuvaa, että yhteisopettajuus voi toteutua myös silloin, kun kaksi opettajaa ovat eri tieteenaloilta, mutta he opettavat yhteisen suunnittelun ja tavoitteiden pohjalta samaa opiskelijaryhmää.

Kohti onnistunutta yhteisopettajuutta

Onnistuessaan yhteisopettajuus on sujuvaa ja opettajat osallistuvat yhteistyöhön tasavertaisina kollegoina, uskaltaen tuoda esiin omia näkemyksiä ja ideoita. Kokon (2021) mukaan useissa tutkimuksissa on todettu, että onnistuneen yhteisopettajuuden edellytyksenä on vapaaehtoisuus. Aina tämä ei ole mahdollista, sillä yhteistyö voi olla organisaatiossa määrättyä. Yhteisopettajuuden perustana nähdään olevan kaikkien toimijoiden kesken saavutettu yhteisymmärrys sekä kyky tunnistaa erimielisyydet. Yhteistyö opettajien välillä rakentuu keskinäisen luottamuksen kautta, ja se kehittyy itsetuntemuksen ja yhteistyön kasvun myötä (Kokko 2021, 41).

Yhteistyön mielekkyyttä lisää opettajien erilainen osaaminen (Kokko 2021, 42, Rytivaara ym. 2019, 229). Opettajien osaaminen rakentuu yksilöllisesti elämänkokemuksen, koulutuksen ja työn kautta. Näiden kautta syntyvät myös erot opettajien kesken. Jokaisella opettajalla on omat vahvuutensa ja jokainen opettaja tuo oman ainutlaatuisen osaamisensa vuorovaikutustilanteisiin ja oppituntien toteuttamiseen. Opettajat voivat käyttää henkilökohtaisia erojaan vahvuuksinaan työssä kohtaamiensa haasteiden voittamiseen. Yhteisopettajuudella ajatellaan olevan mahdollisuus kehittää opetusta sekä lisätä koko työyhteisön hyvinvointia. Lisäksi yhteisopettajuudella voidaan vahvistaa uuden opettajan selviytymistä työstään (Kokko 2021, 42, 60).

LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön koulutuksessa yhteisopettajuutta sovelletaan monilla eri tavoilla. Hoitotyön koulutusohjelmissa opintojaksoista vastaa kaksi tai useampi hoitotyön lehtori. Joskus osa opintojaksosta voidaan myös toteuttaa esimerkiksi fysioterapian lehtorin kanssa tehtävässä yhteistyössä. Yhteisopettajuutta toteutetaan LABilla käytännössä sekä opettamalla samaa opiskelijaryhmää samanaikaisesti, että jaettuna opettajuutena. Molempia muotoja yhdistää tiivis yhteistyö opettajien kesken, sekä yhteiset tavoitteet. Samanaikaisessa opettajuudessa kollegiaalisuus ja vuorovaikutus ovat kuitenkin vahvemmin läsnä.

Yhteisopettajuus antaa opiskelijoille oivallisen esimerkin kahden kollegan välisestä dialogista (Pulkkinen & Rytivaara 2015, 7). Tällä dialogisella esimerkillään opettajat pystyvät myös kannustamaan opiskelijoita osallistumaan keskusteluun ja opetustilanteisiin. Yhteisopettajuuden avulla luotu dialogi ja sen kautta syntyvä toisen ammattitaidon arvostamisen osoittaminen elävöittävät parhaimmillaan opetusta ja luovat jo itsessään opetustilanteesta keskustelevan.

Yhteisopettajuus luo edellytyksiä opettajien itsensä kehittymiselle ja paremmalle työhyvinvoinnille. Eri alojen välillä jaettu yhteisopettajuus lisää myös alojen välistä monitieteisyyttä (Taavetti 2019), mikä on nykypäivänä hyvin yleinen tavoite niin koulutusorganisaatioissa, kuin yrityksissäkin. Tällainen monitieteellisyys lisää sekä opettajien osaamista, mutta antaa myös opiskelijoille hyvät edellytykset työelämään.

Sujuvan yhteisopetuksen edellytykset

Yhteisopettaajuuden haasteita ovat esimerkiksi yhteisen suunnitteluajan sekä sopivan opettajaparin löytäminen (Kokko 2021, 58). On luontevaa, että samaa aihetta opettavat opettajat tekevät yhteistyötä ja mahdollisesti opettavat yhdessä. Myös aiempi yhteistyö saman työparin kanssa helpottaa yhteisopettajuuden aloittamista ja on tärkeää, että työparien käsitykset opettamisesta ja oppimisesta ovat samansuuntaiset (Pulkkinen & Rytivaara 2015, 11-12). Parhaimmillaan yhteisopettajuus toimii niin, että opettajat voivat sujuvasti jatkaa toistensa puhetta, tukea toista sanoituksillaan ja vaihtaa rooleja luontevasti opetuksen edetessä (Rytivaara ym. 2019, 230).

Tärkeänä pidettiin myös sitä, että työpari on joustava ja työparille on annettava tilaa. Yhteisopettajuus tulee nähdä prosessina, joka etenee hitaasti. Aloittaessa ei pidä odottaa yhteisopettamisen sujuvan saumattomasti, ja alkuvaiheessa onkin hyvä tehdä selvä työjako yhteisille oppitunneille. (Pulkkinen & Rytivaara 2015, 12.) Selkeä vastuun jako voi nousta haasteeksi erityisesti silloin, jos toinen opettaja on selkeästi toista kokeneempi. Tällöin tilan antaminen ja toisaalta myös sen ottaminen voi nousta haasteeksi. Vahva kollegiaalisuus ja avoin kulttuuri työyhteisössä auttavat voittamaan koettuja haasteita.

Yhteisopettajuus on siis kollegiaalisuuden jakamista parhaimmillaan. Kollegiaalisuuden lisäämisen ohella yhteisopettajuus vahvistaa opettajien työhyvinvointia jo sillä tasolla, että opiskelijamäärä per opettaja voi olla pienempi, puhumattakaan eettisen kuorman kevenemisestä, kun vastuut ja sitä kautta haastavat tilanteet ovat jaettavissa samassa tilanteessa olevan kollegan kanssa. Voi olla, että yhteisopettajuus vaatii toimiakseen joitakin pelisääntöjä ja toimintatapojen auki kirjoittamista ja puhumista. Saavutettavissa olevien hyötyjen valossa se on kuitenkin ehdottomasti vaivan arvoista.

Lähteet

Kokko, M. 2021. Kohti uudenlaista opettajuutta: yhteisopettajuus edistämässä opettajien yhteistyötä ja inkluusiota kouluissa. Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta. Oulu. Viitattu 10.10.2023. Saatavissa http://urn.fi/urn:isbn:9789526231433

Pulkkinen, J. & Rytivaara, A. 2015. Yhteisopetuksen käsikirja. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Viitattu 10.10.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6435-1

Rytivaara, A., Pulkkinen, J. De Bruin, C. 2019. Committing, engaging and negotiating: Teachers’ stories about creating shared spaces for co-teaching. Teaching ja teacher education. Vol 83. 225-235. Viitattu 18.10.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.tate.2019.04.013

Taavetti, R. 2019. Jaettu ilo: yhteisopettajuus prekaarissa yliopistossa feministisen pedagogiikan näkökulmasta. Yliopistopedagogiikka. 1/2020. Viitattu 18.10.2023. Saatavissa https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2019/07/04/jaettu-ilo/

Kirjoittajat

Jaana Ahl toimii asiantuntijana LABin hyvinvointiyksikössä ja tekee ohessa tuntiopettajan työtä. Hänen mielenkiinnon kohteinaan ovat koulutuksen ja työelämän yhteistyön tiivistäminen sekä työn kehittämisosaamisen ja sotejohtamisosaamisen vahvistaminen.

Marjut Lintunen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina. Hänen mielenkiinnon kohteensa ovat sisätauti – kirurgisen hoitotyön koulutuksen kehittäminen sekä työelämälähtöisen koulutuksen vahvistaminen.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/kadet-ihmiset-tyopoyta-lappari-1181472/ (Pexels Licence)

Julkaistu 23.11.2023