Yhteisöllisen asumisen voidaan sanoa olevan yksi asumisen nykytrendeistä. Suomessa toimintamallin toteuttaminen on aloitettu vasta lähivuosina, mutta muualla Euroopassa asiassa ollaan jo pidemmällä. Yhteisöllisestä asumisesta on monia eri hyötyjä, jotka vaikuttavat niin yksilön, yhteisön kuin yhteiskunnan tasolla. Yhteisöllisen asumisen kautta pyritään vastaamaan nykyajan haasteisiin, joita ovat esimerkiksi korkeat asuinkustannukset, ympäristökriisi ja yksinäisyys.

Kirjoittajat: Siiri Pyyhtiä ja Kirsi Kallioniemi

Yhteisöllisen asumisen käsite

Yhteisöllinen asuminen tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että joukko kotitalouksia jakaa tiloja, välineitä tai palveluita (Economic & Social Research Council, 2016). Yhteisöllinen asuminen tunnetaan globaalisti etenkin termillä cohousing (engl.). Yhteisöllisen asumisen ideaan kuuluu, että jokainen asuinyhteisö suunnitellaan asukkaiden tarpeiden ja arvojen mukaan sekä asuinpaikan olosuhteet huomioiden. Asuinyhteisö on aina kokonaisuus, johon sisältyvät yksityiset kodit yhteisten tilojen ympärillä. Asukkaiden kodit sisältävät kaikki tarpeelliset tilat, kuten makuuhuoneet ja keittiön. Asuinyhteisön kodit ovat pinta-alaltaan pienempiä, sillä yhteisistä tiloista löytyvät lisähuoneet, kuten vierashuone, pesula ja lasten leikkihuone. Yhteisten sisätilojen lisäksi asukkaat voivat jakaa ulkotiloja, joihin kuuluvat mm. puutarha ja parkkialue. Yhteisöön kuuluu yleensä 20-40 yksityistä kotia. Yhteisössä voi asua sekä yksinasujia, perheitä, pariskuntia että eläkeläisiä. On olemassa myös pelkästään ikäihmisille tarkoitettuja yhteisöjä. Asuinyhteisöt voivat sijaita kaupungissa, esikaupungissa tai maaseudulla. (C Street Village 2020; Livingston 2020.) Pyyhtiä (2020) on käsitellyt opinnäytetyössään asumiseen liittyviä trendejä ja tutkinut näkemyksiä yhteisöllisestä asumisesta.

Kaupungistuminen ja yhteisöllinen asuminen

Kaupungistuminen näkyy Suomessa selvästi, mutta alueiden ja kaupunkien kesken on suuria eroja. Eniten ihmiset muuttavat pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle. Kasvavilla kaupunkialueilla asuntojen hinnat ja vuokrat ovat korkeampia suuren kysynnän vuoksi. Yksinasujille asumiskustannukset voivat nousta hyvinkin korkealle. Tähän haasteeseen haetaan ratkaisua yhteisöllisistä asumismalleista, joiden ansiosta asumisen kustannuksia pystytään alentamaan jakamalla eri hyödykkeitä, kuten ruokaa, resursseja, tiloja ja palveluita naapureiden kanssa. Samoin kaupunkien lähellä tai maaseuduilla sijaitsevat asuinyhteisöt hyötyvät taloudellisesti hyödykkeiden jakamisesta ja yhteiskäytöstä. Ulkomailla yleinen järjestely on huolehtia yhteisön lapsista asukkaiden kesken, mikä säästää kustannuksissa. (Keskinen ym. 2020; Alanko 2020; Livingston 2020)

Yhteisöllinen asuminen on ympäristöteko

Tällä hetkellä ajankohtainen aihe on ekologinen kestävyyskriisi eli ympäristön tilan huonontuminen ja sen seuraukset. Oleellisista olisi yhteiskuntana siirtyä ratkaisemaan ympäristöongelmia ja käyttämään kestävämpiä vaihtoehtoja. Yksi ympäristöteko on asua yhteisöllisesti. Resurssien jakaminen on luonnostaan ympäristöystävällistä, esimerkiksi asumisyhteisön jäsenet jakavat keskenään pesulan, jolloin jokaisen asukkaan ei tarvitse omistaa pesukonetta. Kaupunkialueilla asuinyhteisöt rakennetaan yleensä lähelle palveluita, kouluja ja kauppoja. Tämän ansiosta asukkaiden on helppo välttää auton käyttöä, joka vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja ilmansaasteita. Tarvittavia automatkoja voidaan vähentää yhteisillä kyydeillä. Rakentamalla yksityiset talot lähekkäin saadaan säilytettyä enemmän luontoa ja viljelystilaa. Ruuan kasvattaminen paikallisesti vähentää tarvetta ostaa kaupasta tuotteita, joiden käsittelystä ja kuljetuksesta jää yleensä suuri hiilijalanjälki. Etenkin maaseuduilla sijaitsevilla asuinyhteisöillä on mahdollisuus viljellä suurempia määriä ruokaa asukkaiden käyttöön. Ekologiset elämäntavat näkyvät myös asuinyhteisöissä kierrättämisenä, kompostoimisena ja energiatehokkuutena. (Dufva 2020, 3-16; Livingston 2020.)

Sosiaaliset suhteet yhteisöllisessä asumisessa

Yhteisöllinen asuminen tarjoaa monia sosiaalisia hyötyjä ja ratkaisuja. Yksi tärkeimmistä hyödyistä on mahdollisuus kuulua huolehtivaan yhteisöön. Asukkaat voivat auttaa toisiaan arkisissa asioissa, kuten lastenhoidossa tai auttaa vanhempia asukkaita pihatöissä. Usein asuinyhteisössä vietetään aikaa yhdessä. Yhteisen ruokailun lisäksi voidaan kokoontua mm. soittamaan musiikkia, katsomaan elokuvia ja juhlimaan syntymäpäiviä. Samalla vahvistuu joukkoon kuulumisen tunne, joka vähentää yksinäisyyden tunteen kokemista. Nykyään yleistyneeseen yksinäisyyteen ja sosiaaliseen eristäytymiseen haetaankin ratkaisua yhteisasumisesta. Samoin perheet hyötyvät yhteisasumisesta. Kuitenkin asuinyhteisössä säilyy yksityisyys omissa kodeissa. Kotien yksityisyys ja rauha voivat jopa lisääntyä, sillä yhteisiä tiloja voi hyödyntää mm. lasten leikkimiseen ja vieraiden majoitukseen. (Osváth 2017; Livingston 2020.)

Ikääntyminen ja yhteisöllinen asuminen

Monissa tutkimuksissa on havaittu, että yhteisöllinen asuminen vaikuttaa myönteisesti ikäihmisten elämään. Olennaisimpina hyötyinä on todettu, että ikäihmisten hyvinvointi lisääntyy, yksinäisyys ja eristäytyneisyys vähenevät, toimintakyky ja omatoimisuus säilyvät pidempään sekä todennäköisyys pysyä terveempänä pidempään kasvaa. Saadut hyödyt johtuvat pääosin yhteisöön kuuluvuuden tunteesta, yhteistoimintaan osallistumisesta, sosiaalisista yhteyksistä sekä yhteisestä tuesta ja turvasta. Samalla kun vanhemmat asukkaat hyötyvät yhteisasumisesta, myös yhteiskunta hyötyy terveydenhoidon palveluiden tarpeen vähentymisestä. (Brenton 2010, 2-5.) Suomessa ikäihmisten asumisratkaisujen tarvetta käsittelevän selvityksen mukaan tulevaisuudessa tulee panostaa monipuolisiin ja yhteisöllisyyttä tukeviin asumisratkaisuihin uustuotannon, korjausrakentamisen sekä täydennysrakentamisen keinoin. Keskeisiksi kehittämiskohdiksi on nostettu monisukupolviset yhteisö- ja palvelukorttelit. (Jalava ym. 2017, 64–66.)

Lähteet

Alanko, L. 2017. Mitä on yhteisöllinen asuminen? Demos Helsinki. [Viitattu 4.11.2020]. Saatavissa: https://www.demoshelsinki.fi/2017/07/03/mita-yhteisollinen-asuminen/

Brenton, M. 2010. Potential benefits of cohousing for older people – a literature review. Elderwoman. [Viitattu 10.11.2020]. Saatavissa: http://www.elderwoman.org/potential_cohousing_benefits.pdf

C Street Village. 2020. Why Cohousing? [Viitattu 10.11.2020]. Saatavissa: https://www.marincoho.com/benefits-of-cohousing.html

Dufva, M. 2020. Megatrendit 2020. Helsinki: Sitra. Sitran selvityksiä 162.  [Viitattu 4.11.2020]. Saatavissa: https://media.sitra.fi/2019/12/15143428/megatrendit-2020.pdf

Economic & Social Research Council. 2016. Cohousing: Shared Futures. [Viitattu 9.12.2020]. Saatavissa: https://ukcohousing.files.wordpress.com/2016/06/cohousing_shared_futures_final-web.pdf

Jalava, J., Lahtinen, H., Tyvimaa, T., Vuorela, M. & Arolinna, S. 2017. Ikääntyneiden asumisratkaisujen tarve ja toteutus. Helsinki: Ympäristöministeriö. Ympäristöministeriön raportteja 16/2017. [Viitattu 9.12.2020]. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79907

Keskinen, P., Karikallio, H. & Kiviholma, S. 2020. Asuntomarkkinat 2020 – ennuste. PTT Pellervon taloustutkimus. [Viitattu 4.11.2020]. Saatavissa: https://www.ptt.fi/ajankohtaista/uutiset/asuntomarkkinat-2020-ennuste.html

Livingston, A. 2020. Communal Living & Cohousing – Types & Benefits of Intentional Communities. Money Crashers. [Viitattu 4.11.2020]. Saatavissa: https://www.moneycrashers.com/communal-living-cohousing-types-benefits-intentional-communities/

Pyyhtiä, S. 2020. Asumisen kehityskulut ja asumiseen liittyvät mielipiteet. Case: Farmikylä-hanke. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. [Viitattu 14.12.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120426216

Osváth, J. 2017. Yhteisöllinen asuminen: Trendi, joka on tullut jäädäkseen. SATO. [Viitattu 9.11.2020]. Saatavissa: https://www.sato.fi/fi/kotona/kotikulmat/yhteisollinen-asuminen-trendi-joka-on-tullut-jaadakseen/18333619

Kirjoittajat

Siiri Pyyhtiä valmistuu Palveluliiketoiminnan tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksiköstä.

Kirsi Kallioniemi toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun yksikössä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1094075 (CC0)

Julkaistu 17.12.2020

Viittausohje

Pyyhtiä, S. & Kallioniemi, K. 2020. Yhteisöllinen asuminen tarjoaa monia hyötyjä ja ratkaisuja. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/yhteisollinen-asuminen-tarjoaa-monia-hyotyja-ja-ratkaisuja/