Yhteiskehittämisellä tukea uusien toimintatapojen rakentamiseen

Maahan muuttaneiden hoitajien määrä työyhteisöissä kasvaa jatkuvasti. Työyhteisöissä tarvitaan keinoja yhteisen ymmärryksen ja uudenlaisten toimintatapojen löytämiseen. Tässä artikkelissa on kuvattu Elma -hankkeen yhteiskehittämisen toimintamalli, joka on hyödynnettävissä yhteistyön suunnittelussa, tarvekartoituksessa ja uusien toimintamallien rakentamisessa.

Kirjoittajat: Maija Eerola ja Tiia Kangassalo

ELMA – elinvoimainen ja monimuotoinen hoiva- ja hoitoala -hanke (ESR) on vastannut Päijät-Hämeen alueen pulaan hoitoalan työntekijöistä tukemalla sekä maahanmuuttajia kiinnittymään työelämään että työyhteisöjä vastaanottamaan maahan muuttaneita osaajia. Hankkeessa toteutettiin yhteiskehittäen monialainen kehittämisprosessi. Tällä varmistettiin tarvelähtöisyys ja muotoiltiin hankkeen toimenpiteitä, joista keskeisimpiä olivat hoitoalan suomen kieltä tukeva virtuaalinen oppimisympäristö sekä työyhteisöille tarjottava tuki kieli- ja kulttuuritietoisuuteen.

Yhteiskehittäminen on ihmisten välistä tavoitteellista yhteistyötä, joka tuo erilaiset osaamiset ja näkökulmat yhteen. Sen avulla tunnistetaan osallistujien erilaiset tavoitteet ja pyritään löytämään ja muodostamaan yhteinen tavoite. Yhteiskehittäminen on tasavertaista osallistumista, joka välttää turhaa hierarkiaa ja hyväksyy erilaiset mielipiteet. Sitä edistävät erilaiset osallistavat työskentelymenetelmät, esimerkiksi palvelumuotoilun ja fasilitoinnin menetelmät. Yhteiskehittämisessä opetellaan olemaan avoimia uusille ideoille ja kanavoimaan tunteet toiminnaksi. Ketterien kokeilujen kautta on mahdollisuus päästä suuriin tavoitteisiin. (Turun yliopisto 2016.)

Yhteisen tahtotilan ja avoimen kokeilemisen kulttuurin luominen vaatii aikaa, suunnittelua, organisointia ja ohjausta. Elma-hankkeessa yhteiskehittämistä tehtiin yhdessä hankkeen toteuttajien – Päijät-Hämeen hyvinvointialueen, Koulutuskeskus Salpauksen ja LAB-ammattikorkeakoulun – kesken. Hanketiimi toimi yhteiskehittämisen prosessin ohjaajana. Mukana monialaisessa prosessissa olivat hoitoalan työyhteisöt, maahanmuuttajataustaiset hoitajat sekä maahanmuuttajataustaiset hoitoalan opiskelijat. Lisäksi mukana oli eri verkostojen edustajia laajentamassa näkökulmia. Hankkeessa oli mukana hyvinvointialueelta sekä yksityiseltä puolelta pilottiyksiköitä, joissa toteutettiin yksilöllisesti suunniteltuja koulutuksia monikulttuurisuustaitojen vahvistamiseksi, perehdytysoppaiden kehittämistä ja materiaalien selkeäkielistämistä. Tällä varmistettiin, että toimenpiteet vastaavat aidosti työelämän tarpeita.

Lähtötilanne: tarve esiin

Kehittämisen kohteena olevasta asiasta tiedetään usein jo paljon, mutta silti tarvekartoituksella on merkittävä rooli yhteisen ymmärryksen muodostumisessa ja osallisuuden tunteen luomisessa. Yhteiskehittämisen prosessissa täytyy ensin selvittää vallitseva lähtötilanne ja kehittämisen tarve. Laaja käsitys ongelmista ja eri asioiden keskinäisistä suhteista auttaa muodostamaan yhteistä tavoitetta sekä lisää sitoutumista ja mahdollistaa asennemuutosta.

Elma-hankkeen alussa järjestettiin fasilitoitu yhteiskehittämisen työpaja, johon osallistui maahanmuuttajataustaisia hoitajia sekä hoitoalan yksiköiden esihenkilöitä jakamaan omia kokemuksiaan aiheesta sekä keskustelemaan, miten hanke voisi auttaa työyhteisöjä ja maahanmuuttajataustaisia hoitajia. Työpajassa pohdittiin, millaisia monikulttuurisuustaitoja työyhteisö tarvitsee lisää, miten työyhteisö voi tukea maahanmuuttajataustaisen työntekijän suomen kielen oppimista, mitä taitoja työhön hakeutuva maahanmuuttajataustainen henkilö tarvitsee ja miten niitä taitoja voisi harjoitella virtuaalisessa oppimisympäristössä.

Työpajan lisäksi tarvetta selvitettiin toteuttamalla kysely maahanmuuttajataustaisille sairaanhoitaja- ja lähihoitajaopiskelijoille sekä Päijät-Hämeen hoitotyön työyhteisöille. Kyselyillä kartoitettiin maahanmuuttajataustaisten hoitajien työllistymisen ja työyhteisöön integroitumisen haasteita ja hyviä käytänteitä.

Aiemman tutkimustiedon, työpajan ja kyselyiden pohjalta riittävä kielitaito sekä kulttuuristen erojen tunnistaminen koettiin keskeisinä tekijöitä työyhteisöön integroitumisessa. Sekä suullinen että kirjallisen suomen kielen taito koettiin tärkeänä tekijänä integroitumisessa, ja joissain työyksiköissä olikin käytössä erilaisia tukikäytänteitä kielitaidon kehittämiseksi. Avoin keskustelukulttuuri, tukea suomen kielen oppimiseen, riittävä yksilöllisesti räätälöity perehdytys sekä tiedon lisääminen kieli- ja kulttuurikoulutuksien kautta korostuivat tarvekartoituksessa. (Kangassalo & Lappalainen 2022.)

Ketterät kokeilut: tarpeisiin vastaaminen

Tarvekartoituksen valittiin yhteiskehittämisen tavoite. Kokeilut ja toimintatavat rakentuivat yhteisen näkemyksen varaan. ELMA-hanke vastasi toiveeseen kulttuuritietoisuuden lisäämisestä. Hankkeessa järjestettiin työyhteisöille koulutusta kieli- ja kulttuuritietoisesta työskentelystä sekä vahvistettiin tuntemusta eri kulttuurien välisistä eroista ja vaikutuksista työyhteisöön. Koulutuksissa käsiteltiin muun muassa suomen kielen kehittymisen tukemista sekä ratkottiin yhdessä osallistavia menetelmiä hyödyntäen työelämästä nousseita haasteellisia tilanteita.

Koulutusten lisäksi pilottiyksiköille tarjottiin yksilöllisten tarpeiden mukaan räätälöityä tehostettua tukea sisältäen monikulttuurisuuskoulutusta henkilökunnalle, kielitukea maahanmuuttajataustaisille hoitajille sekä perehdytykseen liittyvien käytänteiden ja materiaalien tarkastelua.

Oppimisympäristö rakentui tarvekartoituksessa todettujen huomioiden pohjalta; maahanmuuttajille haastaviksi tunnistetut työtehtävät ja vuorovaikutustilanteet sekä hoitoalalla tarvittava suomen kielen sanasto ja rakenteet. Koko prosessin aikana hyödynnettiin osallistavia toimintatapoja suunnittelussa ja rakentamisessa.

Infograafi Yhteiskehittämisen prosessi. 1. Selvitä tarve 2. Kokeile ketterästi. 3. Lopputulos — Yhteiskehittämisen prosessi (Oona Rouhiainen 2023)

Lopputulos: oppimista ja toimintamalleja

Yhteiskehittämisprosessi piti sisällään rohkeaa kokeilemisen kulttuuria ja mahdollisti ketterät toimintatavat sekä suunnan muutokset. Erilaiset näkökulmat tuottivat oppimista ja kehittivät toimintamalleja. Yhteiskehittämisen myötä kaikkien toimijoiden yhteiset näkemykset vahvistuivat ja yhteistyö lujittui taaten sujuvan yhteistoimijuuden myös hankkeen päättymisen jälkeen. Suunnitellut toteutustavat muovautuvat matkan varrella lopulliseksi kokonaisuudeksi. Yhteinen ja jatkuva suunnittelun ja testauksen avulla käyty vuoropuhelu sai aikaan aidosti kaikkia hyödyttävän monimuotoisen kokonaisuuden. Valmis oppimisympäristö ja työyhteisöille suunnattu tukipaketti ovat kaikkien käytettävissä ja löytyy Osaamisenpaikka.fi -sivustolta (Osaamisenpaikka 2023).

Tässä artikkelissa kuvattu yhteiskehittämisen toimintamalli on hyödynnettävissä myös muilla aloilla yhteistyön suunnittelussa, tarvekartoituksessa ja uusien toimintamallien rakentamisessa. Toimintamalli tuotettiin Elma – elinvoimainen ja monimuotoinen hoiva- ja hoitoala hankkeessa. Hanketta toteuttivat yhteistyössä LAB-ammattikorkeakoulu, Koulutuskeskus Salpaus sekä Päijät-Hämeen hyvinvointialue. Hanketta rahoitti Euroopan sosiaalirahasto.

Lähteet

Kangassalo, T. & Lappalainen, S. 2022. Maahanmuuttajataustaisten hoitotyön opiskelijoiden ja Päijät-Hämeen terveysalan työyksiköiden kokemuksia monikulttuuristuvasta työelämästä. LAB Pro. Viitattu 17.4.2023. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-rdi-journal/maahanmuuttajataustaisten-hoitotyon-opiskelijoiden-ja-paijat-hameen-terveysalan-tyoyksikoiden-kokemuksia-monikulttuuristuvasta-tyoelamasta/

Osaamisenpaikka. 2023. Opi hoitoalaa ja suomea. Viitattu 18.4.2023. Saatavissa https://osaamisenpaikka.fi/opi-hoitoalaa-ja-suomea/

Turun yliopisto. 2016. Yhteiskehittäminen: kaikki siitä puhuu, mutta mitä se on ja miten siinä onnistua? Viitattu 18.4.2023. Saatavissa https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/yhteiskehittaminen-kaikki-siita-puhuu-mutta-mita-se-on-ja-miten-siina

Kirjoittajat

Maija Eerola toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä ja projektipäällikkönä ELMA ‒ elinvoimainen ja monimuotoinen hoiva- ja hoitoala -hankkeessa.

Tiia Kangassalo toimii Päijät-Hämeen hyvinvointialueella ELMA-hankkeen projektikoordinaattorina.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/tiimi-rakennus-tehd%c3%a4-ty%c3%b6t%c3%a4-tiimity%c3%b6-3639693/ (CC0)

Julkaistu 8.5.2023