Vihreästä tilinpäätöksestä vastuullisuuden tilinpäätökseksi

Vihreälle tilinpäätökselle ei ole virallista määritelmää.Vihreä vastuu -hankkeessa se määriteltiin tarkoittamaan loogisesti vastuullisuuden tilinpäätöstä hankkeen koskiessa pk-yritysten kaikkea vastuullisuutta.

Kirjoittaja: Lea Huttunen

Vihreä tilinpäätös on perinteisesti antanut arvon luonnonvaroille ja ympäristölle

ESCWA:n (2023) mukaan vihreän tilinpäätöksen tarkoituksena on auttaa liiketoimintaa ymmärtämään ja hallitsemaan mahdollista taloudellisten päämäärien ja ympäristöllisen päämäärien välistä kuilua. Se antaa tärkeää tietoa politiikan jäsentelemiseksi kansantaloudessa. Cairnsin (2013) mukaan ” luonnonvarat ovat yksi pääoman muoto niiden tuottaessa arvoa yhteiskunnalle ajan mittaan. Vihreä tilinpito pyrkii saattamaan luonnonvarat yhdenvertaisiksi kansallisessa tilinpidossa muiden pääoman muotojen kanssa.”

Vihreä tilinpito ja tilinpäätös yrityksen näkökulmasta

Ympäristösanastossa environmental accounting on määritelty vuonna 1998 seuraavasti: ”laskentatoimen osa, jossa selvitetään, kuinka paljon raaka-aineita ja energiaa kuluu tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen ja mikä on tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten rahallinen arvo niiden elinkaaren aikana” (TEPA- termipankki 2023). Määritelmässä ei kerrota, miten mainittu rahallinen arvo lasketaan. Se voitaneen laskea sekä ympäristöhaitan poistamisena tai myönteisenä ympäristövaikutuksena tuloksena että siitä syntyvänä taloudellisena menetyksenä haitan kokeneelle.

Euroopan unionin komission hyväksymissä (EFRAG 2023a) kestävyysraportointistandardeissa edellytetään yritysvastuun tai kestävyyden raportoinneilta kaksoismateriaalisuutta. Raportointiin velvoitetun on kestävyysraportissaan raportoitava sekä materiaalisista myönteisistä ja kielteisistä vaikutuksistaan ympäristöön ja ihmisiin että kyseisiin vaikutuksiin liittyvistä rahoituksellisista vaikutuksista yrityksen omalle toiminnalle ja rahoittajille (EFRAG 2023 b, 11). Rahoituksellisia vaikutuksia raportoidessaan yrityksen on tunnistettava investoijille ja muille rahoittajille oleellisia tietoja, kuten materiaalisten kestävyystekijöiden vaikutuksia kassavirtaan, kehitykseen, suorituksiin, asemaan, pääomakustannuksiin ja rahan saatavuuteen. (EFRAG 2023b, 12.) Kestävyysraportointistandardien mukaan on tarkasteltava myös sitä, miten yrityksen riippuvuus luonnonvaroista ja sosiaalisista varoista tuottaa tai voi tuottaa taloudellisia riskejä tai mahdollisuuksia. (EFRAG 2023b, 12)

Vastuullisuuden tilinpito ja tilinpäätös mahdollistavat EU:n kestävyysraportointistandardeissa edellytettävän tarkastelun. EU:n näkökulmassa yhdistyvät jo aiemmin liiketaloudessa ja kansantaloudessa vihreään tilinpitoon sisällytetyt kaksi hieman toisistaan poikkeavaa näkökulmaa. Luonnon ympäristön rahallisia vaikutuksia yritykseen voidaan kutsua ympäristölliseksi kirjanpidoksi ja yrityksen fysikaalisia vaikutuksia ympäristöönsä voidaan arvioida ekologisen kirjanpidon avulla (Zhou, Jing & Shihui 2016).

Toisaalta vastuullisuuden laskenta tuottaa eri tavoin muotoiltuna tietoa eri kohderyhmille. Yhdysvaltain ympäristövirasto, EPA:n (1995) mukaan sisäinen ympäristölaskenta tuottaa tietoa yrityksen liiketalouden kehittämiseksi. Siihen voi sisältyä yritykselle koituvia kustannuksia sekä erikseen muille ryhmille ja yhteiskunnalle syntyviä kustannuksia. Rahoituksellinen vihreä laskenta mahdollistaa raportoinnin yrityksen rahoittajille. Johtoryhmän laskenta tuottaa tietoa strategisiin päätöksiin. (EPA 1995, 4-5.) EU:n kestävyysraportointistandardeissa (EFRAG 2023b) nämä näkökulmat oikeastaan yhdistyvät siten, että raportoiden yritys palvelee moninaisia sidosryhmiään. Samalla kestävän tai vihreän tilinpäätöksen tuloksia voidaan erotella EPA:n ohjeen (EPA 1995,5) mukaan siten, mihin kohteeseen ne vaikuttavat: yrityksen kannattavuuteen suoraan vai yrityksen sidosryhmien ja yhteiskunnan toimintaan.

Vihreästä tilinpidosta vastuullisuuteen ja kestävyyteen

Vihreän tilinpäätöksen tai tilinpidon suhdetta kestävyyteen on pidetty liian heikkona ja on vaadittu sen kehittämistä (ESCWA 2023). Greenham (2010) korostaa, että erityisesti sosiaalisten vaikutusten ulottuvuus pitäisi ottaa mukaan, jotta vihreä laskenta olisi täydellistä. Zhou ym (2016) viittaavat samaan suuntaan. Mutta sen todetaan olevan vaikeaa, koska sosiaalisten vaikutusten mittarit ovat kovin erilaiset kuin vihreän laskennan (Greenham 2010). Kuitenkin sosiaalinen vastuu ja ympäristövastuu yhdistyvät nyt EU:ssa vireillä olevassa yritysvastuudirektiivissä: yritysvastuusta säädetään niitä koskien. (European Commission 2022)

Vihreä vastuu -hankkeen määritelmä

Vihreä vastuu -hankkeessa arvioitiin, että pelkkä ympäristötilinpito eivät riitä nykyaikaisen ja tulevaisuuteen panostavan pk-yrityksen tarpeisiin. Hankkeen asiantuntijoiden työskentelyssä vihreän tilinpäätöksen määritelmäksi muotoutui seuraava: “Yrityksen tilinpäätöksessä vapaaehtoisena liitetietona esitettävä yritysvastuun (taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristövastuu) eri osa-alueita kuvaava, dataan perustuva raportti”. (Vihreä vastuu -hanke 2023)

Ympäristövastuun osalta vihreä tilinpäätös määriteltiin seuraavasti: “se tarkoittaa yrityksen tai organisaation ympäristösuorituskyvyn mittareiden tilinpäätöstä sekä niitä koskevien investointien, rahallisten kulujen, odotettavissa olevien kulujen ja tuottojen kuvaamista määrämuodossa. Se sisältää sekä ympäristökuormitusta tai -hyvitystä kuvaavaa määrällistä tai laadullista dataa että rahamääräistä dataa.” (Huttunen 2023; Vihreä vastuu -hanke 2023)

Ympäristökuormitusta tai -hyvitystä kuvataan luonnon resurssien kulutuksella, kuten uusiutumattomat ja uusiutuvat raaka-aineet ja energia ja vesi, maankäyttö pinta-alana sekä organisaation päästöinä, ml. jätteet ja sivutuotteet eri muodoissaan. Hyvitystä voivat kuvata erilaiset kompensaatiot, kuten päästökompensaatiot tai luonnonsuojelulliset toimet. Rahallista tietoa antavat luonnonvarojen kulutuksen kustannukset, päästövähennysten, laiteinvestointien, uusien tekniikoiden kustannukset, päästöistä, ml. jätteet ja sivuvirrat syntyvät kustannukset ja tuotot (lähinnä sivuvirrat), odotettavissa olevat ennallistamiskulut, mahdolliset ympäristöverot, rangaistusluonteiset maksut, tutkimus- ja kehitysmenot, ympäristötoiminnan tuotot yms. (EFRAG 2023 a ja b; European Commission 1999; European Commission, Organisation for Economic Co-operation and Development, United Nations European Commission & World Bank 2003)

Sosiaalisen vastuun vihreässä tilinpäätöksessä hankeryhmä määritteli seuraavasti: ” Sosiaaliseen vastuuseen liittyvät työterveyden ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja hoitamiseen, ennaltaehkäisy, koulutuksen tarjoamiseen ja edistämiseen työntekijöille, tasa-arvon edistämiseen, sosiaalisen pääoman ja luottamuksen lisäämiseen sidosryhmissä erilaisin yhteisöä hyödyttävin toimin (mm. nuorten kesätyöt) mittaavat tunnusluvut. Keskeisenä pohjana ovat esimerkiksi SDG:n ja ESG:n sosiaaliseen vastuuseen liittyvät viitekehykset; taustalla YK:n ihmisoikeuksien toteuttamiseen, kuten tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja köyhyyden poistamiseen liittyvät asiat.” (Vihreä vastuu – hankeryhmä 2023.) Taloudellisen vastuun hankeryhmässä todettiin toteutuvan ja ilmaistavan perinteisen laskennan ja tilinpidon keinoin ( Vihreä vastuu -hankeryhmä 2023).

Lähteet

Cairns, R.D. 2013. Green Microaccounting for Oil Extraction Julkaisussa Encyclopedia of Energy, Natural Resource, and Environmental Economics, Vol.1. 2013. ss.151-155. Viitattu 22.8.2023 Saatavissa https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/B9780123750679001194#a0010

EEA. 2023. Green accounting. European Environmental Agency. EEA Glossary. Viitattu 26.6.2023. Saatavissa https://www.eea.europa.eu/help/glossary/eea-glossary/green-accounting

EFRAG. 2023a. EFRAG welcomes the adoption of the delegated act on the first set of European sustainability reporting standards (ESRS) by the European Commission. Press Release 31.7.2023. Viitattu 3.8.2023. Saatavissa https://www.efrag.org/News/Public-439/EFRAG-welcomes-the-adoption-of-the-Delegated-Act-on-the-first-set-of-E

EFRAG. 2023b. Draft European Sustainability Reporting Standard. ESRS 1. General Requirements. November 2022. Viitattu 3.8.2023. Saatavissa https://efrag.org/Assets/Download?assetUrl=%2Fsites%2Fwebpublishing%2FSiteAssets%2F06%2520Draft%2520ESRS%25201%2520General%2520requirements%2520November%25202022.pdf

EPA. 1995. An Introduction of Environmental Accounting as a Bussiness Management Tool. Key Concepts and Terms. United States Environmental Protection Agency. Office of Pollution Prevention and Toxics. MC 7409. Washington, D.C. 20460. June 1995. EPA 742-R-95-001.Viitattu 24.7.2023. Saatavissa https://www.epa.gov/sites/default/files/2014-01/documents/busmgt.pdf

ESCWA.2023. Green accounting. United Nations Economic and Social Commission for Western Asia. Viitattu 24.7.2023. Saatavissa https://archive.unescwa.org/green-accounting

European Commission. 1999. Forward Studies Unit. 1999. Scenarios Europe 2010. Five possible futures for Europe. Working paper. Viitattu 17.7.2023. Saatavissa https://www.eea.europa.eu/help/glossary/eea-glossary/green-accounting

European Comission.2022. ANNEX to the proposal for a DIRECTIVE OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL on Corporate Sustainability Due Diligence and amending Directive (EU) 2019/1937. Brussels, 23.2.2022 COM(2022) 71 final. Viitattu 16.5.2023. Saatavissa https://commission.europa.eu/system/files/2022-02/1_2_183888_annex_dir_susta_en.pdf

European Commission, Organisation for Economic Co-operation and Development, United Nations Organisation & World Bank. 2003. Integrated environmental and economic accounting 2003 : final draft circulated for information prior to official editing. Luxembourg: Publications Office of the European Union. Viitattu 28.8.2023. Saatavissa https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/325d14b5-0533-455c-a19d-fdfeac09eaa7/language-en

Greenham, T. 2010. Green Accounting: A Conceptual Framework. International Journal of Green Economics. Vol.4. No 4. 333-345. Viitattu 4.5.2023. Saatavissa DOI:10.1504/IJGE.2010.037655

Huttunen, L. 2023. Vihreä tilinpäätös, katsaus Vihreä vastuu -hankeryhmälle. 3.4.2023. Julkaisematon.

TEPA-termipankki. 2023. Erikoisalojen sanastojen ja sanojen kokoelma. Sanastokeskus. Viitattu 3.8.2023. Saatavissa: https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/environmental%20accounting

Vihreä vastuu -hankeryhmä. 2023. Vihreä tilinpäätös. Hankeryhmän työstämät ja hyväksymät määrittelyt ja sisällöt käsitteelle vihreä tilinpäätös. 23.5.2023. Julkaisematon työpaperi.

Zhou, Z., Jing, O. & Shihui L. 2016. Ecological Accounting: a Research review and conceptual framework. Journal of Environmental Protection. Vol.7. N:o. 5, April 2016. Viitattu 14.8.2023 Saatavissa https://www.scirp.org/journal/paperinformation.aspx?paperid=65401

Kirjoittaja

Lea Huttunen on työskennellyt LAB-ammattikorkeakoulun liiketalousyksikössä vastuullisuusasiantuntijana LAB -ja Laurea -ammattikorkeakoulun yhteisessä Vihreä vastuu -hankkeessa. Hanke päättyy 31.8.2023.

Julkaistu 29.8.2023

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1217963 (CC0)