Välityömarkkinoilta yksilöllisiä polkuja työelämään

Työvoimapula puhututtaa Covid19-pandemian jälkeisessä ajassa, vaikka samaan aikaan työttömien työnhakijoiden määrä on iso. Avoimien työmarkkinoiden ja työttömien työnhakijoiden kohtaanto-ongelmaan tarvitaan ratkaisuja. Erilaiset tukityöllistämisen muodot tarjoavat joustavan tavan työllistyä. Pidempiaikaisiin ratkaisuihin tarvitaan kuitenkin työelämän vastaanottavuuden ja moninaisuusosaamisen edistämistä sekä tietoa erilaisista työllistämisen tuista, joita yritysten on mahdollista saada.

Kirjoittaja: Outi Jokinen

Välityömarkkinat työttömyyden ja avointen työmarkkinoiden välissä

Työllistymispolut ja tiet työelämään ovat yhtä moninaisia kuin me ihmisetkin. Polulla voi kohdata isompia tai pienempiä haasteita, joihin tarvitsee tukea. Osa kaipaa työllistymispolun varrella pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista tukea eikä työllistyminen suoraan avoimille työmarkkinoille ole mahdollista.

Työttömyyden ja avointen työmarkkinoiden väliä kutsutaan välityömarkkinoiksi. Sen tehtävänä on toimia matalan kynnyksen reittinä kohti avoimia työmarkkinoita ja parantaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työmarkkina-asemaa. Välityömarkkinoilla pyritään ihmisen voimavarojen kasvattamiseen sekä ammattitaidon ja osaamisen lisäämiseen. (SOSTE 2019; Vates 2022.)

Kolmannen sektorin ja järjestöjen rooli välityömarkkinoilla suuri; keskeisimpiä välityömarkkinatoimijoita ovat mm. järjestöt, säätiöt, työpajat, sosiaaliset yritykset ja erilaiset hankkeet, jotka on perustettu edistämään heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä. Näiden lisäksi välityömarkkinoilla toimivat kunnat, koulutusorganisaatiot ja yksityiset yritykset esim. mahdollistamalla työkokeilua tai työllistämällä palkkatuella. (SOSTE 2019.)

Erilaiset matalan kynnyksen palvelut, jotka lisäävät osallisuutta, ovat polun alkupäässä. Näiden jälkeen tulevat työhön valmentavat työpajat ja erilaiset valmennukset. Sosiaaliset ja yhteiskunnalliset yritykset työllistävät heikossa työmarkkina-asemassa olevia. Välityömarkkinatoimijat tarjoavat myös pitkäkestoisen tuen palveluita ja valmennusta. Välityömarkkinatoimijoihin luokitellaan kuuluvaksi myös työmarkkinoita lähellä toimivat työmarkkinapalvelut. (Vates 2022.)

Kuva 1. Välityömarkkinoiden toimintamallit ja palvelujärjestelmä kuvaa sitä, mitä välityömarkkinat käytännössä ovat. (Vates 2022.)

Välityömarkkinatoimijoilla on osaamista muun muassa osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien, pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien työllisyyspalveluiden ja tuen tuottamisessa. Tämän lisäksi heillä on myös ensikäden tietoa siitä, mihin tarpeisiin näiden toimenpiteiden tulee vastata. (SOSTE 2019.)

Kartoitus Päijät-Hämeen välityömarkkinatoimijoista

ASKELMAT – Askel askeleelta osallisuuspolku Päijät-Hämeessä -hankkeessa lähdettiin kartoittamaan alkusyksystä 2022 yhdessä Lahden alueen työllisyysverkoston sekä Vates-säätiön aluetoiminnan kanssa Päijät-Hämeen välityömarkkinatoimijoiden määrää, toiminnan muotoja sekä asiakasmääriä. Askelmat -hankkeen yhtenä toimenpiteenä on kehittää kolmannen sektorin palvelukokonaisuutta ja yhteistyöverkostoja työllistymisen tueksi. Lisäksi tavoitteena on nostaa esiin alueen työllistymistä edistävien toimijoiden merkitystä, työn vaikuttavuutta, yhteistyön merkitystä sekä alueen toimivia käytänteitä. (LAB 2022.)

Kyselyyn vastasi yhteensä 22 organisaatiota, joista 18 toimii 3. sektorilla, 2 julkisella sektorilla ja 2 yrityksenä. Yhteensä vastaajien toiminnassa on mukana 3066 asiakasta/vuosi, näistä 2326 asiakasta 3. sektorilla. Alla olevassa taulukossa näkyy jaottelu siitä, millaista työllistymistä edistävää toimintaa vastaajilla on tarjolla.

Kuntouttava työtoiminta	11	50,00 %
Työkokeilu	15	68,20 %
Palkkatuki-työpaikat	14	63,60 %
Työhönvalmennus	9	40,90 %
Koulutukset ja valmennukset	9	40,90 %
Opinnollistaminen	6	27,30 %
Työharjoittelu	13	59,10 %
Oppisopimukset	9	40,90 %
Kokemusasiantuntijat	3	13,60 %
Paikka auki -työpaikka	5	22,70 %
Vaikuttamistyö	7	31,80 %
Työ- ja toimintakyvyn arviointi	2	9,10 %
Vertaistoiminta	7	31,80 %
Joku muu, mikä	5	22,70 %
– Työllistämishankkeet
– Osa-aikatyön tarjoaminen väylänä työllisyyteen, hanketoimintaa
– Vapaaehtoistoiminta
– Kelan ammatillinen kuntoutus
– Yhdyskuntapalvelu

Taulukko 1. Kyselyn vastaukset kysymykseen Millaista työllistymisen tukemiseen tähtäävää toimintaa järjestätte?

Ratkaisuja työvoimapulaan

Työmarkkinakeskusteluissa on Covid-19 pandemian jälkimainingeissa nostettu esiin, että työttömyyden sijasta ongelmaksi on noussut työvoimapula. Kuitenkin syyskuun 2022 lopussa Päijät¬-Hämeessä oli 10 491 työtöntä työnhakijaa ja 2496 avointa työpaikkaa. (Hämeen ELY-keskus 2022.) Myös välityömarkkinakartoitus osoittaa, että välityömarkkinoilla omaa osaamista ja työelämävalmiuksia halutaan kehittää. Mikä tämän kohtaanto-ongelman takana on, kun työnhakijat ja työnantajat eivät kohtaa?

Jokainen voi nähdä jo pikaisella katsauksessa avoimiin työpaikkoihin, että hakijoiden toivotaan olevan valmiiksi määriteltyyn työtehtävään sopivia sekä tiettyyn osaamistasoon yltäviä. Harvemmassa ilmoituksessa tarjoudutaan työn räätälöintiin yhdessä hakijan kanssa.

Ammatillisten erityisoppilaitoksien verkosto (AMEO 2021) on sanoittanut, että ”Kenestäkään meistä ei ole kaikkiin töihin, mutta kaikista on johonkin työhön.” Yksi vastaus työvoiman saatavuuteen on työn täsmäyttäminen ja räätälöiminen yksilöllisesti. Työn täsmäyttämisessä on kyse siitä, että työntekijän toimintakykyprofiili sekä työn asettamat vaatimukset ja luomat mahdollisuudet täsmäävät. Täsmätyö on siis kohdennettuja tai räätälöityjä työtehtäviä, jotka on suunniteltu tekijälleen. Yksilöllisesti räätälöidyissä työtehtävissä ihmisten osaaminen ja potentiaali pääsevät käyttöön.

Toinen mahdollinen keino on työelämän vastaanottavuuden parantaminen ja moninaisuusosaamisen edistäminen. Tämä on kirjattu myös pääministeri Marinin hallituksen ohjelmaan, jossa tavoitteena luoda työelämän ohjelma lisäämään työnantajien rekrytointi- ja monimuotoisuusosaamista. Ohjelma sisältää toimenpiteitä, joiden avulla työmarkkinoiden rakenteellista syrjintää ja rasismia pyritään vähentämään. Ohjelman avulla halutaan lisätä työyhteisöjen tietoisuutta monimuotoisuuden hyödyistä sekä monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta koskevaa rekrytointi-, johtamis- ja muuta osaamista työelämässä. (Valtioneuvosto 2021.)

Sitran muistiossa Miten huomata yhä moninaisempaa osaamista? tuodaan näkökulmia siihen, miten työyhteisöjen menestymisen kannalta on olennaista tunnistaa, millaista osaamista tarvitaan ja millaista osaamista työntekijöillä ja potentiaalisilla uusilla työntekijöillä on. Tulee tiedostaa, että osaaminen ei ole pelkästään tutkinnoista tai ammattista kertyvää, vaan osaamista voi hankkia monin tavoin. Työyhteisöissä on tärkeää kiinnittää huomiota käytäntöihin ja ajattelutapoihin, jotka voivat jättää moninaista osaamista piiloon. Työyhteisöissä ja rekrytoinneissa on keskeistä tunnistaa, tuoda esiin ja vaalia monenlaisia vahvuuksia. (Ketamo ym. 2022.)

SOSTEn (2022) tekemässä Yritysten näkemyksiä välityömarkkinoista sekä heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistämisestä -selvityksessä käy ilmi, että välityömarkkinoita ei tunneta monissa yrityksissä hyvin. Selvityksen mukaan heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien palkkaamisesta ollaan epävarmoja, mutta yleisesti kiinnostuneita. Erityisesti vastauksista nousi esiin, että yrityksistä löytyy potentiaalia uusien työmahdollisuuksien luomiseen, mutta huomiota on kiinnitettävä järjestelmän toimimiseen, informaation liikkumiseen ja byrokraattisten prosessien selkeyteen. Yrityksissä tarvitaan myös lisää tietoa saatavilla olevista työllistämisen tuista.

Kohtaanto-ongelmaa ja työelämän murroskohtaa ei ratkaista ilman tekoja ja vastavuoroisuutta. Sekä työnhakijat että työnantajat tarvitsevat tukea, jotta työnhakijat ja työpaikat saadaan kohtaamaan. Tarvitaan välityömarkkinoiden ja avoimien työmarkkinoiden tiiviimpää yhteistyötä, jotta heikossa työmarkkina-asemassa olevien polut vievät erilaisten tukitoimien ja palveluiden kautta töihin avoimille työmarkkinoille.

Lähteet

AMEO. 2021. Ammatillisten erityisoppilaitosten kumppanuusverkosto. Olemme täsmätyön puolestapuhujia! Viitattu 28.9.2022. Saatavissa https://ameo.fi/vaikuttaminen/kannanotot/

Hämeen ELY-keskus. 2022. Työllisyyskatsaus syyskuu 2022. Viitattu 24.10.2022. Saatavissa https://www.temtyollisyyskatsaus.fi/Textbase/Tkat-15/Pdf/Tkat_fi.pdf

Ketamo, H., Ollila, J. & Paaso, L. 2022. Miten huomata yhä moninaisempaa osaamista?
Sitran muistio, helmikuu 2022. Helsinki: Sitra. Viitattu 24.10.2022. Saatavissa https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/02/sitra-miten-huomata-yha-moninaisempaa-osaamista.pdf

LAB. 2022. ASKELMAT – Askel askeleelta osallisuuspolku Päijät-Hämeessä -hanke. Viitattu 28.9.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/askelmat

SOSTE. 2019. Välityömarkkinoiden yhteistyöryhmä. Välityömarkkinat ja tarvelähtöiset työllisyyspalvelut. Helsinki: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. SOSTEn julkaisuja 3/2019. Viitattu 28.9.2022. Saatavissa https://www.soste.fi/wp-content/uploads/2020/01/SOSTE-julkaisu-2019-Valityomarkkinat-ja-tarvelahtoiset-tyollisyyspalvelut.pdf

SOSTE. 2022. SOSTEn selvitys: Yrityksissä on potentiaalia heikoimmassa
työmarkkina-asemassa olevien työllistämiseen. Viitattu 25.10.2022. Saatavissa https://www.soste.fi/wp-content/uploads/2022/06/2022-06-07-SOSTE-tyollistamissselvitys.pdf

Valtionneuvosto. 2021. Työelämän monimuotoisuusohjelma. Toimenpideohjelma työelämän monimuotoisuuden edistämiseksi maahanmuuton ja kotoutumisen näkökulmasta. Viitattu 24.10.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-663-5

Vates. 2022. Välityömarkkinat. Viitattu 25.10.2022. Saatavissa https://www.vates.fi/vates/kehittamistoiminta/valityomarkkinat.html

Kirjoittaja

Outi Jokinen toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä ASKELMAT – Askel askeleelta osallisuuspolku Päijät-Hämeessä -hankkeessa. Hän on koulutukseltaan Yhteiskuntatieteiden maisteri ja työskennellyt vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymistä ja osallisuutta edistävissä hankkeissa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1324056 (CC0)

Julkaistu 16.11.2022