Velvoite kerätä biojäte erikseen muusta jätteestä laajenee yhä pienempiin kiinteistöihin ja kuntiin. Samalla keräykseen on kehitettävä uusia, kustannuksia ja kilometrejä säästäviä ratkaisuja.

Kirjoittaja: Mari Sarvaala

Jätelain laajan uudistuksen myötä biojätteen erilliskeräys tulee pakolliseksi kaikille asukkaille yli 10 000 asukkaan taajamissa. Yli viiden asunnon taloyhtiöissä keräysvelvoite alkaa ensi kesänä reilun puolen vuoden päästä. Kaikille tällaisten taajamien asukkaille, myös omakotitaloille, biojätteen keräys tulee pakolliseksi heinäkuussa 2024. Vaihtoehtona on kotikompostointi. (Ympäristöministeriö 2021).

Suomalaiset lajittelevat biojätettä erilliskeräykseen vuosittain 275 miljoonaa kiloa (50 kg/hlö/v). Sekajätteenä kotiroskiksiin menee kuitenkin vielä valtaosa biojätteestä, yli 300 miljoonaa kiloa. (Rakasta jokaista murua -kampanja 2021). Sekajätteen joukossa on 33 prosenttia biojätettä (KIVO 2021), joka poltetaan.

Kannustusta määräysten sijaan

Eri puolilla Suomea on kokeiltu ja kokeillaan parhaillaan erilaisia menetelmiä, miten biojätettä voitaisiin kerätä entistä tehokkaammin erityisesti taajamien kotitalouksista.

Asukkaita on kannustettu biojätteen erilliskeräykseen antamalla maksutta keräysastioita, kohtuullistamalla osallistuvien tyhjennysmaksujen suuruutta tai mahdollistamalla pidemmät keräysvälit muilla jätejakeille tai eri vuodenaikoina. Erityisesti kehitettävinä kohtina ovat biojätteen keräysvälin pidentäminen (hajuhaitat), ja toisaalta keräysauton kustannustehokas liikkuminen taajama-asutuksen joukossa. (Skyttä 2020, Varho 2020).

Kuntien jätehuoltomääräyksissä voi olla tiukempia velvoitteita biojätteen keräykselle kuin jätelain määräämä. Tällä hetkellä biojätteen erilliskeräyksen intensiteetti vaihtelee jäteyhtiöittäin, minkä kokoisten taloyhtiöiden (asuntojen määrä) on kerättävä tai miten asutuksen tiheys vaikuttaa keruualueen rajaukseen.

Biojätteen lajittelun ja erilliskeräyksen velvoittaminen eivät ole taloudellisesti perusteltua kaikilla alueilla. Kuitenkin biojätteen erilliskeräyksen järjestäminen on jätehuollon palvelutason, kokonaisuuden ja etusijajärjestyksen (hyötykäyttö ennen loppusijoitusta) kannalta tärkeää. (Luukkonen ym. 2014, 34).

Vaihtoehtona biojätteen erilliskeräykselle on ruokajätteen kompostointi kiinteistöllä. Tällöin on tehtävä jätehuoltoyhtiölle kompostointi-ilmoitus. Kompostorin on oltava biojätteen kompostointiin soveltuva lämpöeristetty, suljettu ja hyvin ilmastoitu, johon haittaeläinten pääsy on estetty. Kompostointia on mahdollista tehdä itse vain kesäaikaan ja talvella osallistua järjestettyyn biojätteen keräykseen.

Kiinteistökohtaisesta kimppaan

Kiinteistökeräys on perinteisin tapa hoitaa jätehuolto. Siinä taloyhtiöiden pihassa on jätepiste, jossa on astiat usealle eri jätelajille, tyypillisesti paperille, kartongille, energia-, bio- ja sekajätteille.

Viime aikoina ovat yleistyneet erilaiset yhteiset jätteiden kimppa-astiat naapureiden kanssa tai korttelikeräyksenä koko asuinalueella, jolloin jätehuolto saadaan hoidettua kustannustehokkaammin. Tällöin jätepiste on tärkeä sijoittaa keskeiselle paikalle, johon jokaisella asukkaalla on helppo ja toimiva kulku.

Lahden alueella on tuore biojätteen erilliskeräyksen kokeilu vuosilta 2020–21. Siinä asuinalueen yksittäisten kotitalouksien biojätteet kerätään ensin pienastioista pakettiautolla ja viedään alueella oleviin muutamiin isompiin biolinkkeihin, joista biojäte noudetaan jäteautolla. Näin ison kaluston liikennettä pienataloalueella on saatu vähennettyä, ja toisaalta biojätteen keruuta tehostettua. (Salpakierto 2021).

Länsi-Uudellamaalla Lohjalla on meneillään monilokerokokeilu nelilokeroisella hyötyjäteastialla ja erillinen biojätteen keräykseen suunniteltu ilmastoitu jäteastia, joka edistää jätteen kuivumista ja ehkäisee näin hajuhaittoja ja jäätymistä, kun kosteutta haihtuu paremmin. Hyvän ilmastoinnin ansiosta ruokajäte on myös kevyempää ja jäteastian käyttö hygieenisempää. Kuivana biojäte ei aiheuta hajuhaittoja, jolloin tyhjennysväliä voidaan pidentää, joka puolestaan tuo kustannussäästöjä. (Rosk´n Roll 2021).

Kuopion seudulla testattiin pari vuotta sitten jäteautoon tyhjennettävää kompostoria, joka oli erityisesti tähän tarkoitukseen suunniteltu malli. Tyhjennettävällä kompostorilla biojätteen tyhjennysväliä voitiin pidentää useampaa kuukauteen tavallisen kahden viikon sijaan. Lisäksi kotitaloudelle ei tullut ongelmaa kompostorin jäätymisestä talvella tai ei tarvinnut miettiä, mihin kompostimullan käyttää. (Veteli 2019).

Digiä mukaan jätehuoltoon

Käyttäjä voi itse vaikuttaa jätemaksujen suuruuteen tuottamansa jätteen määrällä, kun käytetään elektronisia tunnistustekniikoita. Tällaiset PAYT- (Pay as you throw) järjestelmät voivat koostua esimerkiksi jäteastian tyhjennyskerroista, astiatilavuudesta tai jätteen painosta. Jäteastiaa käyttäessä käyttäjä voidaan tunnistaa esimerkiksi kiinteistökohtaisilla elektronisilla tunnistuskorteilla, kuten avaintägeillä tai puhelimen bluetooth-yhteydellä. (Skyttä 2020).

Pirkanmaan Jätehuollon alueella Tampereen Vuoreksessa alkoi jätteiden putkikeräys lokakuussa 2021, jossa bio- ja sekajäte sekä muovipakkaukset ja paperi kerätään erikseen ja syötetään keruupisteellä putkeen. Putkikeräyksen syöttöpisteiden luukut avautuvat sähköisillä avaimilla. Jätelajit tyhjennetään syöttöputkista alipaineen ja ilmavirran avulla putkistoa pitkin koontiasemalle omiin kontteihin. Jäteautot tyhjentävät kontit tietyin väliajoin ja kuljettavat jätteet jatkokäsittelyyn. (Pjhoy 2021). Putkijärjestelmä vähentää jäteajoneuvojen liikennettä asuinalueilla, mikä lisää turvallisuutta ja vähentää melua. Tämän lisäksi hajuhaitat vähenevät ja alueesta tulee siistimpi ja hygieenisempi. (Skyttä 2020).

Etelä-Savossa biojätettä kerätään parhaillaan kokeiluna yhteiskeräysastioihin kaupunkialueella ja kuntien taajamissa kauppojen yhteydessä tai hyötyjaepisteillä. Ristiinassa ja Haukivuorella keräys on pienjäteasemien yhteydessä lukolliseen astiaan. Avain annetaan mukaan liittyneille. Biojätteen alueelliseen keräykseen voivat liittyä niin vakituiset kuin vapaa-ajan asukkaat taajamasta ja haja-asutusalueelta. Käytöstä laskutetaan biojätekeräyksen vuosimaksu kerran vuodessa. Vuoden 2022 alusta lähtien biojätteen keräykseen voi liittyä myös vain puoleksi vuodeksi, joko kesä- tai talvikaudeksi. (Metsäsairila 2021).

Biojätteestä multaa ja energiaa

Kun biojäte eloperäisenä jätteenä saadaan kerättyä hyötykäyttöön entistä tarkemmin, hiilidioksidipäästöt ilmaan vähenevät ja toisaalta biojätteen hyödyntäminen ja käyttömahdollisuudet paranevat. Sekajätteen joukossa biojätteen ainoaksi käytöksi jää poltto energiaksi, kun kiertotalouden mukaisena tarkoituksena olisi aineksen ensisijainen hyödyntäminen materiaalina.

Biojätteestä saadaan mädätettynä biokaasua, jota voidaan jalostaa liikennepolttoaineeksi tai käyttää energiana. Kompostoituna multana biojätettä käytetään maanparannusaineena, lannoitteena tai viherrakentamisessa.

Lähteet

KIVO. 2021. Koostumustietopankki. [Viitattu 3.11.2021]. Saatavissa: https://kivo.fi/ymmarramme/koostumustietopankki/

Luukkonen, H., Innala, T. ja Nurmikolu, M. 2014. Jätehuoltomääräysten laatiminen – ote oppaasta jätehuoltomääräysten laatimiseen. Helsinki: Kuntaliitto – Kommunförbund.

Metsäsairila. 2021. Biojäte. Alueellinen biojätteen keräys. [Viitattu 5.11.2021]. Saatavissa: https://www.metsasairila.fi/kiinteiston-jatehuolto/pientalot-ja-vapaa-ajan-asunnot/biojate.html

Pjhoy. 2021. Lajittelu ja putkijärjestelmän käyttö. [Viitattu 5.11.2021]. Saatavissa: https://pjhoy.fi/palvelut/asukas/putkikerays/lajittelu-ja-putkijarjestelman-kaytto/

Rakasta jokaista murua -kampanja. 2021. Polttaisitko sinä vettä? Uusi kampanja päivittää suomalaisten tietämyksen biojätteen lajittelusta. [Viitattu 3.11.2021]. Saatavissa: https://www.biojate.info/artikkelit/?newsid=3&newstitle=Polttaisitko+sin%C3%A4+vett%C3%A4%3F+Uusi+kampanja+p%C3%A4ivitt%C3%A4%C3%A4+suomalaisten+tiet%C3%A4myksen+bioj%C3%A4tteen+lajittelusta

Rosk´n Roll. 2021. Monilokeropalvelun tutkimushanke. [Viitattu 5.11.2021]. Saatavissa: https://www.rosknroll.fi/rosknroll/tutkimus-ja-kehitys/monilokeropalvelun-tutkimushanke/

Salpakierto. 2021. Biojätteen erilliskeräyspalvelun kokeilu Lahdessa. [Viitattu 5.11.2021]. Saatavissa: https://salpakierto.fi/bioneeri/bioneerikokeilu/

Skyttä, F. 2020. Biojätteen erilliskeräyksen tehostaminen Kiertokaari Oy:n toimialueella. AMK-opinnäytetyö. Hämeen ammattikorkeakoulu, bio- ja elintarviketekniikka. Hämeenlinna. [Viitattu 5.11.2021]. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005067538

Varho, E. 2020. Pientalokiinteistöjen biojätteen keräysvaihtoehdot pääkaupunkiseudulla. AMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu, energia- ja ympäristötekniikka. Helsinki. [Viitattu 5.11.2021]. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111222767

Veteli, A. 2019. Omakotitalojen asukkaita houkutellaan kierrättämään jäteautoon kipattavalla
kompostorilla – säiliö tyhjennetään vain pari kertaa vuodessa. YLE Uutiset. [Viitattu 8.11.2021]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-11080671

Ympäristöministeriö. 2021. Usein esitetyt kysymykset jätteiden erilliskeräyksestä kiinteistöillä. [Viitattu 3.11.2021]. Saatavissa: https://ym.fi/-/usein-esitetyt-kysymykset-jatteiden-erilliskerayksesta-kiinteistoilla

Kirjoittaja

Mari Sarvaala työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja toimii projektipäällikkönä BIOSYKLI-hankkeessa, jossa on tehty biojätteen erilliskeräyskokeilu Lahden alueella.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/901711 (CC0)

Julkaistu 22.11.2021

Viittausohje

Sarvaala, M. 2021. Vaihtoehtoisia menetelmiä biojätteen erilliskeräykseen. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/vaihtoehtoisia-menetelmia-biojatteen-erilliskeraykseen/