EU- neuvosto hyväksyi energiatehokkuusdirektiivin muutoksen 12.4.2024 ja direktiivi tuli voimaan 28.5.2024. Energiatehokkuusdirektiivin pääperiaate on energiatehokkuus ensin ja se sisältää mm. energian loppukäytön vähentämistavoitteen, julkisen energiankulutuksen vähentämisen ja hankintojen energiatehokkuuden sekä rakennusten korjausvelvoitteen ja energiansäästövelvoitteen kaudelle 2021–2030. Julkiselle sektorille tulee suuret vähentämistavoitteet ja yritysten pakollinen energiakatselmus muuttuu energiakulutuspohjaiseksi.

Kirjoittaja: Mika Keski-Luopa

EU:n energiatehokkuusdirektiivi

Energiatehokkuusdirektiivin ensisijaisena tavoitteena on rakennusten kasvihuonepäästöjen ja energian loppukulutuksen vähentäminen vuoteen 2030 mennessä. Se asettaa myös pitkän tähtäimen tavoitteet rakennuksille matkalla EU:n ilmastoneutraalisuutta vuonna 2050. Energiatehokkuusdirektiivin muutos on osa EU:n 55- valmiuspakettia. Valmiuspaketin tarkoitus on vähentää EU:n päästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. EU:n parlamentti hyväksyi energiatehokkuusdirektiivin (EU 2023/1791) muutoksen 12.3.2024, EU- neuvosto 12.4.2024 ja direktiivi tuli voimaan 28.5.2024. (Ympäristöministeriö 2024)

Energiatehokkuusdirektiivi on kunnianhimoinen, monimuotoinen ja laaja-alainen direktiivi, jonka tavoitteita kiristettiin neuvotteluiden kestäessä huoltovarmuussyistä (Kotro 2023). Direktiiviä on valmisteltu kauan, sillä se vaikuttaa suuresti yritysten ja kuntien toimintaympäristöön ja asuinrakennuksiin. Ehdotus uudeksi energiatehokkuusdirektiiviksi esitettiin heinäkuussa osana 55- valmiuspakettia (Kotro 2023). Huoltovalmiussyistä tehty kiristys liittynee Ukrainan sodan aiheuttamaan konkreettiseen huomioon Euroopan riippuvuudesta Euroopan ulkopuolella sijaitsevista energialähteistä. Energiatehokkuusdirektiivin kansallisen toimeenpanon takaraja on lokakuussa 2025 (Kotro 2023). Tähän mennessä on tehtävä ja asetettava voimaan kansallisiin lainsäädäntöihin tarvittavat muutokset. Suomessa muutokset kansalliseen lainsäädäntöön käynnistyvät kevään 2024 aikana (Ympäristöministeriö 2024).

Energiatehokkuus ensin

Energiatehokkuusdirektiivin pääperiaate on energiatehokkuus ensin. Direktiivi sisältää mm. energian loppukäytön vähentämistavoitteen, julkisen energiankulutuksen vähentämisen ja hankintojen energiatehokkuuden sekä rakennusten korjausvelvoitteen ja energiansäästövelvoitteen kaudelle 2021–2030 (Kotro 2023). Pääsääntöisesti energiatehokkuusdirektiivin muutokset koskevat yritysten ja kuntien energiankäyttöä sekä energiatehokkuutta. Myös asunrakennusten energiatehokkuuteen kohdistuu uusia vaatimuksia.

Energiatehokkuusdirektiivin valmistelun aikana heräsi pelko siitä, että kaikki asuinrakennukset olisi korjattava energiatehokkaammaksi. Energiatehokkuusdirektiivissä määritellään, että asuinrakennuskannan energiatehokkuuden on keskimäärin parannuttava tietyn verran (Ympäristöministeriö 2024). Tämä tarkoittaa sitä, että uusien rakennusten on oltava entistä energiatehokkaampia ja vanhoille rakennuksille voidaan esittää esimerkiksi rakennusluvan vaatimien muutosten yhteydessä toteutettavia energiatehokkuustoimia (Direktiivi 2023/1791). Aurinkopaneelit tai aurinkokeräimet tulevat pakolliseksi asuintaloissa vuonna 2029 (Lassila 2024).

Uusitun energiatehokkuusdirektiivin vaikutukset Siirtymä- ja RELE- hankkeiden kohderyhmään

Siirtymä- hanke (Siirtymä uusiutuvan energian ja resurssitehokkuuden hiilineutraaleihin ekosysteemeihin) perustuu ekosysteemiajatteluun ja se kehittää toimijoiden välistä uusiutuvan energian tuotantoyksiköiden, energiamuunnosten ja energiavarastojen yhteentoimivuutta Päijät-Hämeessä. (LAB 2022)

EU:n jäsenvaltioiden olisi edistettävä energiayhteisöjen roolia sillä ne voivat edistää energiatehokkuutta paikallisella tasolla ja yritysten kestäviä investointeja (Direktiivi 2023/1791, 22). Kansallisten säätelyviranomaisten on varmistettava, että sellaiset siirto- ja jakelutariffeihin kannustimet poistetaan, jotka ovat haitallisia sähkön ja kaasun tuotannon, siirron, jakelun ja toimituksen energiatehokkuudelle (Direktiivi 2023/1791, 65). Suomessa kansallinen lainsäädäntö mahdollistaa tällä hetkellä vain kiinteistön sisäiset energiayhteisöt ja kiinteistön tontin rajan ulkopuolella tuotetun uusitutuvan energian tuotannon siten, että se siirretään vain yhteen kiinteistöön. Suomen lainsäädäntö ei tällä hetkellä mahdollista hajautettuja energiayhteisöjä ja siirtoverkon yli tapahtuvia energiayhteisöjä kuin maksamalla sähkönsiirtoyhtiön normaalit verkkotariffit. Tämä haittaa yritysten energiayhteisöjen syntymistä.

Siirtymä- hankkeessa arvioitiin päijäthämäläisten yritysalueiden uusiutuvan energian ja energiavarastojen ekosysteemiyhdistelmien toimintaa ja todettiin Vierumäen alueen olevan yksi potentiaalisimmista kohteista (Grönman 2024). Heinolan kaupunki kuului hankkeen ohjausryhmään ja oli kiinnostunut Vierumäen alueen energiatehokkuuden parantamisesta. Koska Vierumäki oli potentiaalinen kohde energiaekosysteemille ja Heinolan kaupunki oli kiinnostunut asiasta, niin oli luontevaa jatkaa uudella hankkeella, jossa Vierumäen yritykset olivat yksi kohderyhmistä.

RELE- hankkeen (Ratkaisuja alueelliseen kestävyyteen ja energiatehokkuuteen) tarkoitus on vanhojen julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen, Vierumäen alueen yrityskiinteistöjen energiatehokkuuden ja kestävyyden parantaminen, energiakulutus- ja tehokkuustiedon datanhallinta ja hyödyntäminen kaupunkimalleissa sekä varautuminen EU:n 55- valmiuspakettiin. (LAB 2024)

Energiatehokkuusdirektiivissä edellytetään julkisen sektorin toimivan esimerkkinä energiatehokkuudessa ja julkisten toimijoiden, asevoimia lukuun ottamatta, on korjattava vuosittain 3 prosenttia rakennuskannastaan lähes nollaenergiarakennuksiksi tai päästöttömiksi rakennuksiksi sekä vähennettävä energiankulutustaan vuosittain 1,9 prosenttia vuoden 2021 tasosta (Direktiivi 2023/1791,16–17). Energiatehokkuusdirektiivi vaatii vuonna 2026 uusiin julkisiin ja kaupallisiin yli 250 m2 rakennuksiin asennettavaksi aurinkopaneelit (Tähkänen 2023). RELE- hankkeessa pyritään lisäämään julkisen sektorin taloteknisten laitteiden elinikää ja parantamaan energiatehokkuutta tekemällä mm. energiakatselmuksen tapaisia toimia ja tutkimalla yritysten sekä julkisten toimijoiden halukkuutta tehdä vapaaehtoisia energiakatselmuksia (LAB 2024).

Uusitussa energiatehokkuusdirektiivissä yritysten pakollinen energiakatselmusvelvoite muuttuu suuria yrityksiä koskevasta pakollisuudesta energiankulutuspohjaiseksi. Jos yrityksen kolmen edellisen vuoden energiankulutuksen keskiarvo on 2 800–24 000 MWh vuodessa, niin ensimmäinen pakollinen energiakatselmus on tehtävä viimeistään syksyllä 2026 ja jos vuosittainen energiankulutus on yli 24 000 MWh, niin yrityksen on otettava käyttöön sertifioitu energianhallintajärjestelmä (Heinaro 2024). Energianhallintajärjestelmän on oltava riippumattoman elimen sertifioima eurooppalaisten tai kansainvälisten standardien mukaisesti ja energiakatselmukset toteuttavat valtuutetut asiantuntijat riippumattomasti ja kustannustehokkaasti (Direktiivi 2023/1791, 46–47).

Siirtymä- ja RELE- hankkeet tutkivat yritysalueiden ja julkisen sektorin toimijoiden energiatehokkuuden parantamismahdollisuuksia Päijät-Hämeessä. Tarkoituksena on edistää alueiden kestävää kehitystä, kasvua ja kilpailukykyä ja elinympäristön laatua. Tiedon lisääntyminen auttaa myös päättäjiä tekemään ratkaisuja siitä, mihin energiatehokkuustoimissa tulisi keskittyä.

Lähteet

Direktiivi 2023/1791. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi energiatehokkuudesta (2023/1791) ja asetuksen (EU) 2023/955 muuttamisesta. Euroopan unionin virallinen lehti 20.9.2023. Viitattu 14.6.2024. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32023L1791

Grönman, A. 2024. Siirtymä uusiutuvan energian ja resurssitehokkuuden hiilineutraaleihin ekosysteemeihin Esitys Heinolassa 28.5.2026 järjestetyssä InnoHub- tapahtumassa.

Heinaro, H. 2024. Ajankohtaista energiakatselmuksista pk-yrityksille. Viitattu 12.6.2024. Saatavissa https://www.motiva.fi/files/22407/1._Ajankohtaista_energiakatselmuksista_pk-yrityksille_Harri_Heinaro_Motiva_Oy.pdf

Kotro, P. 2023. Uutta energiatehokkuuteen 2024. Esitys Uutta energiatehokkuuteen 2024- tilaisuudessa. 14.12.2023. Viitattu 14.6.2024. Saatavissa https://www.motiva.fi/files/21956/Uutta_energiatehokkuuteen_2024_esitykset.pdf

Lassila, A. 2024. EU määrää: Uusiin asuintaloihin on tulossa aurinkopaneelipakko. Viitattu 17.6.2024. Saatavissa https://www.hs.fi/talous/art-2000010434010.html

LAB. 2024. RELE – Ratkaisuja alueelliseen kestävyyteen ja energiatehokkuuteen. Viitattu 14.6.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/rele-ratkaisuja-alueelliseen-kestavyyteen-ja-energiatehokkuuteen

LAB. 2022. Siirtymä uusiutuvan energian ja resurssitehokkuuden hiilineutraaleihin ekosysteemeihin. Viitattu 14.6.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/siirtyma

Tähkänen, M. 2024. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi valmistunee alkuvuodesta. Viitattu 17.6.2024. Saatavissa https://figbc.fi/rakennusten-energiatehokkuusdirektiivi-valmistunee-alkuvuodesta

Ympäristöministeriö. 2024. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistus. Viitattu 14.6.2024. Saatavissa https://ym.fi/rakennusten-energiatehokkuusdirektiivin-uudistus

Kirjoittaja

Mika Keski-Luopa toimii TKI-asiantuntijana Siirtymä-hankkeessa ja projektipäällikkönä METE2- ja RELE- hankkeessa. Lisäksi kirjoittaja toimii LABin ja Heinolan kaupungin välisen InnoHub-yhteistyön koordinaattorina.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1089490 (CC0)

Viittausohje

Keski-Luopa, M. 2024. Uusittu energiatehokkuusdirektiivi astui voimaan toukokuun lopussa. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/uusittu-energiatehokkuusdirektiivi-astui-voimaan-toukokuun-lopussa/

Päijät-Hämeen liitto, The regional Council of Päijät-HämeEuroopan unionin osarahoittama