Työntekijöiden pitovoimaa DEI-osaamista lisäämällä

Yritykset pohtivat osaamista, jolla varmistetaan tulevaisuuden kilpailukyky. Jatkuva oppiminen haastaa myös pienyrityksiä Suomessa. Kun tarvittavaa osaamista on saatu, seuraavaksi pohditaan miten osaaminen eli osaajat pidetään talossa.

Kirjoittaja: Tarja Isola

Pk-yritykset hyötyvät generalisteista

Moniosaajana generalisti osaa hahmottaa kokonaisuuksia, erilaisia todellisuuksia sekä hyödyntää monialaista ja monitieteistä osaamista yrityksen haasteiden ratkomisessa. Generalistille ei ole olemassa vain yhtä totuutta. Generalisti osaa kuvata useita vaihtoehtoisia ratkaisutapoja ja niiden lopputuloksia. Tällaista muutoskyvykkyyttä ja -osaamista pk-yritykset tarvitsevat tulevaisuudessa varmistaakseen kilpailukykynsä. Liian homogeeninen osaaminen yrityksessä voi johtaa kapeakatseiseen tulevaisuudennäkymään.

DuuniExpo 2023 -tapahtumassa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari, toimitusjohtaja Jukka Rantanen, viestintä- ja yhteiskuntajohtaja Paula Korkeamäki ja nuorempi tutkija Sonja Hyrynsalmi keskustelivat Tulevaisuus ja osaaminen -paneelikeskustelussa tulevaisuuden osaamistarpeista niin Lahden seudulla kuin koko Suomessa. Keskustelussa tuotiin esille jatkuvan oppimisen tarve niin yrityksissä kuin työntekijöissäkin, osaajissa, jotka ratkaisevat yrityksen menestymisen.

Kuva 1. DuuniExpo 2023 -tapahtuman paneelikeskustelussa mukana olivat kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari, toimitusjohtaja Jukka Rantanen, viestintä- ja yhteiskuntajohtaja Paula Korkeamäki ja nuorempi tutkija Sonja Hyrynsalmi. (Kuva: Tarja Isola)

Työntekijöiden tulevaisuuden taidoiksi keskustelijat totesivat muun muassa sosiaaliset taidot, muutoskyvykkyyden sekä taidon oppia uutta jatkuvasti. Keskustelijoiden viesti olikin, että Suomi tarvitsee generalisteja! Generalisti on moniosaaja, joka osaa yhdistää monitieteisesti asioita ja joka pystyy hahmottamaan erilaisia todellisuuksia yhtä aikaa (Kirjoittavat Generalistit 2023). Keskustelijat totesivat, että Suomi tarvitsee tulevaisuudessakin sekä asentajia että tohtoreita. Yhteistä kaikille on tarve oppia uutta läpi työelämän. Vaikka tulevaisuudessa tarvitaankin myös yhden asian syväosaajia, generalistien tarve kasvaa koko ajan. (Skinnari ym. 2023)

Pitovoima – mitä se on?

Kun tarvittavat osaajat ja osaaminen on yritykseen hankittu, miten osaajat pidetään yrityksessä? Yritys voi satsata hyvinkin paljon muutoskyvykkyyden ja tarvittavan osaamisen hankkimiseen, mutta haasteen voi aiheuttaa seuraava askel eli yrityksen pitovoima. Miten kullanarvoinen osaaja pidetään yrityksessä? Miksi osaaja jäisi yritykseen töihin? Miksi osaaja jäisi Suomeen töihin?

Ministeri Skinnari totesi, että tärkeä näkökulma osaajien houkuttelemisessa ja pitämisessä on työntekijän palkan määrä, jota alueellisesti esimerkiksi Lahdessa olisi hyvä pohtia ja tarkastella. Ministeri toi esille, että osaaja voi kokea houkuttelevampana Suomen naapurimaista Ruotsin, joka voi tällä hetkellä tarjota korkeampaa palkkaa Suomeen nähden. (Skinnari ym. 2023)

Mutta onko asia noin yksinkertainen? Tämä herättää pohdinnan siitä, millainen on työntekijöiden oma arvomaailma. Millaisia asioita työntekijä voisi arvostaa? Mikä häntä motivoi? Palkka on usein yksi motivaatiotekijä, mutta työntekijä voi arvostaa myös muita asioita, kuten alueen turvallisuutta ja ympäristön puhtautta. Palkka eli raha ei aina riitä, jos muualla on kuitenkin mukavampaa.

Sosiaalinen vastuullisuus houkuttelee osaajia

DuuniExpo 2023 -tapahtumassa piti puheenvuoron toimitusjohtaja, DEI-asiantuntija Priyanka Banerjee (2023), joka kertoi kulttuurin moninaisuuden ja inkluusion merkityksestä yritykselle omien kokemustensa kautta. Banerjeen mukaan Pohjoismaat ovat houkutelleet viime vuosina enemmän kansainvälisiä osaajia kuin aiemmin. Kuinka yksilöt ja organisaatiot voivat houkutella osaajia, mutta myös sitouttaa eri taustoista tulevat osaajat organisaatioon?

Kuva 2. DEI-asiantuntija Priyanka Banerjee DuuniExpo 2023 -tapahtumassa. (Kuva: Tarja Isola)

Vastuullisuus alkaa siitä, että yritys tunnistaa omat vaikutuksensa ympäristöön ja yhteiskuntaan. Yrityksen vastuullisuusajatteluun kuuluu sosiaalinen vastuu, jossa on kyse toiminnan vaikutuksista muun muassa ihmisiin, asiakkaisiin ja työntekijöihin koko toimitusketjussa (Liappis et al. 2019). Yritys tarvitsee sosiaalisen vastuun tekoja ympäristövastuun ja taloudellisen vastuun tekojen lisäksi luodakseen oikeudenmukaista ja elinkelpoista liiketoimintaa. Sosiaalisen vastuun ydin on yksinkertainen: siinä huomioidaan, arvostetaan ja kohdellaan hyvin ihmistä, mutta ei ympäristön kustannuksella. Sosiaalinen vastuullisuus konkretisoituu esimerkiksi hyvään työkulttuuriin ja syrjimättömyyteen, ja sen perustana on ihmisoikeudet. Näin ollen sosiaaliseen vastuullisuuteen liittyy myös työhyvinvoinnin kysymykset sekä työturvallisuus. (Liappis ym. 2019)

Koska ihmiset ovat usein se, jotka varmistavat yrityksen kilpailukyvyn, on yrityksen sosiaaliseen vastuullisuuteen syytä panostaa. On hyvä tunnistaa, että esimerkiksi yhtä oikeaa kulttuurista tapaa toimia ei ole. On vain eri tapoja toimia. DEI viittaa sanoihin Diversity, Equity ja Inclusion, joista Diversity tarkoittaa työyhteisön monimuotoisuutta, Equity oikeudenmukaisuutta ja Inclusion johonkin kuulumista (kuva 3). DEI on osa yritysvastuuta, yrityksen sosiaalista vastuullisuutta. DEI-ajattelua tarvitaan yrityksissä kilpailukyvyn ylläpitämisessä. Kun yritys omaksuu DEI-ajattelun arvot, se on vetoavampi työntekijöille, ja jopa asiakkaille ja sijoittajille.

Kuva 3. Priyanka Banerjee avasi puheenvuorossaan DEIn käsitettä. (Kuva: Tarja Isola)

Yrityksen kilpailukyvyn varmistaa pitovoimaa lisäävä DEI-osaaminen

Sitran mukaan globaali eriarvoisuus tulee kasvamaan ja ekologinen kestävyyskriisi tulee luomaan tarpeen uudistaa taloutta. Luonnon tarjoamien palveluiden romahdus murentaa talouden edellytyksiä ja sen vuoksi vastuullisuus korostuu kaikessa toiminnassa tulevaisuudessa. (Sitra 2023.) Kun pohdimme tulevia haasteita, mitä osaaja arvostaa Suomessa ja suomalaisissa yrityksissä? Mikä on se yrityksen ja Suomen pitovoima?

Yksi vastauksista on, että yritys tarvitsee DEI-osaamista: DEI-osaaminen on yrityksen pitovoimatekijä. Palkka voi olla rekrytointitilanteessa kilpailutekijä, mutta pitovoimaa tarjoaa DEI-osaaminen. Se tarkoittaa sitä, että yrityksessä hyväksytään muun muassa erilainen tapa toimia, otetaan kaikki mukaan, eikä aseteta erilaisia ihmisiä eriarvoiseen asemaan toisiinsa nähden. Tämän saavuttaakseen yrityksen on luotava prosesseja ja rakenteita, jotka tukevat inkluusiota. Millä tavalla teidän yrityksessänne kaikki työntekijät tulevat kuulluiksi ja kokevat, että heitä arvostetaan? Konkreettisia esimerkkejä ovat esimerkiksi yrityksen rekrytointiprosessi, jossa tunnistetaan ja tunnustetaan osaaminen riippumatta henkilön taustasta tai ominaisuuksista, sekä yrityksen organisaatiokulttuuri ja arvot, joihin toiminta nojautuu. Sillä, mitä työpaikalla päivittäin tapahtuu, on suuri merkitys sitoutumiselle yritykseen. Tämän lisäksi yrityksen päätöstentekijöiden tulisi tunnistaa omat ennakkoasenteensa, jotka voivat vaikuttaa esimerkiksi rekrytointipäätöksen tekemiseen.

Lähteet

Banerjee, B. 2023. Cultural Diversity and Inclusion – learn how to work in multicultural teams and create an inclusive work environment. Puheenvuoro DuuniExpo 2023 -tapahtumassa 15.2.2023, Lahti.

Kirjoittavat Generalistit. 2023. Laaja-alainen ja monipuolinen – generalistin määrittelyn vaikeus. Viitattu 16.2.2023. Saatavissa https://generalistit.fi/generalistit/generalistin-maarittelyn-vaikeus/

Liappis, H., Pentikäinen, M. & Vanhala, A. 2019. Menesty yritysvastuulla. Käsikirja kokonaisuuteen. Helsinki: Edita.

Dufva, M. & Rekola, S. 2023. Megatrendit 2023 – Ymmärrystä yllätysten aikaan. Helsinki: Sitra. Sitran selvityksiä 224. Viitattu 16.2.2023. Saatavissa https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2023/#megatrendityon-eteneminen

Skinnari, V., Rantanen, J., Korkeamäki, P. & Hyrynsalmi, S. 2023. Tulevaisuus ja osaaminen -paneelikeskustelu DuuniExpo 2023 -tapahtumassa 15.2.2023, Lahti.

Kirjoittaja

Tarja Isola, KTM, toimii vastuullisen liiketoiminnan lehtorina liiketalous-yksikössä. Tarja on kiinnostunut pk-yritysten vastuullisuushaasteista, vastuullisista liiketoimintamalleista sekä vastuullisuusviestinnästä.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/oma-p%c3%a4%c3%a4oma-raha-omaisuutta-2564740/ (Pixabay Licence)

Julkaistu 10.3.2023