Työkyvyn varhaisen tuen toimien tehostaminen esihenkilötyön kehittämisen avulla

Kirjoittajat: Anna-Maija Ahonen, Essi Vainikka ja Anne Suikkanen

Työkykyjohtaminen käsittää kaikki ne toimenpiteet, joita organisaatio toteuttaa suunnitelmallisesti työturvallisuuden ja työkyvyn edistämiseksi sekä työssä jatkamisen tukemiseksi. Keskeistä työkykyjohtamisessa on työkykyriskien varhainen tunnistaminen ja hallinta. (Ervasti ym. 2022, 14.) Työkykyjohtamista voidaan edistää kohdentamalla toimenpiteitä tunnistettuihin keskeisiin työkyvyttömyysriskeihin, selkeyttämällä tavoitteet näkyviksi organisaation käytännöissä, tukemalla eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja kumppanuutta. (Anttilainen ym. 2022, 19-20.)

Henkilöstöhallinnon tehtävänä on toimia työkykyjohtamisen koordinoijana organisaatiossa. HR (human resources) vastaa organisaation henkilöstön työhyvinvoinnista, määrittelee työkykyyn ja työturvallisuuteen liittyvät tavoitteet, huolehtii yhteisten toimintamallien toimeenpanosta sekä seuraa toimintamallien toteutumista. HR järjestää esihenkilöille tarpeellista koulutusta ja tukee koko henkilöstön työkykyä. (Työterveyslaitos 2021a.) Työterveysyhteistyö liittyy vahvasti työkykyjohtamiseen. Sillä tarkoitetaan työntekijöiden, työnantajan ja työterveyshuollon suunnitelmallista yhteistyötä, jolla tavoitellaan työolojen, työn, terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn edistämistä. Työterveysyhteistyö sisältää työterveystarpeiden tunnistamisen ja työkyvyn tuen toimien suunnittelun. (Ervasti ym. 2022, 18.)

Esihenkilön tehtävänä on seurata työntekijöiden työssä selviytymistä ja jaksamista ja tunnistaa varhaisen tuen tarve (Viljamaa ym. 2015, 23–27). Esihenkilöiden esimerkkinä toimiminen ja hyvä yhteistyö sekä johdonmukainen, kannustava ja työprosesseja kehittävä johtajuus ovat keskeisiä tekijöitä työntekijöiden työkyvyn tukemisessa (Kujanpää 2017, 61). Työkyvyn tuen mahdollistamiseksi esihenkilön tulee tuntea työtehtävien sisältö sekä olosuhteet, jossa työntekijät työskentelevät sekä tiedostaa riskit, jotka työntekoon liittyvät (Työterveyslaitos 2021b). Työntekijällä on merkittävä rooli ja vastuu omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen ja oman osallisuuden parantaminen on olennainen osa oman työkyvyn johtamista. (Kananen 2023, 56-57.)

Mitä varhaisemmin työkyvyn tukitoimet otetaan käyttöön työntekijän työkyvyn heikentyessä, sitä enemmän vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi on käytettävissä (Ervasti ym. 2022, 17). Työkykyä ja työssä jatkamista tukevia toimintaohjeita kutsutaan yleisesti aktiivisen tuen toimintatavaksi ja siihen sisältyy tiivis yhteistyö työterveyshuollon kanssa. Aktiiviseen tukeen sisältyy kolme vaihetta. Varhaisen tuen avulla työkyvyn ja työskentelyn haasteet tunnistetaan ja ne nostetaan yhteiseen keskusteluun riittävän varhaisessa vaiheessa. Tehostettua tukea tarvitaan silloin, kun työpaikan sisäiset toimet eivät ole riittäviä ja työntekijän työkyvyn ja työssä jatkamiseen tarvitaan muita tueksi muita toimijoita, kuten työterveyshuolto. Työhön paluun tuki on tarpeellista työntekijän palatessa työhön pitkän sairauspoissaolon jälkeen. (Hemmi-Lehtola 2017, 14–15.)

Esihenkilöiden kokemukset varhaisen tuen toteuttamisesta

Ahosen ja Vainikan (2025) opinnäytetyön tulosten mukaan esihenkilöt kokivat haastavana esimerkiksi toistuviin lyhyisiin sairauspoissaoloihin puuttumisen, työntekijöiden yksityiselämään ja vapaa-aikaan liittyvien ja työkykyyn mahdollisesti vaikuttavien haasteiden nostamisen keskusteluun, nopeaa reagointia vaativat tilanteet sekä keinojen löytämisen työntekijöiden jaksamisen ja mielenterveyden tueksi (Kuvio 1). Esihenkilöiden kokema tuen tarve työntekijän varhaisen tuen prosessissa korostui tilanteissa, joissa työntekijä suhtautui työkykyselvittelyihin kielteisesti tai silloin, kun tilanne oli monimutkainen ja jollakin tavalla poikkesi tavanomaiseksi koetusta varhaisen tuen prosessista. Esihenkilöt toivat esiin erilaista tarvetta oman osaamisen kehittämiseen varhaisen tuen prosessissa työntekijän tukena toimimiseksi. (Ahonen & Vainikka 2025)

Kuvio 1. Esihenkilöiden kokemia haasteita varhaisen tuen toteuttamisessa (Ahonen & Vainikka 2025, 32)

Esihenkilöt kokivat työntekijän etätyöskentelyyn liittyvänä haasteena työstä suoriutumisen puheeksi ottamisen ja varhaisen tuen toteuttamisen oikea-aikaisesti (Ahonen & Vainikka 2025). Ruohomäen ym. (2020) mukaan etätyöskentely vaatii esihenkilöiltä työkyvyn tuen periaatteiden osaamista ja valmiuksia soveltaa käytäntöjä. Etätyön sujumisesta ja työntekijöiden hyvinvoinnista on kuitenkin mahdollista tehdä havaintoja vain rajallisesti. Esihenkilöiden haasteena on tunnistaa riskitekijät työntekijän käyttäytymisessä ajoissa, jotta työkyvyn heikkeneminen on mahdollista ehkäistä. (Ruohomäki ym. 2023, 79.)

Esihenkilön ja työntekijän hyvä keskusteluyhteys edistää varhaisen tuen toteutumista

Ahosen ja Vainikan (2025) opinnäytetyön tulosten mukaan varhaisen tuen toimien onnistumista edistäviä tekijöitä ja vahvuuksia ovat esihenkilöiden oikea-aikainen reagointi ja aito kiinnostus työntekijän tilannetta kohtaan, empaattinen asenne varhaisen tuen keskustelussa, rohkeus ja taidot ottaa puheeksi haastavina koettuja asioita sekä kiinnostus tiedonhakuun oman osaamisen vahvistamiseksi. Jokitalon (2022) Pro gradu -tutkielmassa etätyön johtamisessa esille nousivat esihenkilön ajankäytön priorisointi ja hallinta, työntekijöiden tunteminen ja osallistaminen, onnistunut viestintä ja vuorovaikutus, palautteen antaminen ja pyytäminen sekä teknisten laitteiden hallitseminen ja tähän tarvittaessa saatavilla oleva tekninen tuki. Keskeistä etätyön johtamisessa on säännöllisten viikkopalaverien järjestäminen sekä säännöllisten keskustelujen pitäminen työntekijöiden kanssa. Työntekijöiden tuntemista pidettiin onnistuneen johtamisen edellytyksenä. Esihenkilön johdettavana voi olla hyvin erilaisia persoonia ja tämä tulee huomioida johtamisessa ja työntekijän tukemisessa. Säännöllisten kahdenkeskisten keskustelujen avulla esihenkilöllä on mahdollisuus vahvistaa työntekijöiden tuntemista. (Jokitalo 2022, 56.)

Työkykyjohtamisen prosessien kehittäminen vaatii selkeitä linjauksia sekä panostamista johtamisosaamiseen (Saastamoinen 2021). Lisäksi tulee aktivoida työntekijän omia vahvuuksia ja keinoja selviytyä työn vaatimuksista, esimerkiksi oppimis- ja ratkaisuhalukkuutta sekä valmiuksia töiden organisointiin ja rajaamiseen. Työntekijän omavastuun osuus työhyvinvoinnistaan korostuu erityisesti osaamisen ja työn hallinnan suhteen. (Hietalahti & Pusenius 2012.)

Lähteet

Ahonen, A-M. & Vainikka, E. 2025. Työkyvyn varhaisen tuen toimintamallin kehittäminen osana strategista työkykyjohtamista. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Viitattu 5.2.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502092551

Anttilainen, J., Bergbom, B., Haukka, E., Horppu, R., Juvonen-Posti, P., Pehkonen, I. & Savinainen M. 2022. Strateginen työkykyjohtaminen sotemuutoksessa -kehittämishankkeen arviointia. Työterveyslaitos. Viitattu 10.3.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-033-1

Ervasti, J., Kausto, J., Leino-Arjas, P., Turunen, J., Varje, P. & Väänänen, A. 2022. Työkyvyn tuen vaikuttavuus. Tutkimuskatsaus työkyvyn tukitoimien työkyky- ja kustannusvaikutuksista. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:7. Viitattu 4.4.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-131-5

Hemmi-Lehtola, R. 2017. Työkykykoordinaattorit kunta-alalla. Tampereen yliopisto. Pro gradu -tutkielma. Viitattu 24.3.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201802221293

Hietalahti, H. & Pusenius, R. 2012. Työntekijän omavastuu työhyvinvoinnin osatekijänä. Jyväskylän yliopisto. Pro gradu -tutkielma. Viitattu 20.3.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201302141219

Jokitalo, M. 2022. Kohti parempaa etätyön johtamista. Itä-Suomen yliopisto. Pro gradu-tutkielma. Viitattu 5.2.2025. Saatavissa http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20220251

Kananen, K. 2023. Työkykyjohtaminen työntekijän työkyvyn edistäjänä ja organisaatioiden välisenä yhteistyönä. Itä-Suomen yliopisto. Pro gradu -tutkielma. Viitattu 20.3.2024. Saatavissa http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20230327

Kujanpää, K. 2017. Henkilöstövoimavarojen johtaminen ja monikulttuurisen työyhteisön työhyvinvointi. Helsingin yliopisto. Väitöskirja. Viitattu 27.4.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2586-6

Ruohomäki, V., Vuorento, M., Kaila-Kangas, L., Laitinen, J., Joensuu, M. & Soikkanen, A. 2023. Työn uudet muodot ja työkyvystä huolehtiminen – terveyskäyttäytyminen etätyössä. Tutkimushankkeen loppuraportti. Työterveyslaitos. Viitattu 5.2.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-078-2

Saastamoinen, I. 2021. Johtamisella työkykyä, työkykyjohtamisen osa-alueet. Tampereen yliopisto. Pro gradu-tutkielma. Viitattu 15.4.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202101241646

Työterveyslaitos 2021a. Henkilöstöhallinto työkykyjohtamisen tukena. Strateginen työkykyjohtaminen -oppimateriaali. Työterveyslaitos. Viitattu 10.1.2025. Saatavissa https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/strateginen-tyokykyjohtaminen/henkilostohallinto-tyokykyjohtamisen-tukena

Työterveyslaitos 2021b. Esihenkilö työkyvyn tukijana. Strateginen työkykyjohtaminen -oppimateriaali. Työterveyslaitos. Viitattu 16.3.2024. Saatavissa https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/strateginen-tyokykyjohtaminen/esihenkilo-tyokyvyn-tukijana

Viljamaa, M., Uitti, J., Juvonen-Posti, P., Vihtonen, T., Oksa, P., Turunen, J., Pensola, T., Palmgren, H. & Kurppa, K. 2015. Työterveysyhteistyöllä vaikuttavuutta työkyvyn tukeen. Työterveyslaitos. Viitattu 16.3.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-558-9

Kirjoittajat

Anna-Maija Ahonen on tradenomi (AMK) ja sosionomi (AMK) ja valmistunut LAB-ammattikorkeakoulun Integroitujen hyvinvointipalvelujen kehittäjä ja johtaja (YAMK) -koulutusohjelmasta. Hän työskentelee työkykyasiantuntijana Katja Noponen Oy:ssä.

Essi Vainikka on terveydenhoitaja (AMK) ja viimeisen vuoden opiskelija LAB-ammattikorkeakoulun Integroitujen hyvinvointipalvelujen kehittäjä ja johtaja (YAMK) -koulutusohjelmassa. Hän työskentelee työterveyshoitajana Terveystalo Oy:ssä.

Anne Suikkanen toimii LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikössä lehtorina.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/764644 (CC0)

Viittausohje

Ahonen, A.-M., Vainikka, E. & Suikkanen, A. 2025. Työkyvyn varhaisen tuen toimien tehostaminen esihenkilötyön kehittämisen avulla. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/tyokyvyn-varhaisen-tuen-toimien-tehostaminen-esihenkilotyon-kehittamisen-avulla/