Tukiälyä pk-yritysten arkeen

Generatiivisen tekoälyn käyttöönotosta ei pidä tehdä liian hankalaa: kokeilemalla pääsee jo pitkälle. LAB-ammattikorkeakoulun järjestämissä työpajoissa yrittäjät ovat voineet kohdata vertaisia ja kokeilla, miten tekoälyä voi hyödyntää oman liiketoiminnan tueksi.

Kirjoittaja: Jan-Erik Sandelin

mAInIO – Generatiivisen tekoälyn mahdollisuudet liiketoiminnan tehostajana/mahdollistajana -hankkeessa (LAB-ammattikorkeakoulu 2024) tarkoituksena on lisätä ja vahvistaa eteläkarjalaisten yritysten tekoälyosaamista. Jokaiselta hankkeen valmentavaan työpajasarjaan ilmoittautuneelta yritykseltä kerättiin vastaukset ennakkotietokyselyyn, jonka avulla kartoitettiin yritysten tilannetta ja tarpeita generatiivisten tekoälyjen hyödyntämisen osalta. Kukin yritys oli ilmoittautunut yhteen puolen vuoden työpajasarjaan. Sarjojen työpajat järjestettiin kolmessa erässä syksyllä 2024, keväällä 2025 ja syksyllä 2025. Ennakkokyselyihin vastasi 35 henkilöä 22 yrityksestä. Alla olevat havainnot koskevat kaikkien kolmen puolen vuoden ajanjaksojen tuloksia, ellei muuta erikseen mainita.

Markkinointi, viestintä ja asiakaspalvelu suosituimmat käyttökohteet

mAInIO – Generatiivisen tekoälyn mahdollisuudet liiketoiminnan tehostajana/mahdollistajana -hanke keskittyy nimensä mukaisesti generatiiviseen tekoälyyn, joten vastauksissa korostuvat sellaiset käyttökohteet, joihin on tuotettava sisältöjä. Tyypillistä käyttötapauksille on, että käyttäjä on yksittäinen yrityksen työntekijä, joka rakentaa sisältöjä ohjaamalla tekoälyä ja varmistamalla, että tuotettu sisältö on käyttökelpoista. Ihmisen tekemä päätös tuotetun sisällön käyttämisestä on laadun kannalta välttämätön, mutta myös hankkeen aikana voimaan vaiheittain tullut EU:n tekoälysäädös (Future of Life Institute) määrittää pelisäännöt sille, miten täysautomatisoitu sisällöntuotanto on ilmaistava loppukäyttäjille. Tekniset täysautomaatiototeutukset voivat olla pienelle yritykselle hankalia ja suhteellisen kalliita, vaikka säädökset eivät niitä rajoittaisikaan. Sen sijaan keskusteleva tekoälybotti, kuten OpenAI:n ChatGPT, on perusluonteeltaan hyvin ketterä apuväline. Asiakaspalvelun saralla ensimmäisiä askelia automaatioon voivat olla yritysten verkkosivuille asiakkaita varten toteutetut chatbotit, joiden toteutukseen löytyy riittävän edullisia ja helposti käyttöön otettavia vaihtoehtoja. Kaikkiaan ”muu kuin henkilökohtainen keskusteleva tekoäly”, kuten raportointiagentit, aikataulutusapurit ja integraatioita edellyttävä älykäs automaatio ovat generatiivisen tekoälyn avustakin huolimatta haasteellisia ottaa käyttöön. Tällaiset ratkaisut näyttäisivät rantautuvan pienten yritysten käyttöön sitä mukaa, kun ne integroituvat yritysten jo käytössä oleviin digitalisaatiotuotteisiin tai voidaan asiakkaille suunnatun chatbotin tavoin rakentaa helpolla käyttöliittymällä turvallisesti.

Kaikki käyttökohteet kiinnostavat ja niihin liittyvää osaamista halutaan syventää

Yli neljännes vastaajista haluaisi generatiivisesta tekoälystä apua palvelutuotannon suunnitteluun, tuotekehitykseen ja strategiatyöhön. Osittain generatiivisen tekoälyn perustyökalut kykenevätkin vastaamaan tähän toiveeseen: niiden kanssa voi sparrailla monenlaisia asioita silloinkin, kun ne eivät kykene tuottamaan valmiita käytäntöönpanosuunnitelmia. Yli neljännes vastaajista mainitsee tietohallinnon potentiaalisena käyttökohteena. Tässä käytössä tekoälyjen tietoturva ja laskentakeskusten maantieteellinen sijoittuminen keskustelutti työpajoissa jokaista yritysryhmää. Tietohallintoon liittyen mAInIO-hankkeen aikana törmättiin jälleen kerran perinteiseen ongelmaan: ennen kuin tekoälystä voi saada täyttä hyötyä, tulisi digitalisaatioasteen olla riittävä. Digitalisaatioasteeseen puolestaan kuuluu olennaisesti se, miten ja missä digitaalisia tietoja säilytetään, miten helposti ne ovat saatavilla (eli syötettävissä tekoälylle), miten niiden saatavuus on kontrolloitu (käyttöoikeudet) ja miten hyvin ne pysyvät ajan tasalla! Toisaalta osoittautui, että moni yritys kaipaisi juuri näihin yleisiin perusdigitalisaatio-ongelmiin tekoälystä ”taikasauvaratkaisua”, kun ne ovat enemmänkin tekoälyn käytön perusedellytyksiä, eivät sen seuraus. Hieman samanlainen muna-kana-ongelma on esimerkiksi laadunvalvonnan saralla: on mahdollista kouluttaa laadunvalvontatekoäly, mutta siihen tarvitaan valtavat määrät tietoa ja esimerkkejä, jotka on ensin koottava digitaaliseen muotoon. Loput kyselyssä mitatut potentiaaliset, mutta vähemmälle huomiolle jääneet käyttökohteet olivat logistiikka, kansainvälinen kauppa, rekrytointi, henkilöstöhallinto ja tuotanto. Yksikään käyttökohde ei jäänyt vaille kiinnostusta ja toisaalta lisää haluttiin tietää kaikista alueista, luonnollisesti eniten niistä, joita yrityksessä oli jo harkittu tekoälyn käytön kohteina. Osaltaan tämä toki heijastaa kohderyhmää, joka koostui enimmäkseen tekoälyn parissa vasta aloittelevista yrityksistä.

Tekstintuotanto on suosituinta ja ChatGPT:llä eniten käyttäjiä

Tekstisisältöjä tekoälyillä oli tuottanut 74 % vastaajista. Ideointitekstejä oli tehnyt noin puolet, huomioiden, että keskimmäisessä (kevään 2025) ryhmässä ideointi oli ollut hyvin suosittua ja sitä oli yrityksessään hyödyntänyt jo peräti 86 % vastaajista. Kuvien luomista oli hyödyntänyt noin neljännes vastaajista. Ajallisesti keskimmäinen yritysryhmä oli kokeillut aktiivisimmin kuvien luontia ja tehnyt myös analyysejä ja kielenkäännöksiä. Videoiden ja audion luontia, chatbotteja ja asiakaspalautteiden koostamista olivat kokeilleet vain yksittäiset vastaajat. Kolme suosituinta tekoälyohjelmistoa koko mittausjakson aikana olivat ChatGPT, Microsoftin Copilot ja Googlen Gemini. Vastaajista 80 % oli vähintään testannut ChatGPT:tä ennen ensimmäiseen valmennuskertaansa osallistumista. Geminiä oli testannut 23 %. Copilotin kohdalla nähtiin ajallisia eroja, joille löytyy luonnollinen selitys. Copilot nousi lopulta syksyn 2024 11 %:sta syksyn 2025 50 %:iin, mutta sai hetkellisesti keväällä 2025 nostetta jopa 64 % asti. Jos Copilotin aiempi brändinimi, Microsoft Bing Chat, otettaisiin huomioon, olisivat luvut toki vielä suuremmat, mikä kertoo siitä, että osa yrittäjistä oli jo pidemmän aikaa tehnyt kokeiluja keskustelevien tekoälybottien kanssa. Copilotin kovaa nousua keväällä 2025 selitti se, että joillain osallistuneista pienyrittäjistä oli käytössä Microsoft Office 365-lisenssi, johon Copilot alkoi automaattisesti sisältyä tammikuussa 2025. Moni on halunnut kokeilla uutta ominaisuutta, kun se on tullut saataville. Osaa tekoälyjärjestelmistä, jotka kysely tarjosi valmiina vaihtoehtoina, ei ollut kokeillut koko mittausajanjaksolla yksikään vastaajista. Tällaisia ovat Microsoft GitHubin Copilot (koodaustyökalu), Midjourney (kuvageneraattori), META:n LLaMa (keskustelumalli), Stability.ai:n StableDiffusion (kuvageneraattori, joka on ajettavissa myös kotikoneilla), Jasper (agenttipalvelu) ja CivitAI (yhteisöllinen kuvageneraattoripalvelu). Leonardoa, Adoben tekoälytuotteita ja Anthropicin Claudea oli kokeillut muutama yksittäinen työpajoihin osallistuva. Toisaalta esimerkiksi Adoben kohdalla oli työpajojen aikana viitteitä siitä, että integroitua työkalua oli kyllä käytetty, mutta käyttöä ei oltu erikseen tiedostettu ja vastaavasti esimerkiksi Leonardolla on käytetty StableDiffusionia käyttäjän sitä tietämättä. Tämä olikin yksi työpajojen valmennuksen asiasisällöistä: verkkopalvelun nimi ei aina ole sama kuin mallin nimi ja monia malleja voi ostaa hieman eri tavoin paketoituina, eri hinnoilla ja erilaisilla käyttöliittymillä monilta eri palveluntarjoajilta. Jo tekoälytarjontaan perehtyminen on aikaa vievää!

Perusteista jalkautukseen

Yritykset kaipaavat usein perusasiat haltuun otettuaan apua tapauskohtaisiin käyttötarkoituksiinsa. LABin käynnissä olevassa Älyä markkinointiin – tekoälyä Kaakkois-Suomen maaseudun yrityksille -hankkeessa on keskitytty myös mAInIOssa tärkeäksi havaittuun ja suurta osaa yrittäjistä kiinnostavaan osa-alueeseen, eli tekoälyn hyödyntämiseen markkinoinnissa (LAB-ammattikorkeakoulu 2026).

Lähteet

Future of Life Institute. 2026. The EU Artificial Intelligence Act – Up-to-date developments and analyses of the EU AI Act. Viitattu 8.4.2026. Saatavissa https://artificialintelligenceact.eu/

LAB-ammattikorkeakoulu. 2024. mAInIO – Generatiivisen tekoälyn mahdollisuudet liiketoiminnan tehostajana/mahdollistajana. Viitattu 8.4.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/mainio-generatiivisen-tekoalyn-mahdollisuudet-liiketoiminnan-tehostajana/mahdollistajana

LAB-ammattikorkeakoulu. 2026. Älyä markkinointiin – tekoälyä Kaakkois-Suomen maaseudun yrityksille. Viitattu 8.4.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/alya-markkinointiin-ks