HOPS – sairaanhoitajaopiskelijan urasuunnittelun työkalu

HOPS eli henkilökohtainen opintosuunnitelma laaditaan kaikille LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijoille yhteistyössä tutoropettajan kanssa. Parhaimmillaan HOPS toimii opiskelijan opintojen suunnittelun työkaluna, jonka avulla tehdään näkyväksi opiskelijan erityisosaaminen sekä mahdollistetaan määräajassa valmistuminen.

Kirjoittaja: Heidi Häll

Sairaanhoitajakoulutus Suomessa

Sairaanhoitajakoulutus pohjautuu Euroopan parlamentin ja neuvoston ammattipätevyysdirektiiviin (2013/55/ EU), joka määrittelee yleissairaanhoitajan koulutuksen 180 opintopisteen ydinosaamisen sisällön (Opintopolku). Suomalaisen sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) osaamisvaatimukset päivitettiin valtakunnallisena yhteistyönä vuosien 2024–2025 välisenä ja julkaistiin keväällä 2026. Päivitetyt vaatimukset mahdollistavat sairaanhoitajan osaamisen arvioinnin sekä valtakunnallisen loppukokeen sisällön. (Laurea.) Sairaanhoitajakoulutuksen kokonaislaajuus on 210 opintopistettä, josta 30 opintopistettä on täydentävää osaamista (Opintopolku). Sairaanhoitajaopinnot sisältävät 90 op ohjattua harjoittelua, joista 75 opintopistettä toteutuu aidoissa asiakastilanteissa hoitotyön ympäristöissä ja 15 opintopistettä on opinnäytetyötä (LAB-ammattikorkeakoulu, B).

Kukin sairaanhoitajakoulutusta tarjoava ammattikorkeakoulu laatii oman opetussuunnitelmansa (OPS) EU:n ammattipätevyysdirektiivin vaatimien reunaehtojen sekä sairaanhoitajan ydinosaamisen osaamisvaatimusten puitteissa, jonka vuoksi jokaisen korkeakoulun opetussuunnitelmat näyttävän hieman toisistaan poikkeavilta opintojaksojen sisällön ja opintojen etenemisen suhteen sisältäen silti samoja opiskeltavia asioita. Yleensä opetussuunnitelmia päivitetään muutaman vuoden välein, koska työelämän tarpeet ja vaatimukset muuttuvat koko ajan.

HOPS – henkilökohtaisen opintosuunnitelman työkalu

Vaikka sairaanhoitajan opinnot etenevät opetussuunnitelman mukaan, opiskelijan opintojen eteneminen on mahdollista räätälöidä opiskelijan henkilökohtaisten toiveiden ja tarpeiden mukaan. Etenkin opiskelijan harjoittelupolku on mahdollista suunnitella yksilöllisesti sekä aikataulun että harjoitteluyksiköiden suhteen. Harjoittelut mahdollistavat myös opiskelijan urasuunnittelun, sillä suurin osa sairaanhoitajaopiskelijoista työllistyy johonkin monista harjoitteluyksiköistä. Harjoittelupolkua suunniteltaessa tulee kuitenkin huomioida EU-direktiivin määrittelemät harjoittelut, joita ovat kirurgisen, ikääntyneen, lasten ja nuorten, mielenterveys- ja päihdehoitotyön, äitiyshuollon sekä kotihoidon harjoittelut, jotka kuuluvat LAB-ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmaan ja on suoritettava opintojen aikana (LAB-ammattikorkeakoulu c). Harjoitteluympäristöt ovat kuitenkin moninaiset, joten harjoittelupolku on mahdollista suunnitella yksiköllisesti.

HOPS eli henkilökohtainen opintosuunnitelma on opiskelijan opintojen suunnittelun tärkein työkalu. HOPS laaditaan LAB-ammattikorkeakoulussa jokaiselle opiskelijalle yhdessä hänen tutoropettajansa kanssa. HOPS-suunnitelmaan kirjataan miten, milloin ja missä järjestyksessä opiskelija suorittaa opintojaan. HOPS rakennetaan opetussuunnitelman mukaan opiskelijan yksikölliset tarpeet ja tavoitteet huomioiden. (LAB-ammattikorkeakoulu a.) Sairaanhoitajakoulutuksessa opinnot etenevät anatomian ja hoitotyön perusteiden opinnoista syventävästi kohti vaativampaa osaamista, jonka vuoksi opiskelijalta vaaditaan tietty määrä edeltävä osaamista ennen opintojen loppuvaiheen opintojaksoja. Tämän vuoksi opintojen alussa opiskelijan on pakko suorittaa tietyt opintojaksot, jotta hän voi edetä opinnoissaan kohti syventäviä opintoja ja opinnäytetyötä.

HOPS-keskustelu on vuorovaikutusta, ohjausta ja motivoivaa keskustelua

HOPS-keskustelut ovat opettajan toteuttaman tutoroinnin keskeisin ja tärkein työväline opiskelijan opintojen suunnittelussa. HOPS-keskusteluiden myötä opiskelijan ja opettajan välille muodostuu luottamuksellinen ohjaus -ja vuorovaikutussuhde. Yalen (2017) mukaan onnistuneeseen tutorointiin vaikuttavat sekä opiskelijan odotukset tutoroinnista että ensimmäiset kohtaamiset opettajan kanssa. Mikäli opiskelija kokee kohtaamisen tutoroivan opettajan kanssa myönteiseksi, hän todennäköisesti ottaa yhteyttä tutoropettajaan myöhemminkin ja kehittää myönteisen ohjaussuhteen. Jos opiskelija kokee tutoropettajan lämpimäksi ja ystävälliseksi, avuliaaksi sekä aidon kiinnostuneeksi ja kuuntelevaksi, opiskelija kokee itsensä arvostetuksi ja luottamus ohjaussuhteeseen vahvistuu. Tärkeää on myös vastavuoroisuus ja tasa-arvoisuus ohjaussuhteessa, jolloin opintojen eteneminen on opiskelijan ja opettajan yhteinen asia. Opiskelijan odotuksiin tutoroinnista vaikuttavat hänen aikaisemmat kokemuksensa opinnoista, perhetausta sekä media. Jos odotusten ja kokemusten välille syntyy kuilu, opiskelija todennäköisesti kokee tyytymättömyyttä ja vetäytyy kaikesta yhteydenpidosta. Merkittävin löydös Yalen tutkimuksessa kuitenkin on, että heikko henkilökohtainen tutorointi on pahempaa kuin se, ettei henkilökohtaista tutorointia olisi tarjolla lainkaan. Pahimmillaan heikko tutorointi voi johtaa opintojen keskeyttämiseen.

Tämän vuoksi opintojen alussa on tärkeää määritellä tutoropettajan rooli ja tehtävät, opiskelijan vastuut opintojen aikana sekä varata riittävästi aikaa ensimmäisiin HOPS-keskusteluihin. Sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillista kasvua ja kehittymistä tuetaan Ammattinen kasvun -opintojaksojen puitteissa, jotka jatkuvat koko koulutuksen ajan. Ammatillisen kasvun opintojakso alkaa orientaatiolla korkeakouluopintoihin, jolloin perehdytään myös ryhmän tutoropettajiin, joita on yleensä kaksi, sekä opintojen suunnitteluun ja HOPS-keskustelukäytäntöihin. Ammatillisen kasvu -opintojaksoihin kuuluu lukukausitehtäviä, jotka ohjataan tehtäväksi ennen HOPS-keskusteluja. Tehtävät mahdollistavat opiskelijan ja opettajan tutustumisen toisiinsa sekä antaa tutoropettajalla tietoa esimerkiksi opiskelijan vahvuuksista, toiveista, aikaisemmasta osaamisesta sekä ammatillisen kasvun kehittymisestä. Ehdottomasti tärkeintä on kuitenkin varata riittävästi aikaa HOPS-keskusteluun luottamuksellisen ohjaussuhteen ja yhteisen ymmärryksen luomiseksi. Itse tutoropettajana noudatan HOPS-keskusteluissa hoitotyössä toimivaksi todettua motivoivan keskustelun periaatteita mahdollistaen opiskelijan kertomaan itsestään, tavoitteistaan sekä mahdollisista haasteitaan opintojen suhteen. Mitä enemmän tiedän opiskelijasta ja hänen toiveistaan, sitä paremmin pystytään luomaan yhteistä ymmärrystä ja suunnittelemaan opiskelijaa parhaiten palveleva opintosuunnitelma.

Kuten Yusuff (2018) toteaa, henkilökohtainen opintojen suunnittelu parantaa korkeakouluopiskelijoiden sitoutumista opintoihin, parantaa opintomenestystä sekä keskittymistä opintoihin. LAB-ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajaopiskelijat ohjataan käymään HOPS-keskustelu tutoropettajan kanssa lukukausittain, jolloin varmistetaan monipuolisen harjoittelupolun toteutuminen. Tämän lisäksi opiskelijaa kannustetaan ottamaan yhteys tutoropettajaan heti, jos opiskelijalla herää huoli opintojen edistymisestä, suorituksia jää rästiin tai elämäntilanteessa tapahtuu muutos, joka vaikuttaa opintoihin. HOPS-keskustelussa otetaan puheeksi usein jo toisella tai kolmannella lukukaudella opinnäytetyön aihe ja aikataulu, koska sen avulla opiskelija voi osoittaa perehtyneisyytensä tiettyyn osaamisalueeseen mahdollistaen siten urakehityksensä tai jatko-opinnot sekä varmistaa määräajassa valmistuminen.

HOPS on opiskelijan ja tutoropettajan yhteinen jaettu työkalu, jolla tehdään näkyväksi opiskelijan opintojen etenemisen lisäksi opiskelijan ammatilliset kiinnostuksen kohteet, erityisosaaminen sekä uratoiveet. Hyvin laadittu yksilöllinen HOPS ja luottamuksellinen ohjaussuhde tutoropettajan ja opiskelijan välillä mahdollistavat opintojen räätälöimisen opiskelijan elämäntilanteeseen sopiviksi, luo uskoa opintojen etenemiseen sekä varmistaa valmistumisen toiveammattiin määräajassa huomioiden opiskelijan uratoiveet. Onnistunut opiskelukokemus lisää myös todennäköisyyttä jatko-opintoihin. Lisäksi HOPS-keskustelut mahdollistavat aidon kohtaamisen opiskelijan ja tutoropettajan välillä, mikä lisää työn ja opiskelun merkityksellisyyttä.

Lähteet

LAB-ammattikorkeakoulu a. Opintosuunnitelma HOPS. Viitattu 18.4.2026. Saatavissa https://elab.lab.fi/fi/opintojen-suorittaminen/opintojen-suunnittelu/opintosuunnitelma-hops

LAB-ammattikorkeakoulu b. Sosiaali- ja terveysalan harjoittelu. Viitattu 18.4.2026. Saatavissa https://elab.lab.fi/fi/opintojen-suorittaminen/harjoittelut/sosiaali-ja-terveysalan-harjoittelu

LAB-ammattikorkeakoulu c. Opinto-opas, sairaanhoitajakoulutus. Viitattu 18.4.2026. Saatavissa https://opinto-opas.lab.fi/68178/fi/68117/68147

Opintopolku. Sairaanhoitaja AMK. Viitattu 18.4.2026. Saatavissa https://opintopolku.fi/konfo/fi/koulutus/1.2.246.562.13.00000000000000000249

Yale, A. T. 2017. The personal tutor–student relationship: student expectations and experiences of personal tutoring in higher education. Journal of Further and Higher Education. Viitattu 18.4.2026. Saatavissa http://dx.doi.org/10.1080/0309877X.2017.1377164

Yusuff, K.B. 2018. Does personalized goal setting and study planning improve academic performance and perception of learning experience in a developing setting. Journal of Taibah University Medical Sciences. Vol. 20 (3), 232-237. Viitattu 18.4.2026. Saatavissa https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC6695056/