Tässä artikkelissa kerrotaan, mitä työkaluja on olemassa energiatehokkuuden kasvattamiseen yrityksissä. Kerrotaan myös erilaisista hyödyistä, mitä energiatehokkuustoimenpiteillä on mahdollista saavuttaa.

Kirjoittaja: Eija Lantta

Suomessa valtio ja toimialat ovat yhdessä ottaneet käyttöön energiatehokkuussopimukset, joiden tavoitteena on ohjata yrityksiä ja yhteisöjä parantamaan energiatehokkuutta (Työ- ja elinkeinoministeriö 2024).  Energiatehokkuustyöryhmän raportin mukaan sopimuksilla on keskeinen merkitys EU:n energiatehokkuusdirektiivin 7 artiklan tavoitteiden saavuttamisessa, joten sopimusten toimeenpanoa kannattaisi työryhmän mukaan tehostaa edelleenkin. Työryhmä esittää lisättäväksi ja kehitettäväksi energiakatselmustoimintaa, energiatukea, viestintää ja raportointia. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2019, 97-99.)

Harri Heinaro Motivalta kertoi METE – Maaseudun palveluyritysten vähähiiliset energiaratkaisut -hankkeen webinaarissa, että suunnitelmalliseen energiankäyttöön ja johtamiseen löytyy paljon erilaisia järjestelmiä ja toimintatapoja, esim. standardi ISO 50001 ja Suomessa energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen tarkoitettu energiatehokkuusjärjestelmä ETJ+ (Motiva 2015). Ensin kannattaa pohtia, mikä on energiakustannusten vaikutus yritystoimintaan. Riippuen siitä, mikä sen osuus on liikevaihdosta, ratkaisee sen, kuinka paljon asiaan kannattaa panostaa. Energiatehokkuus itsessään on hyvin kannattavaa tekemistä, helppoja ja edullisia toimia tekemällä kaikki on liiketoimintaa parantavaa tekemistä. (Heinaro 2024.)

Työkaluja yritysten energiatehokkuuteen webinaarin asiantuntijan, Harri Heinaron aloituskuva. Kuvassa on tekstit Työkaluja yritysten energiatehokkuuteen, Harri Heinaro, Motiva Oy. Kuvassa myös Harri Heinaron kuva ja alla logot energiavirasto ja Motiva. Kuvituskuvana isoja rakennuksia.

Kuva 1. Työkaluja yritysten energiatehokkuuteen -webinaari. (Kuva: Eija Lantta)

Energiatehokkuuden tehostamissuunnitelman avulla pääsee alkuun

Motivan verkkosivuilta löytyy energiatehokkuuden tehostamissuunnitelma. Ensimmäiseksi on asetettava energiankäytön tehostamisen tavoitteet esimerkiksi kulutuksen, kustannusten ja hiilidioksidipäästöjen osalta. Niihin linkittyvät vahvasti toiminnan vastuut eli ketkä tekevät ja mitä tekevät. Kaikki lähtee liikkeelle toimipaikkakohtaisesta energian kulutuksen seurannasta ja pitää olla selvillä siitä mitä tehdään, jos poikkeamia tulee. (Heinaro 2024.)

Tärkein toimenpide on energiankäytön tehostamisen ja uusiutuvan energian lisäämisen mahdollisuuksien löytäminen. Työkaluina siinä voivat olla energiakatselmus tai tarkistuslista. Kun toimenpiteet ja mahdollisuudet ovat löytyneet, täytyy miettiä aikataulut, tarkemmat suunnitelmat ja vastuut, ketkä lähtevät viemään asioita eteenpäin. Osallistetaan ja koulutetaan henkilökuntaa niin, että saadaan energiatehokkuuden parantaminen osaksi arjen tekemistä ja motivoidaan henkilöstöä kertomalla tuloksista ja syntyneistä säästöistä. (Heinaro 2024.)

Kuvassa on otsikkona yrityksen energiatehokkuussuunnitelma ja alla listattu toimenpiteitä: 1. Energiankäytön tehostamisen päämäärät (kulutus, kustannukset, CO2-päästöt tms. 2. Energiatehokkuustoiminnan vastuut 3. Toimipaikkakohtainen energiankulutus (tiedot olemassa ja saatavissa? nykytilanne) 4. Energiankäytön tehostamisen mahdollisuudet (työkaluina esim. energiakatselmus tms.) 5. Toimipaikkakohtaiset energiankäytön tehostamisen suunnitellut toimenpiteet ja aikataulu 6. Henkilöstön koulutus ja sisäinen viestintä (mieti myös asiakkaat) 7. Energiatehokkuusohjeiden sisällyttäminen hankintaohjeisiin (myös uusiutuva energia) 8. Energiatehokkaan teknologian käyttöönotto (pyri tähän mutta punnitse riskit) 9. Kuljetuksen ja varastoinnin energiatehokkuus 10. Uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen. Kuvassa näkyy myös teksti: Tärkeintä on, että vastuut on määritelty, kuka edistää asioita ja millä tavalla.

Kuva 2. Yrityksen energiatehokkuussuunnitelma. (Kuva: Eija Lantta)

Energiatehokkuuden tarkastuslista ja energiakatselmus avuksi

Motiva on julkaissut energiatehokkuuden tarkastuslistan, jonka avulla voi tarkastella yrityksen tai kiinteistön energiatehokkuutta ja siellä on myös järjestelmäkohtaiset tarkastuslistat yleisistä energiatehokkuus- ja korjaustoimista ilmanvaihtoon, lämmitykseen tai sähkön järjestelmiin liittyen. Tarkastuslista, joka löytyy Motivan energiatehokkuussivuilta, antaa suoraan vinkkejä, mitä muutoksia tiettyyn järjestelmäkokonaisuuteen kannattaisi toteuttaa. (Heinaro 2024.)

Suomessa on käytössä energiakatselmustoiminta energian tehostamisen mahdollisuuksien löytämiseksi ja valtio tukee Motivan mallin mukaan toteutettua energiakatselmusta joko 50 %:lla tai 40 %:lla. Tuki haetaan Business Finlandilta ja Motivan verkkosivuilta löytyy lista katselmoijayrityksistä. Tuettu energiakatselmus on puolueeton, kattava ja luotettava selvitys rakennuksen tai tuotantolaitoksen energian ja veden käytöstä ja kannattavista tehostamismahdollisuuksista. Asiantuntija tulee paikan päälle ja antaa laskelmiin ja mittauksiin perustuvaa tietoa kohteen energiankulutuksen jakaumista, energian ja veden käytön tehostamismahdollisuuksista ja uusiutuvan energian lisäämismahdollisuuksista säästöineen ja investointien takaisinmaksuaikoineen. (Heinaro 2024.)

Energiatehokkuustoimenpiteillä muitakin hyötyjä yritykselle

Uudisrakentamis- ja peruskorjaushankkeen hankesuunnittelu-, suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa tehdään merkittävämpiä kiinteistön energiatehokkuuteen vaikuttavia ratkaisuja (Vehosmaa 2008, 91). Heinaro painotti, että energiatehokkuutta kannattaa pohtia aina, kun jotakin ollaan hankkimassa. Kannattaako esimerkiksi hankkia laitteisiin parempi ohjaus? (Heinaro 2024.) Huoltohenkilökunnan täytyy kuitenkin osata käyttää uutta teknologiaa, koska muuten viimeisimmällä ohjaus- ja säätötekniikalla varustettu rakennus energian käytön tehostamisen sijaan voi tuhlata energiaa (Vehosmaa 2008, 91.) Kun energiankäyttö on saatu minimoitua, voidaan miettiä, miten minimoitu energiantarve voidaan tuottaa uusiutuvalla energialla. Energiatehokkuuden parantaminen on jatkuvaa parantamista ja tekemistä. (Heinaro 2024.)

Energiankäytöllä on yritykselle myös muita vaikutuksia kuin kustannukset. Sillä voi olla vaikutuksia yrityskuvaan, asiakastyytyväisyyteen, kilpailukykyyn, vastuullisuuteen ja hiilijalanjälkeen sekä muita ympäristövaikutuksia ja tilaaja-asiakasvaatimuksia. Energiatehokkuus on yksi hyvä keino mm. hiilijalanjäljen alentamiseksi. Erilaiset laiteparannukset ovat parantaneet korjaus- ja huoltotarpeen vähentämistä ja työturvallisuutta. Esimerkkinä valaistuksesta lediin siirtymisellä valaistus on saatu paremmaksi ja sitä kautta työturvallisuus ja työskentelyolosuhteet ovat parantuneet. Energiankäytön tavoitteina yrityksessä pitäisi olla asioiden tekeminen kestävästi, uusiutuvasti ja energia- ja kustannustehokkaasti. (Heinaro 2024.)

Lähteet

Heinaro, H. 2024. Työkaluja yritysten energiatehokkuuteen. Esitys METE – Maaseudun palveluyritysten vähähiiliset energiaratkaisut -hankkeen webinaari 14.2.2024.

METE – Maaseudun palveluyritysten vähähiiliset energiaratkaisut. 2024. Viitattu 23.2.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/maaseudun-palveluyritysten-vahahiiliset-energiaratkaisut

Motiva. 2015. Energiatehokkuusjärjestelmä: 2014 (ETJ+ ). Viitattu 13.3.2024. Saatavissa https://www.motiva.fi/files/10070/Energiatehokkuusjarjestelma_ETJ_.pdf

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2024. Energiatehokkuussopimukset 2017 – 2025. Viitattu 12.3.2024. Saatavissa https://tem.fi/energiatehokkuussopimukset-ja-katselmukset

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2019. Energiatehokkuustyöryhmän raportti. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2019:53. Viitattu 12.3.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-456-3

Vehosmaa, T. 2008. Sähköenergian käytön tehostaminen kiinteistötoimialalla. Diplomityö. Teknillinen korkeakoulu. Helsinki. Viitattu 13.3.2024. Saatavissa https://core.ac.uk/download/pdf/80700949.pdf

Kirjoittaja

Eija Lantta työskentelee LAB-ammattikoulussa TKI-asiantuntijana Maaseudun palveluyritysten vähähiiliset energiaratkaisut hankkeessa ja projektipäällikkönä KoKo – Kohti Koulutusta hankkeessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1410636 (CC0)

Julkaistu 21.3.2024

Viittausohje

Lantta, E. 2024. Työkaluja yritysten energiatehokkuuteen julkaistavaksi. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/tyokaluja-yritysten-energiatehokkuuteen/