Tulevaisuuden sähkömarkkinat - kiertotalouttako?

Perinteisesti sähköenergiamarkkinoilla on ollut kolme osapuolta: sähkön siirtoyhtiö, sähkön myyjä ja asiakas. Sähkön siirtoa harjoittavalla verkkoyhtiöllä on monopoli alueellaan. Sähköntoimittajan asiakas voi vapaasti valita. Energiajärjestelmän digitalisoituminen mahdollistaa älykkään energiankulutuksen ja hajautetun pientuotannon. Nykyisin osa asiakaista tuottaakin osan tarvitsemastaan sähköstä itse aurinkopaneeleiden tai tuulivoimaloiden avulla. Ylijäämäsähkön asiakas myy korvausta vastaan sähköyhtiölle.

Kirjoittaja: Mika Keski-Luopa

Kuva 1. Sähkömarkkinat. (Energiamaailma 2010)

Asiakkaiden näkökulma tilanteeseen

Sähkön kuluttajat eivät ole tyytyväisiä nykyiseen tilanteeseen. Verkkoyhtiöt päättävät omat veloitusperusteensa, joihin asiakkaat eivät voi vaikuttaa. Verkkoyhtiöt voivat nostaa siirtohintojaan kerralla kymmeniä prosentteja. Asiakkaat eivät myöskään koe saavansa kunnollista korvausta tuottamastaan sähköstä. Myös useat paikkakunnat haluaisivat tuottaa asukkailleen ja yrityksilleen edullisempaa sähköä.

Kalajoen alueella tuotetaan neljä kertaa enemmän sähköä kuin kulutetaan. Tuulivoiman suurtuottaja-alueena Kalajoki haluaisi tarjota asukkailleen sekä yrityksilleen edullisempaa sähköä. Kaupunki haluaisi rakentaa oman sähköverkon alueelleen. Lempäälän Energia haluaisi myös rakentaa oman sähköverkon, jossa energia ja sähkö voisivat kulkea yhteisön sisällä. Sähkö tuotettaisiin pääasiassa aurinkovoimaloiden avulla bioenergian toimiessa tuotannon tasaajana. Sähköverkoille tarvitaan kuitenkin Energiaviraston lupa. Suomen lainsäädännön mukaan kullakin alueella saa toimia vain yksi verkkoyhtiö ja siksi rakennettavien sähkönjakeluverkkojen on oltava yhteydessä alueelliseen siirtoverkkoon. (Holopainen 2019.)

NETS-hankkeessa selvitettiin Nastolan yrityksien yhteistyömahdollisuuksia mm. aurinkosähkön yhteistuotannolle. Osallistuvien yritysten aurinkopaneelit olisi kaikki sijoitettu yhden kiinteistön katolle. NETS-hankkeen projektipäällikön (Kuusela 2020) mukaan esteeksi muodostui sähkön siirtokustannus yleisen sähköverkon kautta ja se, ettei kilpailevaa sähköverkkoa saa ja kannata rakentaa yritysten välille. Myös sMARTTA-projektin projektipäällikkö (Heponiemi 2020) on havainnut, että yritykset olisivat valmiita investoimaan aurinkopaneeleihin, jos ylijäämäsähkön voisi myydä kannattavasti.

Toimintaympäristön muutos

Asiakkaat haluavat muutosta nykyiseen sähköenergiamarkkinaan. Myös EU:ssa ollaan samoilla linjoilla. Kesäkuun 5. päivänä 2019 tuli voimaan EU:n direktiivi sähkön sisämarkkinoita koskevista säännöistä. Direktiivi mahdollistaa kansalaisten energiayhteisöjen perustamisen. Perustana on ajatus siitä, että kansalaisille annetaan yhtäläinen mahdollisuus osallistua sähköenergiamarkkinoille. Energiayhteisöt ovat avoinna kaikentyyppisille toimijoille energia-alan toimijoita lukuun ottamatta. Yhteisöt eivät saa keskittyä tuottamaan voittoa. Yhteisöjen tarkoitus on antaa asiakkaille vaihtoehdon tuottaa sähköenergiaa itselleen ja yhteisön jäsenille. (Sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 2019/944/EU 2019.)

Tulevaisuudessa sähköenergiamarkkinoiden välissä on myös palveluita myyviä yrityksiä. Näitä ovat esimerkiksi aggregaattorit, jotka yhdistävät pienet sähköntuotantomäärät tai kulutuksenjouston suuremmiksi myyntieriksi. Aggregaattoreiden tulee huolehtia loppuasiakkaiden hyötymisen aggretoinnista (Sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 2019/944/EU 2019). Myös muunlaisia palveluntarjoajia voidaan tarvita.

EU:n direktiivi sähkön sisämarkkinoita koskevista säännöistä (2019/944/EU) velvoittaa kaikkia EU-maita muuttamaan lainsäädäntöään. Suomen kansallinen lainsäädäntö on energiayhteisöjen osalta puutteellinen. Tarvittava lainsäädäntömuutos ei ole helppo. Esimerkiksi sähkön siirron verkkoyhtiöiden monopoliasema perustuu verkkoyhtiön alueella olevien asiakkaiden tasapuoliseen kohteluun riippumatta siitä, sijaitseeko asiakas taajamassa vai haja-asutusalueella. Koska markkinoiden toiminnan pelisäännöt, lainsäädäntö ja voitonjaon perusteet ovat kesken, niin toimintaympäristön muutosta on vielä vaikea arvioida.

Sähköenergian kiertotalous

Kuva 2. Kuvaus pilottivaiheessa olevasta sähkön kulutuksenjouston markkinapaikasta. (VTT 2019)

VTT on Vaasan yliopiston kanssa pilotoimassa markkinapaikkaa, jossa yksityinen asiakas voisi myydä sähköntuotantoaan ja kulutuksenjoustoaan (VTT 2019). Sähkön hintataso tulee markkinoilta ja verotuksen määrittelee valtio. Yritysten välisessä sähköenergiakaupassa ja kunnallisten toimijoiden energiaratkaisuiden suurimpana esteenä tuntuu olevan sähkön siirron kustannukset ja verkkoyhtiöiden monopoliasema alueellaan. Tulevaisuudessa myös kuluttajien välisessä sähköenergiakaupassa lienee samanlaisia ongelmia.

Voisiko verkkoyhtiöiden hinnoitteluperiaatteita muuttaa energiayhteisöiden suhteen? Energiayhteisöjen keskinäisen sähkön siirron kustannukset voisi muuttaa esimerkiksi toimijoiden keskinäiseen etäisyyteen perustuvaksi. Lähekkäin sijaitsevat energiayhteisöjen jäsenet saisivat siirrettyä sähkönsä todellisen sähkön siirtoverkon käytön perusteella.

Ainoa varma asia tulevaisuuden sähköenergiamarkkinoiden suhteen on se, että markkinoilla toimivien osapuolien määrä kasvaa. Suurin osa energiasta tullaan jatkossakin tuottamaan suurissa yksiköissä niiden hallittavuuden ja pienemmän energiatuotannon yksikkökustannuksen vuoksi. Osa sähköenergian tuotannosta voitaisiin kuitenkin kierrättää, jos sähköenergian tuottaja voisi myydä ylijäämäenergian suoraan haluamalleen asiakkaalle kohtuullisin sähkön siirtokustannuksin.

Lähteet

Heponiemi, K. 2020. sMARTTA-projektin projektipäällikkö. LAB-ammattikorkeakoulu. Haastattelu 2.6.2020.

Holopainen, H. 2019. Kalajoella kyllästyttiin kohtuuttomiin sähkön siirtohintoihin – haaveissa on oma sähköverkko, mutta siirtoyhtiöiden monopoli tekee siitä hankalaa. Yle-uutiset 1.10.2019. [Viitattu 1.6.2020]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-10988565

Kuusela, J. 2020. NETS-hankkeen projektipäällikkö. LAB-ammattikorkeakoulu. Haastattelu 2.6.2020.

VTT. 2019. Sähkön kulutusjouston tarve kasvaa – nyt pilotoitava markkinapaikka tehostaisi joustoresurssien käyttöä. [Viitattu 1.6.2020]. Saatavissa: https://news.cision.com/fi/vtt-info/r/sahkon-kulutusjouston-tarve-kasvaa—nyt-pilotoitava-markkinapaikka-tehostaisi-joustoresurssien-kayt,c2992219

Sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 2019/944/EU. 2019. [Viitattu 1.6.2020]. Saatavissa: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32019L0944&from=EN

Kirjoittaja

Mika Keski-Luopa toimii energia-asioiden TKI-asiantuntijana sMARTTA-projektissa. Projektin tarkoituksena on edistää Päijät-Hämäläisten yritysten energia- ja materiaalitehokkuutta.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/778966 (CC0)

Kuva 1. Energiamaailma. 2010. Sähkömarkkinat. [Viitattu 31.5.2020]. Saatavissa: https://energiamaailma.fi/mista-virtaa/sahkon-tie-kotiin/sahkomarkkinat/

Kuva 2. VTT. 2019. Sähkön kysynnänjouston tarve kasvaa. [Viitattu 1.6.2020]. Saatavissa: https://news.cision.com/fi/vtt-info/r/sahkon-kulutusjouston-tarve-kasvaa—nyt-pilotoitava-markkinapaikka-tehostaisi-joustoresurssien-kayt,c2992219

Julkaistu 12.6.2020