Tulevaisuuden osaaminen ja strategian toteuttaminen sosiaali- ja terveysalan opetussuunnitelmissa

Tässä artikkelissa vastataan sosiaali- ja terveysalan nopean työelämämuutoksen haasteeseen opetussuunnitelman tasolla. Ennusteen mukaan jopa puolet kaikista työntekijöistä tarvitsee täydennyskoulutusta tai uudelleen kouluttautumista lähivuosien aikana. Uudet osaamisvaateet sote alalla liittyvät monella tavoin digitaalisaation ja hyvinvointiteknologian kehittymiseen, tiedon määrän kasvuun sekä työyhteisöjen moninaisuuden ja monialaisuuden lisääntymiseen.

Kirjoittajat: Hannele Tiittanen & Annamaija Id-Korhonen

Opetussuunnitelma on keskeinen asiakirja, jolla jäsennetään oppilaitoksen arjen toimintaa ja jossa kuvataan sitä osaamista, jota työelämä tulevaisuudessa tarvitsee. Opetussuunnitelma voidaan ymmärtää myös asiakirjana ja prosessina, jonka tavoitteena on toteuttaa muutosta ja osaamisen uudistamista. (Vitikka & Rissanen 2019.) Opetussuunnitelma ilmaisee myös oppilaitoksen profiilin ja mission ja sen odotetaan olevan linjassa oppilaitoksen strategian kanssa, jota todennetaan opetussuunnitelman oppimistavoitteissa ja pedagogiikassa (ESG 2015). LAB-ammattikorkeakoulun strateginen tavoite on olla elinkeinoelämän ammattikorkeakoulu, joka uudistaa työelämää ja kouluttaa osaavia ammattilaisia työelämän tarpeisiin (LAB-ammattikorkeakoulu, 2023a). Hyvinvointiyksikössä aloitettiin kaikkien sosiaali- ja terveysalojen opetussuunnitelmien uudistaminen tammikuussa 2023, joka koski fysioterapian, hoitotyön, terveydenhoitotyön, ensihoitotyön ja sosiaalialan opetussuunnitelmien uudistamista kevään 2023 aikana. Tässä artikkelissa kuvataan opetussuunnitelmatyön strategisia lähtökohtia ja opetussuunnitelmiin valittuja sisällöllisiä painopistealueita, jotka nähdään sosiaali- ja terveysalan keskeisinä osaamistarpeina tulevaisuudessa.

Opetussuunnitelmien uudistaminen hyvinvointiyksikössä

Hyvinvointiyksikön opetussuunnitelmatyön lähtökohtana on ammattikorkeakoulun strategian lisäksi yksikön ydinosaaminen sekä sosiaali- ja terveysalojen ammatilliset osaamisvaatimukset ja erilaiset tulevaisuuden osaamistarpeisiin liittyvät ennakointimateriaalit. Hyvinvointiyksikön tavoitteena on edistää erilaisia sosiaali- ja terveysalan palveluinnovaatioita, joita edistetään TKI-toiminnan ja koulutuksen yhteistyönä. Yksikön TKI-toimintaa toteutetaan kolmen kasvualustan kautta, joissa keskitytään elinympäristön, liikkumisen ja matkailun hyvinvointiyhteyteen, osallisuuden, työelämän ja turvallisen arjen kysymyksiin sekä datan ja teknologian mahdollisuuksiin hyvinvoinnin tukena. Opetussuunnitelman tulee mahdollistaa luonteva ja joustava yhteistyö TKI-toiminnan kanssa innovaatioiden edistämiseksi.

Teknologian nopea kehittyminen vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintoihin laajasti ja vaatii valmistuvilta opiskelijoilta uudenlaista osaamista (Leveälahti ym. 2019). Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon kenttää muuttaa työvoimapula, jonka yhtenä ratkaisuna pidetään teknologian lisäksi työperäistä maahanmuuttoa (Tehy 2020). Jo nyt työyhteisöt ovat monialaisia, moninaisia ja monikulttuurisia, jotka edellyttävät työntekijöiltä uusia yhteistyöosaamisen taitoja (Timperi 2022). Tulevaisuuden osaamistarpeiden ja ennakointimateriaalien pohjalta opetussuunnitelmien keskeisiksi painopistealueiksi valittiin kolme tulevaisuuden osaamisaluetta (Paananen ym. 2023; Konkola ym. 2021; OPH 2019): Digitaalinen ja hyvinvointiteknologinen osaaminen; Tiedon hallinnan ja hyödyntämisen osaaminen; Moninaisuus ja monialainen osaaminen. Jokainen näistä alueista jäsentyi vielä osa-alueisiin, jotka on esitetty taulukossa 1.

Osaamisalue	Osa-alue
Digitaalinen ja hyvinvointiteknologinen osaaminen	Informaatioteknologia Kommunikointi ja ohjaaminen Hyvinvointiteknologia Digitaalisten palvelujen innovointi ja kehittäminen
Tiedon hallinnan ja hyödyntämisen osaaminen	Tiedon hallinta Asiakaskeskeisyys ja palvelupolku
Moninaisuus ja monialainen osaaminen	Monimuotoisuus Monialainen toiminta

Taulukko 1. Sosiaali- ja terveysalan koulutusten opetussuunnitelmien teemat ja niiden osa-alueet.

Osaamisalueille laadittiin kuvaukset ennakointimateriaaleja hyödyntäen, jossa kuvattiin valmistuvan sosiaali- ja terveysalan opiskelijan osaaminen, esimerkiksi hyvinvointiteknologiaosaamiseen liittyen opiskelijan tulee valmistuessaan osata:

soveltaa olemassa olevaa teknologiaa erilaisissa työelämän ympäristöissä ja kehittää asiakaslähtöisesti erilaisia digitaalisia ja teknologisia ratkaisuja asiakkaan/potilaan hyvinvoinnin edistämiseksi ja parantamiseksi. Lisäksi opiskelijan tulee osata käyttää, suunnitella ja innovoida etäkäytön ja ohjausratkaisujen mahdollisuuksia työssään ja työtehtävien kehittämisessä; osata noudattaa etäkäytön- ja ohjausratkaisujen hyödyntämistä koskevia säädöksiä ja tietosuojalainsäädäntöä ja käyttää etäohjausratkaisuja turvallisesti; osata käyttää työssään laajennetun todellisuuden mahdollisuuksia ja käyttää virtuaalitiloja ja virtuaalitodellisuuksia työtehtävissään.

Opintojaksojen osaamistavoitteiden luomiseksi on välttämätöntä, että koulutuksen tuottama osaaminen (kompetenssi) on kuvattu. Kunkin opintojakson osaamistavoitteet ovat yhteydessä valmistuvalta ammattilaiselta odotettuun osaamiseen ja jokainen yksittäinen osaamistavoite rakentaa osaltaan tätä koulutuksen tuottamaa työelämäosaamista. Sosiaali- ja terveysalan opetussuunnitelmiin valitut teemat ja niiden osaamiskuvaukset linkittyvät hyvin myös Hyvinvointiyksikön kasvualustoilla tapahtuvaan TKI-toimintaan ja sitä kautta alueelliseen, kansalliseen ja kansainväliseen kehittämiseen ja innovaatiotoimintaan.

Valittujen teemojen lisäksi kaikkia opetussuunnitelmien osaamistavoitteissa tulee näkyä kestävän kehityksen tavoitteet. Ammattikorkeakoulu on strategisesti sitoutunut Yhdistyneiden kansakuntien Agenda 2030:n (kestäväkehitys.fi; LAB-ammattikorkeakoulu 2023b) mukaisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin ja haluaa edistää kestävyyttä ja vastuullisuutta kaikissa toiminnoissaan. Hyvinvointiyksikössä tähän tavoitteeseen vastataan etenkin lisäämällä tulevaisuuden ammattilaisten digitaalisista ja teknologista sekä sosiaalista kestävän kehityksen osaamista ja toteuttamalla koulutusta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Tulevaisuus haastaa opetussuunnitelmatyötä

Teknologian nopea kehitys mullistaa tällä hetkellä työelämää ja siinä tarvittavaa osaamista häkellyttävän nopeasti. World Economic Forumin raportissa (2020) ennustetaan työn ydintehtävien muuttuvan radikaalisti ja jopa puolet kaikista työntekijöistä tulee tarvitsemaan täydennyskoulutusta tai uudelleen kouluttautumista lähivuosien aikana. Tämä on iso haaste myös opetussuunnitelmatyössä, että pystymme ajattelemaan mitä osaamista opiskelijalla tulee olla vuonna 2027, jolloin ensimmäiset sosiaali- ja terveysalan opiskelijat valmistuvat uuden opetussuunnitelman mukaisesti. Digitaalisuuteen ja hyvinvointiteknologiaan, tiedon hallintaan ja hyödyntämiseen sekä moninaisuuteen ja monialaisuuteen liittyvän osaamisen lisäksi opetussuunnitelman tulee tuottaa valmiuksia asioiden analysointiin, kriittiseen ajatteluun, luovuuteen ja ongelmanratkaisuun, jotka ovat nostettu esimerkiksi World Economic Forumin raportissa (2020) tulevaisuuden keskeisiksi työelämätaidoiksi. Muuttuva työelämä haastaa koulutusorganisaatioita myös jatkuvaan keskusteluun opetussuunnitelman luonteesta ja pedagogisista ratkaisuista niin että opetussuunnitelma mahdollistaisi jokaisen opiskelijan yksilöllisesti rakentuvan asiantuntijuuteen kasvun polun (Laajala 2016).

Lähteet

ESG. 2015. Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education
Area (ESG). Brussels, Belgium. Viitattu 27.3.2023. Saatavissa https://www.enqa.eu/wp-content/uploads/2015/11/ESG_2015.pdf

Konkola, R., Hauta-aho, H., Hiilamo, H., Karttunen, M., Niemi, J., Tuominen, M., Huusko, M. & Väätäinen, H. 2021. Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI). Julkaisut 14:20. Viitattu 28.3.2023. Saatavissa https://karvi.fi/korkeakoulutus/koulutusala-arvioinnit/sosiaali-ja-terveysalan-koulutuksen-arviointi/

Kestäväkehitys.fi. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030. Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 28.3.2023. Saatavissa https://kestavakehitys.fi/agenda-2030

LAB-ammattikorkeakoulu. 2023a. Tietoa meistä. Viitattu 28.3.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/info/tietoa-meista

LAB-ammattikorkeakoulu. 2023b. Kestäväkehitys ja vastuullisuus. Viitattu 28.3.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/info/tietoa-meista/kestava-kehitys-ja-vastuullisuus

Laajala, T. 2016. Ammattikorkeakoulun osaamisperustaisen opetussuunnitelman tulkintarepertuaarit. Aikuiskasvatus. 36(4), 294–302. Viitattu 28.3.2023. Saatavissa https://doi.org/10.33336/aik.88515

Leveälahti, S., Nieminen, J., Nyyssölä, K., Suominen, V., Kotipelto, S. 2019. Osaamisrakenne 2035. Alakohtaiset tulevaisuuden osaamistarpeet ja koulutuksen kehittämishaasteet- Osaamisen ennakointifoorumin ennakointituloksia. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2019:14. Viitattu 29.3.2023. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaamisrakenne_2035.pdf

Paananen., H., Taivassalo, M., Raitanen, T. & Nieminen, A-P. 2023. Digitaalinen osaaminen ammatillisessa koulutuksessa- opas osaamisen sanoittamiseen. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2023:1. Viitattu 27.3.2023. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Digitaalinen_osaaminen_ammatillisessa_koulutuksessa_opas_osaamisen_sanoittamiseen.pdf

OPH. 2019. Opetushallitus. Osaamisen ennakointifoorumi – Osaamiskorttipakka. Viitattu 27.3.2023. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaamiskortit_verkkoversio_1.pdf

Timperi, T. 2022. Sote-integraation edellyttämä monialainen yhteistyöosaaminen. Selvityshenkilön raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2022:22. Viitattu 22.3.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164410/STM_2022_22_rap.pdf

Tehy. 2020. Tehyn näkemyksiä työperäisestä maahanmuutosta. Viitattu 29.3.2023. Saatavissa https://www.tehy.fi/fi/system/files/mfiles/muu_dokumentti/tehyn_nakemyksia_tyoperaisesta_maahanmuutosta_id_14243.pdf

Vitikka, E. & Rissanen, M. 2019. Opetussuunnitelma kansallisena ja paikallisena ohjausvälineenä. Teoksessa Autio, T., Hakala, L. & Kujala, T. (toim.) Siirtymiä ja ajan merkkejä koulutuksessa. Opetussuunnitelmatutkimuksen näkökulmia. Tampere: Tampere University Press. 221–245. Viitattu 28.3.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-008-3

World Economic Forum. 2020. The Future of Jobs Report. Viitattu 28.3.2023. Saatavissa https://www3.weforum.org/docs/WEF_Future_of_Jobs_2020.pdf

Kirjoittajat

Hannele Tiittanen toimii yliopettajana LAB ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikössä ja on yksi opetussuunnitelmatyön vastuuhenkilöistä.

Annamaija Id-Korhonen lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikössä, TKI kasvualustan Data ja teknologia hyvinvoinnin tukena vetäjänä ja yhtenä opetussuunnitelman kehittäjistä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/634777 (CC0)

Julkaistu 3.4.2023