Suomessa halutaan laajentaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio- (TKI) toimintaa tekevien yritysten joukkoa ja saada erityisesti pk-yrityksiä siihen mukaan kestävän kilpailukyvyn rakentamiseksi. Yhteistyö yritysten ja korkeakoulujen sekä muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa on avainasemassa TKI-toiminnan kehittämisessä. TKI-infrastruktuurit – esimerkiksi laboratoriot, mittausvälineet, tietoverkot, uusien teknologioiden ja palveluiden testialustat sekä erilaiset asiantuntijapalvelut – voivat tukea tutkimustulosten hyödyntämistä yritysten liiketoiminnassa.

Kirjoittajat: Meri Jalonen, Niina Ihalainen & Ville Sarpo

Suomen kansallinen TKI-tiekartta on asettanut tavoitteeksi nostaa tutkimus- ja kehittämismenojen osuus bruttokansantuotteesta neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä (Valtioneuvosto 2020). Näin halutaan edistää uusien ideoiden, tiedon ja teknologioiden kehittämistä niin yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi kuin työn tuottavuuden parantamiseksi ja talouskasvun takaamiseksi. TKI-toiminnan kasvattaminen lähtee takamatkalta, sillä Suomen T&K-menojen kehitys on ollut laskeva (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2021). Tiekartan laatimisen jälkeen niiden osuus BKT:sta on lähtenyt hienoiseen nousuun (kuva 1), mutta toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi ovat vasta käynnistymässä.

Infograafi kuvaa T&K-menojen osuus prosentteina BKT:sta OECD-maissa vuonna 2019 ja 2021. Se osoittaa, että Suomen T&K-menojen osuus BKT:sta on kasvanut hieman viime vuosina ollen OECD-maiden ja EU-maiden keskiarvoa korkeammalla. Kuitenkin mm. Tanskassa, Belgiassa, Saksassa ja Ruotsissa sekä Yhdysvalloissa ja Japanissa T&K-menojen osuus on Suomea korkeampi.]
Kuva 1. T&K-menojen osuus prosentteina BKT:sta OECD-maissa 2019 ja 2021 (Kuva: OECD 2023)

Suomessa yritysten TKI-toiminta on keskittynyt suuryrityksiin, ja siksi erityisesti pk-yritysten TKI-kyvykkyyksiä halutaan kehittää (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2021). Pk-yritykset voivat kasvattaa valmiuksiaan hyödyntää uutta tietoa tekemällä TKI-yhteistyötä korkeakoulujen ja muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa. Tutkimusorganisaatioiden tarjoamat TKI-infrastruktuurit ja niihin liittyvät asiantuntijapalvelut ovat yksi yhteistyömahdollisuus, jota pk-yritykset eivät välttämättä tunne ja osaa siksi hyödyntää (vrt. Hjelt ym. 2017).  TKI-infrastruktuurit, kuten laboratoriot, mittausvälineet, tietoverkot, uusien teknologioiden ja palveluiden testialustat sekä erilaiset asiantuntijapalvelut, voivat vahvistaa tutkimuksen ja yritystoiminnan rajapintaa ja tukea tutkimustulosten hyödyntämistä yritysten liiketoiminnassa (Hjelt ym. 2017). TKI-infrastruktuureja käyttämällä yritykset voivat esimerkiksi parantaa teknologian kypsyystasoa ennen markkinoille tuloa tai testata uusia tuotteita tai palveluja yhdessä käyttäjien kanssa (Hyytinen ym. 2022).

TKI-infrastruktuureja kartoitetaan niiden kaupallisen hyödyntämispotentiaalin tunnistamiseksi ja kehittämiseksi

LAB-ammattikorkeakoulussa syksyllä 2023 käynnistyneessä INNOVATE-hankkeessa kartoitetaan elinkeinoelämän käyttöön soveltuvia TKI-infrastruktuureja. Tarkoituksena on tunnistaa ne infrastruktuurit, joissa on kaupallista hyödyntämispotentiaalia erityisesti pk-yritysten liiketoiminnan kasvun näkökulmasta. Kartoituksen avulla pyritään rakentamaan vaatimusmäärittely kaupallisesti hyödynnettäville TKI-infrastruktuureille sekä edistämään infrastruktuurien tarjoajien kyvykkyyksiä tuotteistaa palveluitaan. INNOVATE-hanke toimii valtakunnallisen Innovaatio- ja osaamisverkostot -teeman koordinaatiohankkeena, jota ohjaa ja rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus. Sen tavoitteena on luoda yhteistyön avulla uutta vauhtia tutkimus- ja yritysmaailman yhteistyölle ja siten tukea elinkeinoelämälähtöistä osaamisen uudistumista ja yritysten kasvua (LAB-ammattikorkeakoulu 2023). Lisäksi se tukee Innovaatio- ja osaamisverkostot -teeman rahoittamia tutkimushankkeita jalkauttamaan tietoa niiden tuloksista (kuva 2).

Kuva 2. Innoverkostoina tunnettu INNOVATE-hanke tavoittelee nostetta tutkimus- ja yritysyhteistyöhön. (Kuva: Tommi Mustaniemi)

TKI-infrastruktuurikartoitus perustuu aiempiin selvityksiin suomalaisista tutkimus- ja teknologiainfrastruktuureista sekä kehitysympäristöistä (mm. Hjelt ym. 2017; Hyytinen ym. 2022; Marttinen 2021; Viitasaari & Päällysaho 2016), joita käsitellään TKI-infrastruktuureina. Kartoituksessa on tarkasteltu pääasiassa tutkimusorganisaatioiden (yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset) hallinnoimia infrastruktuureja, mutta mukana on myös kaupunkien ylläpitämiä kehitysympäristöjä.

TKI-infrastruktuurikartoitus perustuu aiempiin selvityksiin suomalaisista tutkimus- ja teknologiainfrastruktuureista sekä kehitysympäristöistä (mm. Hjelt ym. 2017; Hyytinen ym. 2022; Marttinen 2021; Viitasaari & Päällysaho 2016), joita käsitellään TKI-infrastruktuureina. Kartoituksessa on tarkasteltu pääasiassa tutkimusorganisaatioiden (yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset) hallinnoimia infrastruktuureja, mutta mukana on myös kaupunkien ylläpitämiä kehitysympäristöjä.

Kartoituksen ensimmäisessä vaiheessa koottiin kokonaiskuvaa elinkeinoelämän käyttöön soveltuvista TKI-infrastruktuureista julkisiin tietoihin perustuen. Erilaisia infrastruktuureja tunnistettiin pitkälti yli 300, joiden heterogeenisyys tekee niiden arvioinnista ja vertailusta haastavaa. Joukossa on niin kansallisella tiekartalla olevia, laajoja tutkimusinfrastruktuurien verkostoja (Suomen Akatemia, 2022), VTT:n laajoja tutkimusympäristöjä (VTT 2024) kuin yksittäisten ammattikorkeakoulujen laboratorioita ja palvelukokonaisuuksia. Osa infrastruktuureista löytyy Tiede ja tutkimus -tietokannasta (Opetus- ja kulttuuriministeriö & CSC 2024), mutta monet toimijat eivät vielä ole ilmoittaneet hallinnoimiaan infrastruktuureja palveluun. Kartoituksessa havaittiin aiempien selvitysten tulosten mukaisesti, että julkisten tietojen perusteella on vaikea arvioida TKI-infrastruktuurien soveltuvuutta yrityskäyttöön. Erityisesti toiminta- ja palvelumalleista sekä hinnoittelusta oli vaikea löytää tietoa, vaikka kaikki kartoitukseen sisällytetyt infrastruktuurit ovat periaatteessa yritysten käytettävissä. Toisaalta kartoitus osoitti, että yritysten saatavilla on monipuolisia TKI-palveluita ympäri Suomen. Niitä hyödyntämällä myös pk-yritykset voisivat oppia lisää esimeriksi tekoälyn, kyberturvallisuuden, terveysteknologian tai bio- ja kiertotalouden ratkaisuista sekä kehittää uusia tuotteita ja palveluita yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden kanssa.

Infrastruktuurien tarjoajat kutsutaan mukaan palvelumallien yhteiskehittämiseen

Kartoituksen seuraavassa vaiheessa tunnistetaan joukko TKI-infrastruktuureja, jotka ovat pk-yritysten hyödynnettävissä. Tämä tarkoittaa, että infrastruktuurin tarjoajalla tulee olla olemassa tai valmius kehittää toimintamalli tuotteistetun TKI-palvelun tarjoamiseksi yrityksille pitkäjänteisesti varaamalla toimintaan riittävät resurssit. Tiedonkeruuta syvennetään haastatteluilla, jotta tunnistetaan yritysten tarvitsema tiedot kiinnostavien infrastruktuurien löytämiseen sekä selvitetään infrastruktuurien tarjoajien valmiudet palveluiden tarjoamiseen. Tämän pohjalta lähdetään määrittelemään, mitä TKI-infrastruktuurien kaupallistaminen edellyttää ja millaisia kriteerejä infrastruktuurien tulee täyttää pystyäkseen tarjoamaan palvelujaan yrityksille. Näin luodaan edellytyksiä sille, että kaupalliset TKI-infrastruktuurit voisivat jatkossa olla saatavilla yhdestä paikasta.

Infrastruktuurien tarjoajilla on myös mahdollisuus lähteä kehittämään yhteisiä toiminta- ja palvelumalleja. Yhteistyöhön kutsutaan mukaan tutkimusorganisaatioita ja muita infrastruktuurien hallinnoijia, jotka ovat valmiita yhteiskehittämään asiakaslähtöisiä palvelumalleja. Vaikka jo nykyään tietyt verkostot tarjoavat TKI-infrastruktuurejaan yhteisillä sivuilla, infrastruktuurien palvelumallit vaihtelevat verkostoon kuuluvien toimijoiden välillä. Yhteiskehittämisen tarkoituksena on synnyttää tuotteistettuja palvelumalleja, joiden kautta pk-yritykset pääsevät hyödyntämään TKI-infrastruktuureja erilaisiin kehittämistarkoituksiin.

Lisäksi infrastruktuureille tarjotaan näkyvyyttä Innoverkostot-tapahtumien kautta. Suunnitteilla on TKI-infrastruktuurien esittelyjen sarja, jossa tehdään tunnetuksi tiettyihin teemoihin tai toimialoihin liittyviä infrastruktuureja.

Lähteet

Hjelt, M., Sepponen, S. Palomäki, S. & Luoma, P., Gaia Consulting Oy. 2017. Julkiset tutkimusinfrastruktuurit ja kehitysympäristöt elinkeinoelämän käytössä. Katsaus 336/2017. Helsinki: Tekes. Viitattu 28.12.2023. Saatavissa https://www.businessfinland.fi/globalassets/julkaisut/julkiset_tutkimusinfrastruktuurit_336_2017.pdf

Hyytinen, K., Virkkunen, T., Valkokari, K., Saari, P., & Grönroos, E. 2022. Kansainvälisesti merkittävät kehitys- ja kokeiluympäristöt: Menestystekijät ja vaikuttavuuden kriteerit. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:31. Viitattu 25.1.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163975/TEM_2022_31.pdf

LAB-ammattikorkeakoulu. 2024. Nostetta tutkimus- ja yritysmaailman yhteistyöhön. Viitattu 25.1.2024. Saatavissa: https://www.innoverkostot.fi/

Marttinen, S. (toim.). 2021. Tutkimuslaitosten tutkimusinfrastruktuurit 2021. Tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanet. Viitattu 28.12.2023. Saatavissa http://tulanet.fi/wp-content/uploads/2021/03/Tutkimuslaitosten-tutkimusinfrastruktuurit-2021-final.pdf

OECD. 2023. OECD Main Science and Technology Indicators. Viitattu 23.1.2024. Saatavissa https://www.oecd.org/innovation/inno/msti2023sept.pdf

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2021. Kansallinen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden päivitetty tiekartta. Viitattu 22.1.2024. Saatavissa https://okm.fi/documents/1410845/22508665/Kansallinen+tutkimuksen,+kehittämisen+ja+innovaatioiden+päivitetty+tiekartta.pdf

Opetus- ja kulttuuriministeriö & CSC. 2024. Hae tietoa tutkimuksesta Suomessa. Viitattu 25.1.2024. Saatavissa https://tiedejatutkimus.fi/fi/

Suomen Akatemia. 2022. Roadmap for Finnish Research Infrastructures 2021-2024. Viitattu 25.1.2024. Saatavissa https://www.aka.fi/globalassets/1-tutkimusrahoitus/4-ohjelmat-ja-muut-rahoitusmuodot/4-tutkimusinfrastruktuurit/roadmap-for-finnish-research-infrastructures-20212024.pdf

Valtioneuvosto. 2020. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tiekartta – Kestävän ja kehittyvän yhteiskunnan ratkaisuja tuottava Suomi. Viitattu 22.1.2024. Saatavissa https://okm.fi/documents/1410845/4449678/Tutkimus-,+kehittämis-+ja+innovaatiotoiminnan+tiekartta/259864dc-a31c-cbcf-30ad-e2222724ccfa/Tutkimus-,+kehittämis-+ja+innovaatiotoiminnan+tiekartta.pdf/Tutkimus-,+kehittämis-+ja+innovaatiotoiminnan+tiekartta.pdf

 Viitasaari, J. & Päällysaho, S. 2016. Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ympäristöjen ja infrastruktuurien avoimuus: Avoimuuden lisääminen korkeakoulujen käyttäjälähtöisessä innovaatioekosysteemissä -hankkeen raportti. Seinäjoki: Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 11. Viitattu 28.12.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7109-48-9

 VTT. 2024. Tech & infra. Viitattu 25.1.2024. Saatavilla https://www.vttresearch.com/fi/tutkimusymparistot

Kirjoittajat

Johtava asiantuntija Meri Jalonen (TkT) työskentelee INNOVATE-hankkeessa asiantuntijana ja TKI-kartoituksen vetäjänä.

TKI-asiantuntija Niina Ihalainen (VTM, MBA) työskenteli INNOVATE-hankkeessa asiantuntijana.

Lehtori Ville Sarpo (KTT) työskentelee INNOVATE-hankkeessa asiantuntijana.

 

Artikkelikuva: Innoverkostot https://www.innoverkostot.fi/materiaalipankki/

Julkaistu 1.2.2024

Viittausohje

Jalonen, M., Ihalainen, N. & Sarpo, V. TKI-infrastruktuurien palvelut pk-yritysten hyödynnettäväksi. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/tki-infrastruktuurien-palvelut-pk-yritysten-hyodynnettavaksi/