Agentti, automaatio vai oma pieni sovellus pienyrittäjälle?

Tuntuuko siltä, että keskustelevan tekoälychatin vakiintunut käyttö on ajautunut toisiaan muistuttavien tiedostojen lataamiseksi ja pienten toistuvien pyyntöjen tekemiseksi? Onko tämä nyt sitä luvattua tekoälyautomaatiota: ladataan tiedosto ja kopioidaan sille toimivaksi todettu kehote Word-dokumentista, jossa se on jemmassa?

Kirjoittaja: Jan-Erik Sandelin

Moni yrittäjä miettii, miksei tekoäly voisi tehdä vielä enemmän ja ennen kaikkea miksi se ei toimi oma-aloitteisemmin. Helposti ja nopeasti käyttöönotettava tekoälychat ei taivu kaikkiin käyttötapauksiin ja edellyttää yhä ihmisen jatkuvaa vuorovaikutusta. Tekoälychat on usein käyttäjäkohtainen, eikä ratkaisu siten välttämättä palvele koko työyhteisöä. Tähän ongelmaan tartutaan LABin hankkeessa AIKAA! Älykästä ja inhimillistä automaatiota mikro- ja PK-yritysten arkeen (LAB-ammattikorkeakoulu 2026).

Kohti automaatiota

Tekoälyn terästämä täysautomaatio edellyttää usein vaikeaselkoisia integraatioita ohjelmien välillä, kolmansien osapuolien työkaluja ja agentteja. Tämän artikkelin otsikon käsitteet eivät ole toisensa poissulkevia: automaatio voi sisältää tekoälyä ja sovellus olla automaation osa. Yrittäjän tuleekin olla tarkkana siinä, millainen ratkaisu kussakin tilanteessa parhaiten palvelee: agentti voi olla helppo ratkaisu, mutta se ei tarkoita, että se olisi optimaalinen ratkaisu kaikkeen (Schluntz & Zhang 2024). Omien prosessien määrittely ja jalostaminen voivat poistaa epämääräisyyden, jonka taklaamiseen agenttia on kaavailtu ja kalliin agentin sijasta voidaankin käyttää perinteistä automaatiota. Joskus tietojen käsittelyn perustarkoituksen kirkastuttua huomataan, että pienet apuohjelmat riittävät toistuvan työtaakan keventämiseksi.

Verkossa toimivat keskustelevat tekoälyt sisältävät yleensä kyllä jonkinlaisia automaatiomahdollisuuksia, mutta niiden kytkeminen yrityksen tietovarantoihin voi olla haaste tai tietoturvasyistä mahdotonta. Tekoälyautomaation edellytyksenä on usein työläs olemassa olevan tiedon tietoturvaluokittelu. Heti alussa yrittäjän onkin syytä pysähtyä ja miettiä, miten tiedot syntyvät ja miten niitä säilötään ”juuri nyt”: onko prosessi ja siihen liittyvän tiedon säilytys harkittua ja toimivaa? Henkilötietojen käsittelyssä esimerkiksi GDPR tuo aivan oman lisänsä tietosuojakysymyksiin ja vaatii ymmärrystä siitä, mikä tieto on menossa, minne ja miksi. Hanketyössä huomaamme, että tällä hetkellä (2026) agenteista puhutaan innokkaasti, mutta jo lyhyen asiaan tutustumisen jälkeen havaitaan usein, ettei käyttöönotto ole niin suoraviivaista kuin tilin avaaminen tekoälychattiin oli.

Meillä on jo agentti… vai onko?

Kun käyttöoikeudet ja tietovarannot ovat kunnossa, on ajastetun tehtävän luominen esimerkiksi ChatGPT:ssä hyvinkin helppoa (OpenAI 2026). Tekoälyn ohjastama, säännölliseksi ajastettu tehtävänanto on askel agentin suuntaan. Kaikkiaan agentin käsite on hieman häilyvä: yksi toimittaja kutsuu agentiksi tekoälychattia, toiselle ei riitä edes HAL 9000. Termiä määrittelevät asiantuntijoiden (kuten edellä mainitut Schluntz ja Zhang) sijaan tosiasiallisesti markkinoijat: esimerkiksi Microsoft jäsentää esittelyssään agentit kolmeen kategoriaan ”Kehote ja vastaus”, ”Tehtäväagentit” ja ”Autonomiset agentit” (Microsoft 2026). Tällä hetkellä monen huomio kiinnittyy juuri autonomisiin agentteihin, jotka imaisevat käsittelyynsä yrityksen tietoja heti niiden saapuessa ja käsittelevät niitä oma-aloitteisesti kellon ympäri.

Omalla koneella, mutta ei kuitenkaan paikallisesti

Moni koettaa tehdä ensimmäistä agenttiaan yksinkertaisesti pyytämällä automaatiota keskustelevalta tekoälyltä, ja tämä intuitio onkin aivan oikea. Vaikka tekoälychatti ei pystyisi täysautomaattisena agenttina toimimaan, se usein neuvoo jatkoaskelissa.

Hankkeissa olemme huomanneet, että pienyrittäjä päätyy usein ottamaan agenttiratkaisuksi sovelluksen, joka näyttää omalla koneella suoritettavalta ja pääsee siten tietokoneen tiedostoihin käsiksi (Anthropic 2026). Sovelluksen ”aivot” ja usein myös työkalut sijaitsevat jossain muualla kuin paikallisella koneella toimiva käyttöliittymä. Sovellus voi siis olla edelleen osittain tai täysin verkkopohjainen, vaikka paikallisia tiedostoja käsitteleekin. Etu on siinä, että tiedostoja ei tarvitse latailla käsin ja sovellus voi käynnistyä omia aikojaan.

Tietojen siirtyminen mahdollisesti ETA-alueen ulkopuolella olevaan pilvipalveluun (Euroopan tietosuojaneuvosto 2026) ei ole tietoturvamielessä ainoa huomioon otettava seikka toimenpiteitä pyydettäessä: vaikka agenttien luotettavuus onkin parantunut, on varovaisuuteen aihetta, kun käsitellään alkuperäisiä tiedostoja, eli joskus ainoita olemassa olevia kappaleita. Tässä kohdassa varovaisen yrittäjän tulee noudattaa tervettä järkeä tietojensa säilymisen turvaamiseksi ja huolehtia varmuuskopioista: ”Järjestä tähän projektiin liittyvät tämänhetkiset tiedostoni, poista turhat” voi olla riskialtis kehote työpäivän päätteeksi, jos tekoäly ei ymmärrä reagoida pyynnön epämääräisyyteen ja kopiot puuttuvat.

Miksi agentteja eivät jo käytä kaikki?

Julkisuudessa huomiota ovat saaneet koodaavat agentit. Kuluvan vuoden (2026) aikana nämä työkalut ovat jalkautuneet koodareiden arkikäyttöön vauhdilla ja muutkin kuin paatuneet koodarit ovat alkaneet hyödyntää niitä. Kuukausimaksullisissa tekoälyissä on usein tiukkoja käyttömäärärajoitteita, mikä ei välttämättä toimi automaatiossa: käyttörajoitukset saattavat astua voimaan juuri silloin, kun tiedostoja olisi tärkeää käsitellä nopeasti.

Agenttien kohdalla kulutus (eli lasku) ei ole aina ennustettavissa, jos se perustuu toteutuneeseen käyttöön. Kiinteisiin kuukausimaksuihin tottuneelle tekoälyjen käytön määrään pohjautuvat juoksevat kustannukset saattavat olla merkittäviä siinä vaiheessa, kun tekoäly pääsee tekemään omaan rytmiinsä asioita.

Koodausagentti voi myös ”vain” koodata sovelluksen

Koodausagenttiratkaisujen kenties merkittävin ominaisuus on niiden kyky tuottaa pieniä sovelluksia (Marttinen 2026). Tällaiset apuohjelmat on myös mahdollista asentaa kollegoille, jos ne eivät ole enää riippuvaisia tekoälytilauksesta tai koodausagentista. Esimerkiksi AIKAA!-hankkeen ratkaisuissa tämä lähestymistapa ongelmiin saa meiltä vahvan suosituksen, sillä tietoturvavaikutuksiakin on helpompi arvioida. Omalla koneella toimivan pienen prototyypin testaaminen ja jalostaminen on hyvin välitön kokemus. Laajempien kokonaisuuksien ja verkkosovellusten kohdalla on joka tapauksessa mietittävä esimerkiksi asiakastietojen turvalliseen säilyttämiseen liittyviä kysymyksiä.

Uusi teknologia ei välttämättä ratkaise jo pitkään piiloutunutta ongelmaa

LAB-ammattikorkeakoulusta yrittäjät ovat saaneet neuvoja koodausagenttien käyttöön erilaisissa hankkeissa siitä asti, kun koodausagentit alkoivat yleistyä. Hankkeissa olemme havainneet, että usein kun yrittäjä saa ensin hyvän kuvan omasta prosessistaan, hän huomaa itsekin, ettei tekoälystä ole ongelmaan merkittävää apua. Perinteinen tietokoneohjelma on usein agenttia luotettavampi ja käytössä halvempi ratkaisu. Tähän asti tuon ratkaisun käytännön este on ollut monelle pienyrittäjälle konsultin palkkiotaso. Koodausagentit ovat madaltaneet kynnystä omille kokeiluille.

Yrittäjälle jää kuitenkin yhä työsarkaa: oma sovellus edellyttää selkärankaa tiedostojen luontiin ja käyttöön. Esimerkiksi Excel-taulukoissa on usein haasteita, jotka eivät paljastu ihmissilmälle. Yritysten työntekijöiden tulee ymmärtää, että sarake, jossa on lukuja, ei sovelluksia käytettäessä enää saa sisältää luvun sijasta esimerkiksi tekstimuotoista kommenttia puuttuvasta luvusta.

Jos yrityksen tiedonkäsittelykulttuuri on hyvin vapaamuotoinen, eivät pienet apurisovellukset auta. Agentti voi joustaa ja taiteilla ihmisen käyttämän vapaamuotoisen ja koneen edellyttämän tarkasti sääntöihin perustuvan kulttuurin välillä. Toisaalta jos kulttuuri on hyvin, hyvin vapaamuotoinen, voidaan agentiltakin odottaa vähintään omalaatuisia ratkaisuja.

Lähteet

Anthropic. 2026. Claude Cowork. Viitattu 29.10.2026. Saatavissa https://claude.com/product/cowork

Euroopan tietosuojaneuvosto. 2026. Kansainväliset tiedonsiirrot. Data protection guide for small business. Viitattu 29.10.2026. Saatavissa https://www.edpb.europa.eu/sme/be-compliant/international-data-transfers_fi

LAB-ammattikorkeakoulu. 2026. AIKAA! Älykästä ja inhimillistä automaatiota mikro- ja PK-yritysten arkeen. Viitattu 29.10.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/aikaa-alykasta-ja-inhimillista-automaatiota-mikro-ja-pk-yritysten-arkeen

Marttinen, V. 2026. Koodaustaidoton äiti rakensi sivuston, joka kokoaa Helsingin vaipanvaihtopaikat kartalle – tekoälytutkija riemastui. Yle. Viitattu 29.10.2026. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20239305

Microsoft. 2026. Copilot ja tekoälyagentit. Viitattu 29.10.2026. Saatavissa https://www.microsoft.com/fi-fi/copilot/ai-knowledge/copilot-ai-agents

OpenAI. 2026. Scheduled tasks in ChatGPT. Viitattu 29.10.2026. Saatavissa https://help.openai.com/en/articles/10291617-scheduled-tasks-in-chatgpt

Schluntz, E. & Zhang, B. 2024. Building effective agents. Anthropic. Viitattu 29.10.2026. Saatavissa https://www.anthropic.com/research/building-effective-agents