Etelä-Karjalan yritysten toimintaympäristö murroksessa – kriisistä kohti uutta kasvua

Etelä-Karjala on viime vuosina kokenut yhden historiansa merkittävimmistä taloudellisista rakennemuutoksista. Venäjä-riippuvaisen talousrakenteen nopea mureneminen, metsäteollisuuden rakennemuutos sekä vihreään siirtymään kohdistuvat, vielä toteutumattomat odotukset ovat muuttaneet alueen yritysten toimintaympäristöä perusteellisesti. Samalla maakunta etsii uusia kasvun lähteitä investointien, osaamisen ja yritystoiminnan uudistumisen kautta.

Kirjoittaja: Ilkka Pajari

Venäjän-kaupan päättyminen muutti Etelä-Karjalan talouden pelisäännöt

Ennen pandemiaa Etelä-Karjalassa vieraili vuosittain noin 1,8 miljoonaa venäläistä matkailijaa, joiden kulutus alueella oli noin 310 miljoonaa euroa vuodessa (Etelä-Karjalan liitto 2020). Koronapandemian aiheuttaman väliaikaisen rajaliikenteen pysähdyksen jälkeen Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekä Suomen itärajan sulkeminen vuonna 2023 muuttivat tilanteen pysyvästi (Sisäministeriö 2026). Venäläismatkailu loppui käytännössä kokonaan, rajakauppa romahti ja monet palvelualojen yritykset menettivät tärkeimmän asiakaskuntansa. Venäjän suunnasta oli myös tullut merkittävästi varsinkin alueellisesti tärkeän metsäteollisuuden raaka-aineita (Etelä-Karjalan Liitto 2024).

Muutoksen vaikutukset näkyvät laajasti koko maakunnassa. Hotelli-, vähittäiskauppa- ja palvelualojen investointeja peruttiin tai siirrettiin, Venäjän-kauppaan sidoksissa ollut yritystoiminta vaikeutui. Taloudelliset vaikutukset ulottuivat myös kotitalouksiin. Samalla alue on joutunut etsimään uusia keinoja elinvoiman vahvistamiseksi ja talouden uudistamiseksi.

Työllisyystilanne jatkuu hankalana

Työttömien työnhakijoiden osuus Etelä-Karjalan työvoimasta oli elokuun 2026 lopussa 13,3 %, jossa on kasvua 9 % verrattuna vuoden takaiseen. Koko maassa työttömien osuus työvoimasta oli 12,0 %, jossa kasvua 6 %. Kunnittain tarkasteltuna Etelä-Karjalan korkein työttömyysaste oli Imatralla (16,4 %) ja matalin Lemillä (8,9 %).

Lomautettujen määrä on Etelä-Karjalassa kasvanut edellisvuodesta 26 %. Positiivisena asiana voidaan nähdä avoimien työpaikkojen kasvu 40 %:lla vuoden takaisesta. (Elinvoimakeskus 2026)

Metsäteollisuus on edelleen tärkeä tekijä aluetaloudessa

Etelä-Karjalan talouden tärkein tukijalka on ollut perinteisesti metsäteollisuus. Maakunnassa toimivat muun muassa UPM:n, Stora Enson ja Metsä Groupin suuret tuotantolaitokset, jotka ovat olleet merkittäviä työnantajia ja aluetalouden vetureita.

Metsäbiotalouden toimialan (talouden toimintoja, tuotteita ja palveluita, jotka perustuvat kestävästi hoidettuihin metsiin ja puuraaka-aineeseen) merkitys oli vahva vuoden 2021 tunnusluvuissa: Metsäbiotalouden osuus maakunnan tuotoksesta oli 32 prosenttia, arvonlisästä 20,3 prosenttia ja työllisyydestä 7,3 prosenttia. Vuoden 2026 luvut ovat pienentyneet: metsätalouden tuotos on 27,1 % ja arvonlisästä 8,1 %. Työllisten määrä (7,8 %) on pysynyt suunnilleen samana, mikä kertoo työllisten kokonaismäärän alenemisesta. Lisäksi neljä maakunnan seitsemästä suurimmasta teollisesta työnantajasta toimii metsäteollisuudessa (Tapio 2024, 26).

Alan tulevaisuus ei ole ongelmaton. Metsäteollisuustuotteiden kysyntä on pitkällä aikavälillä vähentynyt, Euroopan hidas talouskasvu ja rakennusalan haasteet ovat heikentäneet markkinoita ja tuotteiden ylitarjonta on painanut kannattavuutta (Metsäteollisuus 2026). Lisäksi Venäjän puuntuonnin loppuminen on kiristänyt kilpailua kotimaisesta puuraaka-aineesta ja nostanut hankintakustannuksia varsinkin itärajan läheisyydessä. Vuoden 2025 aikana useat metsäteollisuustoimijat ilmoittivatkin muutosneuvotteluista ja henkilöstövähennyksistä Etelä-Karjalassa.

Kuva 1. Metsäteollisuuden tuotantomäärät Suomessa 2016-2026 (Metsäteollisuus 2026).

Vihreä siirtymä tarjoaa uusia mahdollisuuksia

Koska perinteiset toimialat kohtaavat haasteita, Etelä-Karjalan tulevaisuutta rakennetaan vahvasti vihreän siirtymän ympärille. Maakunnan elinkeinostrategiassa korostuvat uusiutuva energia, biotalous, kiertotalous sekä puhtaan energian investoinnit. Tavoitteena on hyödyntää alueella olevaa teollista osaamista ja tutkimus- sekä kehitysinfrastruktuuria kestävän teollisuuden kasvun vauhdittamiseksi. (Etelä-Karjalan kauppakamari 2024)

Yleisemmällä tasolla yritysten investointihalukkuus on kuitenkin ollut varovaista, vaikka kiinnostus teknologisiin uudistuksiin, tekoälyyn ja digitalisaatioon on kasvanut.

Erityistalousalueesta odotetaan kasvun vauhdittajaa

Yksi merkittävimmistä tulevaisuuden mahdollisuuksista liittyy Etelä-Karjalan erityistalousalueeseen. Hallitus päätti vuonna 2026 käynnistää erityistalousalueen kokeilulainsäädännön valmistelun ja Etelä-Karjalasta Imatran seutua on pidetty alusta saakka yhtenä vahvimmista pilottialueista. Mukana olisivat Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala. Valmistelussa on tarkasteltu muun muassa yritysverotuksen huojennuksia, investointien poistoetuuksia, nopeampia lupamenettelyjä sekä uusia työvoima- ja koulutusratkaisuja. (Yle 2026)

Työ- ja elinkeinoministeriö on elokuussa 2026 asettanut työryhmän valmistelemaan erityistalousaluekokeilua Itä-Suomeen. Tavoite on houkutella investointeja ja parantaa työvoiman saatavuutta. Mikäli lainsäädäntö etenee, kokeilu voisi alkaa aikaisintaan vuonna 2028. Tavoitteena on vahvistaa alueen kilpailukykyä, houkutella investointeja ja luoda uusia työpaikkoja rajaseudulle. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2026)

Haasteista huolimatta investointeja on näköpiirissä

Vaikka yleinen taloustilanne on haastava, Etelä-Karjalaan on viime vuosina kohdistunut myös merkittäviä investointeja. Huomiota on erityisesti herättänyt Nebiuksen tekoälydatakeskusinvestointi Lappeenrannassa, jonka kokonaisarvon arvioidaan olevan 8,5–10 miljardia euroa ja rakentaminen valmis vuonna 2027 (Nebius 2026).

Lisäksi alueella on valmistunut 2025 Ovakon terästehtaan modernisointi (Ovako 2024), Nordic Nano Groupin akkuteollisuushankkeet (Rakennerahastot 2026) sekä Danfoss Editronin (2026) investoinnit uuteen tuotantolaitokseen (Danfoss 2025).

Infrahankkeista Karjalan radan kehittäminen jatkuu Luumäki-Joutseno sekä Imatra-Joensuu välien parantamisella. Näihin on myönnetty toteutusrahoitus (yhteensä 205 M€) Valtion väyläverkon investointiohjelmasta vuosille 2027-2034 (Väylävirasto 2026).

Myös suunnitteilla olevat hankkeet, kuten Solar Foodsin tuotantolaitos (2 vaihetta 182 M€, kokonaisuus 3 vaihetta noin 1 mrd €) (Solar Foods 2025) sekä Norsk e-Fuelin suunnittelema synteettisen lentopolttoaineen Imatran tehdas, jonka aikataulu on tosin siirtynyt 2030-luvun alkuun markkina- ja raaka-aineisiin liittyvien epävarmuuksien vuoksi (Yle 2026), kertovat siitä, että Etelä-Karjala nähdään edelleen kiinnostavana sijoittumisalueena erityisesti puhtaan teknologian ja vihreän teollisuuden näkökulmasta.

Elinvoiman rakentaminen vaatii yritysdynamiikkaa

Elinvoiman vahvistamiseksi on tarpeen panostaa erityisesti pk-yritysdynamiikan vahvistamiseen. Aluekehityksen näkökulmasta suurimpia haasteita ovat yritysten vähäinen kasvuhakuisuus, heikko yritysperustanta sekä kasvuyritysten määrän väheneminen. Tarkastelujaksolla 2019–2022 kasvuyritysten määrä laski Etelä-Karjalassa suhteellisesti enemmän kuin missään muussa maakunnassa. Samalla Kaakkois-Suomessa toimii paljon yrityksiä, joilla ei ole kasvutavoitteita. (Etelä-Karjalan liitto 2024)

Pitkän aikavälin menestys riippuukin siitä, kuinka hyvin alue pystyy synnyttämään uutta yritystoimintaa, kaupallistamaan osaamista ja houkuttelemaan investointeja. Tässä työssä korkeakouluilla, tutkimusorganisaatioilla ja yrityksillä on yhteinen rooli.

Katse tulevaisuuteen

Etelä-Karjalan toimintaympäristö on poikkeuksellisen voimakkaassa muutoksessa. Venäjä-riippuvaisen talousmallin päättyminen on pakottaa alueen uudistumaan, mutta samalla se on avannut mahdollisuuksia uudenlaiselle kasvulle. Vihreä siirtymä, energia-ala, tekoälyyn liittyvät investoinnit sekä mahdollinen erityistalousalue voivat muodostaa perustan seuraavalle kehitysvaiheelle.

Menestyminen edellyttää kuitenkin rohkeita investointeja, yritysten uudistumishalukkuutta sekä vahvaa yhteistyötä elinkeinoelämän, julkisen sektorin ja välillä. Juuri näiden tekijöiden varaan rakentuu Etelä-Karjalan seuraava kasvutarina.

Etelä-Karjalan Liiton myöntämällä EAKR -rahoituksella LAB-ammattikorkeakoulun toteuttama Next Level by Kasvu -hanke auttaa alueen Pk-Yrityksiä rakentamaan resilienssiä ja tulevaisuuden visioita liiketoimintaansa erityisesti päätöksentekoon ja kasvuun liittyen. Työkaluksi rakennetaan SimulaatioStudio, jolla yrittäjät voivat haastaa omia näkemyksiään liiketoimintansa kehittämisessä toimintaympäristön muutosten edessä.

Lähteet

Danfoss. 2025. Danfoss Editron ja Lappeenrannan Yritystila sopimukseen uuden tuotantolaitoksen rakentamisesta Lappeenrantaan. Viitattu 17.8.2026. Saatavissa https://www.danfoss.com/fi-fi/about-danfoss/news/cf/danfoss-editron-ja-lappeenrannan-yritystila-sopimukseen-uuden-tuotantolaitoksen-rakentamisesta-lappeenrantaan/

Elinvoimakeskus. 2026. Työllisyyskatsaus, Elokuu 2026. Viitattu 29.9.2026. Saatavissa https://elinvoimakeskus.fi/documents/d/elinvoimakeskus/tyollisyyskatsaus-etela-karjala-elokuu-2026-pdf

Etelä-Karjalan kauppakamari. 2024. Etelä-Karjalan elinkeinostrategia 2024. Viitattu 16.9.2026. Saatavissa https://etela-karjalankauppakamari.fi/elinkeinostrategia2024/

Etelä-Karjalan liitto. 2020. Venäläisten matkailun kasvu jatkui vuonna 2019. Viitattu 30.9.2026. Saatavissa https://liitto.ekarjala.fi/venalaisten-matkailun-kasvu-jatkui-vuonna-2019/

Etelä-Karjalan liitto. 2024. Aluekehittämisen tilanne- ja kehityskuva 2024: Etelä-Karjala. Viitattu 15.9.2026. Saatavissa https://liitto.ekarjala.fi/wp-content/uploads/2025/02/Etela-Karjalan-tilannekuva-2024.pdf.

Metsäteollisuus. 2026. Metsäteollisuuden tuotantomäärät kvartaaleittain. Viitattu 22.9.2026. Saatavissa https://metsateollisuus.fi/uutishuone/metsateollisuuden-tuotantomaarat-kvartaaleittain/

Nebius. 2026. Nebius to construct 310 MW AI factory in Finland. Viitattu 18.9.2026, Saatavissa https://nebius.com/newsroom/nebius-to-construct-310-mw-ai-factory-in-finland

Ovako. 2024. Ovako investoi Imatran terästehtaaseen lähes 15 miljoona euroa. Viitattu 18.9.2026. Saavissa https://www.ovako.com/fi/uutiset/uutiset-ja-tiedotteet/ovakon-lehdistotiedotteet/?releaseId=773E798A6C1E5BE9

Rakennerahastot. 2025. Ympäristöystävälliseen akkuteknologiaan panostava yritys sai lähes kolmen miljoonan euron rahoituksen. Viitattu 17.8.2026. Saatavissa https://rakennerahastot.fi/-/nordicnano-jtf-2025

Sisäministeriö. 2026. Itärajan tilanne. Viitattu 18.9.2026. Saatavissa https://intermin.fi/ajankohtaista/itarajan-tilanne.

Solar Foods. 2025. Solar Foods on valinnut Lappeenrannan Factory 02 -tuotantolaitoksen sijaintipaikaksi. Viitattu 19.9.2026. Saatavissa https://investors.solarfoods.com/release/44423a6e-0719-4ee9-b3c2-df1f085b44dd

Tapio. 2024. Metsäbiotalouden arvoketjut. Viitattu 21.9.2026. Saatavissa https://tapio.fi/projektit/metsabiotalouden-arvoketjut/

Tapio. 2026. Rahaa ja työtä metsistä – tuoreimmat tiedot omalta alueeltasi. Viitattu 28.9.2026. Saatavissa https://tapio.fi/projektit/rahaa-ja-tyota-metsista-tuoreimmat-tiedot-omalta-alueeltasi/

Työ ja elinkeinoministeriö. 2026. Työ- ja elinkeinoministeriö käynnistää itäisen Suomen erityistalousaluekokeilun valmistelun. Viitattu 19.9.2026. Saatavissa https://tem.fi/-/tyo-ja-elinkeinoministerio-kaynnistaa-itaisen-suomen-erityistalousaluekokeilun-valmistelun

Yle. 2026. Itäisen Suomen erityistalousalueen valmistelu alkaa – Imatralla ja Kajaanilla maakuntien tuki. Viitattu 15.9.2026. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20241476

Yle. 2026. Suuri investointi Imatralle siirtyy – yhtiö ei tiedä saako Suomesta keskeistä raaka-ainetta. Viitattu 17.9.2026. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20227504

Väylävirasto. 2026. Valtion väyläverkon investointiohjelma 2027-2034. Viitattu 18.9.2026. Saatavissa https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/194777/vj_2026-33_978-952-405-384-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kirjoittaja

Ilkka Pajari (DI) työskentelee TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä, ja hoitaa Next Level by Kasvu-hankkeen yritysyhteistyötä.

Artikkelikuva: LAB Press Image (Kuva: Teemu Leinonen)