Maallemuuttajat 2030 –hankkeessa selvitettiin talviurheiluvälineiden vuokraustoiminnan liiketoiminnan mahdollisuuksia Päijät-Hämeen alueella. Selvityksen tavoitteena oli arvioida, onko Päijät-Hämeen alueella potentiaalia talviurheiluvälineiden vuokraustoiminnalle, ja mitä potentiaaliset asiakkaat olisivat valmiita maksamaan vuoratessaan eri talviurheiluvälineitä.

Kirjoittajat: Kaisa Tuominen & Riitta Turkia

Jakamistalous haastaa perinteiset liiketoimintamallit uudelleen. Nyky-yhteiskunnassa ihmiset ostavat liikaa tavaraa ja moni hyödyke jää vajaakäytölle. Yhä useammalla arvot ovat muuttuneet ja ympäristötietoisuus lisääntynyt. Vältetään turhaa ostamista. Uudet liiketoimintamallit luovat houkuttelevan vaihtoehdon omistamiselle. (Harmaala ym. 2017, 54 –60.)
Talviurheiluvälineiden liiketoimintapotentiaalia lähdettiin selvittämään niin matkailu- ja majoitusyritysten kuin potentiaalisten asiakkaiden näkökulmasta. Asiakaspotentiaalia ja matkailuyritysten kokemuksia selvitettiin erilaisilla kyselyillä. Lisäksi liiketoimintapotentiaaliselvityksen tukena käytettiin Osterwalder ja Pigneurin (2010) Business Model Canvas työkalua. Tässä selvityksessä ei huomioitu Lahden kaupungin liikuntapaikkojen ja matkailuyrittäjien toimintaa, koska hankkeen toiminta sijoittuu maaseudulle.

Päijät-Hämäläisillä matkailuyrityksillä positiivisia kokemuksia vuokraustoiminnasta

Ensimmäinen kysely lähetettiin päijäthämäläisille matkailuyrittäjille. Kyselyssä haluttiin selvittää, onko yrityksillä käytössään jo joitakin vuokrattavia talviurheiluvälineitä ja mitä. Haluttiin myös selvittää käyttäjäkokemuksia, jos sellaisia on ollut. Lisäksi selvitettiin, ketkä nähtäisiin potentiaalisimpana asiakkaana välineiden vuokraustoiminalle oman yrityksen näkökulmasta ja onko tällainen yritystoiminta kiinnostavaa.

Yrityskyselyssä selvitettiin, oliko yrityksessä ollut joskus vuokrattavia talviurheiluvälineitä, ja jos oli niin mitä. Selvityksen mukaan noin puolella vastaajista vuorattavia välineitä olivat olleet talvikalastusvälineet, luisteluvälineet, potkukelkat, retkeilyvälineitä ja lumikenkiä. Yrityksillä oli pääsääntöisesti hyviä kokemuksia vuokraustoiminnasta. Lisäksi pieni lisätulo yritykselle koettiin hyväksi. Huonoksi kokemukseksi mainittiin vaativat asiakkaat, joiden mukaan tuotteen tulisi olla viimeisen kauden tuotteita. Osa koki kyseisen vuokraustoiminnan ylimääräisenä työni muun ohella. Potentiaalisimmiksi asiakkaiksi yritykset näkivät erityisesti kotimaan matkailijat, perheet ja nuoret, mutta kannatusta saivat myös muut ikäluokat ja ulkomaiset matkailijat. Sellaiset vastaajat, joilla ei ollut aiempaa kokemusta vuokraustoiminnasta näkivät, että talviurheiluvälineistä potentiaalisimmat tuotteet vuokrattaviksi heidän yrityksissään olisivat erilaiset talvikalastukseen, luisteluun ja kävelyyn liittyvät välineet.

Vuokraamisen motiivina tilan ja rahan säästäminen

Toinen kysely lähetettiin potentiaalisille talviurheiluvälineiden vuokraajille. Potentiaalisilta asiakkailta kysyttiin, missä paikoissa Päijät-Hämeessä he ovat harrastaneet talviurheilua. Eniten oli harrastettu Vierumäellä (41 %), Messilässä (41 %) ja Pajulahdella (14 %). Kyselyssä kysyttiin myös, että onko vastaaja ostanut kahden vuoden aikana jonkin talviurheiluvälineen. 68 % vastaajista oli ostanut murtomaahiihtovälineet. Seuraavaksi suosituimpia olivat muun muassa luistimet (32 %), lumikengät (23 %), lasketteluvälineet (18 %), potkukelkka (18 %). Jatkokysymyksenä kysyttiin, kuinka monta kertaa vuodessa vastaaja oli käyttänyt edellisessä kysymyksessä ostamaksi ilmoitettuja tuotteita. Suurin osa (60 %) oli käyttänyt viisi kertaa tai useammin, mutta yksi oli käyttänyt kerran vuodessa ja kaksi vastaajaa ei ollut käyttänyt ostamaansa tuotetta lainkaan.

Vastaajista 42 % oli joskus vuokrannut ostamisen sijaan jonkin talviurheiluvälineen. 23 % vastaajista ei ollut kiinnostunut vuokraamaan mitään. Henkilökohtaisen investoinnin näkökulmasta lasketteluvälineet nousivat suurimmaksi halutuksi vuokrauskohteeksi, lisäksi retkiluistimia ja murtomaahiihtovälineitä on ostettu kahden vuoden sisällä. Aiempia vuokrakokemuksia laskettelusuksista oli 62 %:lla vastaajista, murtomaahiihtosuksia oli aiemmin vuokrannut 23 % vastaajista. Lisäksi retkiluistimia, lumikenkiä, fatbikeja, moottorikelkkaa oli vuokrattu joskus. Vuokravälineiden käyttöä jatkossa harkitsi 76 % vastaajista, 12 % ei osannut sanoa ja 12 % ei sanonut harkitsevansa vuokravälineiden käyttöä.

Vuokravälineiden käytön puolesta puhujat vastasivat muun muassa, että kaikilla ei ole varaa omiin välineisiin, ei kannata ostaa vähäisen käytön vuoksi, ei vie tilaa omassa varastossa ja rahaa säästyy. Ne ketkä eivät harkinneet vuokrausmahdollisuutta kokivat, ettei ole tarvetta tai epäilivät ettei tuote ole hyvässä kunnossa vuokraushetkellä.

Lisäksi selvitettiin, mitä asiakkaat olisivat valmiita maksamaan välineistä per käyttökerta. Vaihtoehdot olivat 1 € – 21 € tai enemmän (Taulukko 1). Keskiarvoisesti asiakkaat olivat valmiita maksamaan maastohiihtosuksipaketista 4,3 €, laskettelusuksista 5,7 €, lumilaudasta 5,3 €, luistimista 3,8 €, potkukelkasta 3,2 €, pilkistä ja kairasta 3,2 €, lumikengistä 3,8 €, sauvakävelysauvoista 2,2 € per lainauskerta.

 1-2 €3-4 €5-6 €7-8 €9-10 €11-15 €16-20 €Enem-män kuin 21 €Keski-arvoMedi-aani
Maastohiihtosuksipaketti (sukset, sauvat, monot)4,60 %4,50 %27,30 %13,60 %27,30 %18,20 %0,00 %4,50 %4,34,5
Laskettelusukset  (sukset, sauvat, monot)10,00 %0,00 %0,00 %5,00 %25,00 %20,00 %25,00 %15,00 %5,76
Lumilauta5,30 %0,00 %10,50 %5,30 %36,80 %5,30 %36,80 %0,00 %5,35
Luistimet (tavalliset tai retkiluistimet)4,70 %9,50 %38,10 %9,50 %28,60 %4,80 %4,80 %0,00 %3,83
Potkukelkka5,00 %25,00 %40,00 %10,00 %15,00 %5,00 %0,00 %0,00 %3,23
Pilkki ja kaira10,50 %15,80 %42,10 %5,30 %26,30 %0,00 %0,00 %0,00 %3,23
Lumikengät4,60 %18,20 %27,30 %13,60 %22,70 %9,10 %4,50 %0,00 %3,83,5
Sauvakävelysauvat21,00 %52,60 %21,10 %0,00 %5,30 %0,00 %0,00 %0,00 %2,22
Jokin muu, mikä?42,80 %0,00 %14,30 %0,00 %0,00 %42,90 %0,00 %0,00 %3,43

Taulukko 1. Mitä asiakkaat ovat valmiita maksamaan vuokrattavista välineistä

Lopuksi kysyttiin, miltä alueelta Päijät-Hämeessä vuokraisit mieluiten itselle mieleisiä talviurheiluvälineitä. Asikkala ja Heinola koettiin suosituimmiksi. Ääniä annettiin myös Hartolaan, Sysmään, Padasjoelle, Nastolaan, Hollolaan, Kärkölään. Lahden seutu oli annettu myös vaihtoehdoksi, vaikka se rajattiin hankkeen ulkopuolelle varsinaisessa liiketoimintapotentiaaliselvityksessä. Liki puolet kokivat Lahden seudun kuitenkin hyväksi vaihtoehdoksi edellä mainittujen lisäksi. Yleisesti ottaen potentiaalisilla asiakkailla oli kiinnostusta vuokrauspalveluita kohtaan.

Yrityksille lähetetystä kyselystä saadut vastaukset antoivat positiivisen kokonaiskuvan vuokraustoiminnasta. Vastausten perusteella voidaan todeta, että jakamistalouden liiketoimintamallit kiinnostavat suurinta osaa kyselyyn vastanneista yrittäjistä. Potentiaalisiksi asiakkaiksi nähtiin kaiken ikäiset, paikalliset asukkaat, satunnaiset kotimaiset ja ulkomaiset matkaajat.

Lähteet

Harmaala, M-M., Toivola, T., Faehnle, M., Manninen, P., Mäenpää, P. & Nylund, M. 2017. Jakamistalous. Helsinki: Alma Talent.

Osterwalder, A. & Pigneur, Y. 2010. Business model generation: a handbook for visionaries, game changers, and challengers. Hoboken, New Jersey, John Wiley and Sons.

Kirjoittajat

Riitta Turkia toimii liiketalouden ja logistiikan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän teki Maallemuuttajat 2030 -hankkeessa jakamistalouden liiketoimintapotentiaaliselvityksiä.

Kaisa Tuominen toimii LAB-ammattikorkeakulun Teknologia-yksikössä TKI-asiantuntijana ja Maallemuuttajat 2030 -hankkeessa projektipäällikkönä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/856471 (CC0)

Julkaistu 14.12.2021

Viittausohje

Turkia, R. & Tuominen, K. 2021. Talviurheiluvälineiden vuokrauspotentiaalia selvitettiin Päijät-Hämeen maaseudulla. LAB Pro. [Viitattu pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/talviurheiluvalineiden-vuokrauspotentiaalia-selvitettiin-paijat-hameen-maaseudulla/