Taikasauvalla ajatuksia aktivoimassa

LAB-ammattikorkeakoulun nelihenkinen delegaatio osallistui kesäkuussa 2024 Tallinnassa innovaatiosaajille suunnattuun ISPIM 2024 -konferenssiin. Kirjoittaja esitteli konferenssissa tutkimustuloksia meneillään olevasta tutkimuksesta, jossa on seurattu yhdessä kahden kollegan kanssa LAB-ammattikorkeakoulun kehittymistä kohti työelämän innovaatiokorkeakoulua. Tässä artikkelissa esitellään lyhyesti konferenssiartikkelin taustaa ja tuloksia, sekä pohditaan tulosten merkitystä.

Kirjoittaja: Pasi Juvonen

Konferenssiartikkelin tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, voisiko haastateltavien mielikuvitusta aktivoimalla saada esille uusia ratkaisuvaihtoehtoja pirullisten ongelmien (Roberts 2000) ratkaisuun. Tavoite toimi samalla tutkimuskysymyksenä. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että monet mm. organisaatiokulttuurin muutokseen liittyvät haasteet ovat luonteeltaan pirullisia kesyjen (tame) haasteiden sijaan, mikä tarkoittaa samalla sitä, että niihin ratkaisuja haettaessa on tarve pyrkiä rikkomaan tavanomaisia ajattelun tapoja. Nämä edellä kuvatut kesyt ja pirulliset ongelmat saavat aikaan kesyjä ja pirullisia pelejä (Lundström 2015), jotka on ensinnäkin hyvä tunnistaa ja sitten vaikuttaa niihin tilanteen mukaan eri tavoin.

Aineistosta ja tutkimusprosessista

Aineisto artikkeliin muodostui 18 teemahaastattelusta, jotka toteutettiin kolmen tutkijan toimesta vuosina 2021–2022. Lisäksi kirjoittaja toteutti yhden ryhmähaastattelun keväällä 2024.

Kaikki haastattelut sisälsivät osion, jossa hyödynnettiin taikasauvaa haastateltavan mielikuvituksen aktivoinnin keinona. Taikasauvan hyödyntäminen tarkoitti sitä, että haastateltavalle tarjottiin kuvainnollisesti käyttöön taikasauva ja kerrottiin minkä tahansa asian muuttamisen välittömästi olevan mahdollista yhdellä taikasauvan heilautuksella. Haastateltavalta odotettiin intuitiivista vastausta siitä, mihin hän yhden käyttöön saamansa taikasauvan heilautuksen käyttäisi.

Haastattelujen aineisto analysoitiin aineistopohjaisen menetelmän (Strauss & Corbin 1997; Corbin & Strauss 2008) periaatteita hyödyntäen. Analyysi alkoi avoimella koodauksella, jossa aineistosta pyritään tunnistamaan mielenkiintoisia havaintoja ja muodostamaan niistä vähitellen siemenkategorioita. Tämän jälkeen syntyneiden kategorioiden ja niihin kuuluvien havaintojen välisiä yhteyksiä tarkastellaan, ja sen perusteella jäsennellään ja ryhmitellään. Tätä vaihetta kutsutaan aksiaaliseksi koodaukseksi. Analyysin kolmas päävaihe on valikoiva koodaus, jonka aikana on tarkoitus rakentaa ymmärrys aiheesta niin, että siitä voi raportoida muillekin. Aineistopohjaisen menetelmän avulla pyritään vastaamaan kysymykseen ”Miksi?”, eli miksi jossain kontekstissa toimivat henkilöt toimivat kuten toimivat ja miten he jäsentävät, kuvaavat ja perustelevat omaa toimintaansa kyseessä olevassa kontekstissa. Laadullinen tutkimus ei siis tavoittele absoluuttista totuutta, vaan pyrkii aina tavallaan raottamaan esirippua ja näkemään myös näyttämön kulisseihin.

Korosta, luo, supista, poista: poimintoja tuloksista

Tutkimustulosten esittelyssä hyödynnettiin Kimin ja Mauborgnen Sinisen meren strategia -kirjassa (Kim & Mauborgne 2015) esittelemää nelikenttää, jossa jäsentelyä tehdään korosta, luo, supista, poista -valinnoilla. Nelikenttä on esitetty kuvassa 1.

Kuva 1. Kim ja Mauborgnen (2015) nelikenttä.

Aineistosta nousi runsaasti havaintoja, jotka oli helppo sijoittaa edellä esitettyyn nelikenttään:

Korosta:

”Asetetaan selkeät tavoitteet ja seurataan miten ne toteutuvat.”
”Sisäisiä prosesseja tulee selkeyttää, jotta voimme aiempaa paremmin keskittyä strategisten tavoitteiden kuten kilpaillun rahoituksen hankkimiseen ja partneriverkoston rakentamiseen.”
”LAB-ammattikorkeakoulun ja korkeakoulupalvelujen rajapinta tulee käydä huolella läpi, tunnistaa toimimattomat kohdat ja laittaa ne kuntoon.”
”Asennoituminen. Ideaalitilanteessa jokainen kiinnittäisi huomioita siihen, miten suhtautuu asioihin.”

Luo:

”Tarvitsemme välittömästi lisää kokeneita asiantuntijoita.”
”Alhaalta-ylös-yhteistyön arvostus ja sopivasti aikaa sen toteuttamiseen.”
”Lisää aitoa dialogia.”
”Tarvitsee luoda ympäristö, jossa erilaisia mielipiteitä halutaan esittää. Tämä vahvistaa päätöksentekokykyämme.”

Supista:

”Meitä kannustetaan yhteistyöhön, mutta samaan aikaan tulosta mitataan yksiköittäin. Poistetaan toimimattomat ja / tai päällekkäiset mittarit ja mietitään uudelleen mitä kannattaa mitata ja miksi.”
”Aktivoidaan työntekijöiden luovuutta ottamalla kaikki turha byrokratia pois.”

Poista:

”Kateus. Saamme paljon enemmän aikaiseksi, kun ajattelemme LABin parasta yhden yksikön tai pienemmän ryhmän sijaan.”
”Ajattelun ja toiminnan siilot.”
”Turha kiire. Välillä uusia päätöksiä syntyy ennen kuin aiempien päätösten vaikutukset ovat selvillä.”

Tulosten pohdintaa

Haastateltavat selkeästi pitivät kysymyksenasettelusta ja haastattelijan tavallaan antamasta luvasta päästää hetkeksi irti arkijärkevyydestä taikasauvaa heilauttamalla. Haastatteluaineistoa analysoidessa yllätti, että suurin osa taikasauvan heilautuksista näytti kuitenkin kohdistuvan asioihin, jotka tuntuisivat olevan ratkaistavissa myös ilman taikasauvaa. Esimerkkinä tällaisesta on sisäisten prosessien selkeyttäminen. Kirjoittamalla paperille kaikki prosessissa mukana olevat toimijat toimintoineen, on mahdollista löytää ratkaisuja mm. prosessin keventämiseen.

Osa haastateltavista nosti itse puolestaan esille tarpeen käydä enemmän tämänkaltaisia keskusteluja. Kommentti ”meillä ei yleensä käydä tämänkaltaisia keskusteluja” kuvaa saatua palautetta. Samalla se tuo esille tarpeen lisätä luovuutta aktivoivia keskusteluja myös LABissa.

Mille tahansa organisaatiolle on hyödyllistä tunnistaa organisaatiossa meneillään olevat pelit, sekä se, mitkä niistä ovat kesyjä ja mitkä pirullisia. Tämän jälkeen on mahdollista pohtia mitkä peleistä toteuttavat organisaation strategiaa ja mitkä eivät. Ei-toivottuihin peleihin kuluva aika ja energia on syytä pyrkiä suuntaamaan organisaation strategiaa tukeviin peleihin.

Lopuksi

Kirjoittaja on esitellyt tutkimustuloksia nyt kahdessa peräkkäisessä ISPIM-konferenssissa, ja samalla kuullut useita muiden tutkijoiden tulosten esittelyjä. Näin on muodostunut käsitys konferenssin sisältöteemoista. Sekä tutkijakehittäjille että käytännön tekijöille voi suositella konferenssin aiheisiin tutustumista. Seuraava ISPIM Connects -konferenssi näyttää toteutuvan Osakassa joulukuussa 2024 ja sitä seuraava Bergenissä kesäkuussa 2025.

Lähteet

Corbin, J. & Strauss A. 2008. Basics of Qualitative Research 3e: Techniques and Procedures for Developing Grounded Theory. Los Angeles: Sage Publications.

Kim, W. C. & Mauborgne, R. 2015. Sinisen meren strategia. Laaj. p., [8., uud. p.]. Helsinki: Talentum.

Lundström, N. 2015. Aluekehittämisen pirullinen peli. Vaasa: Vaasan yliopisto.

Roberts, N. 2000. Wicked problems and network approaches to resolution. International Public Management Review. Vol. 1(1), 1 – 19.

Strauss, A. & Corbin, J. 1997. Grounded Theory in Practice. Thousand Oaks: Sage.

Kirjoittaja

Pasi Juvonen toimii LAB-ammattikorkeakoululla TKI-johtaja. Kokemusta ammattikorkeakoulukentältä on liki 30 vuotta ja valmennusyrittäjänä toimimisesta toistakymmentä vuotta.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1192061 (CC0)