Keskustelu kansainvälisten osaajien tarpeesta on ollut vilkasta syksyllä 2021. Työperäisestä maahanmuutosta toivotaan ratkaisua työvoimapulaan, ja monet yritykset ovat avanneet ovensa Suomeen muuttaville osaajille. Samaan aikaan suomalaisista korkeakouluista valmistuvilla kansainvälisillä opiskelijoilla voi olla vaikeuksia saada jalkaa oven väliin suomalaisessa työelämässä. Syyksi nimetään usein puutteellinen suomen kielen taito: sen ei katsota riittävän opintojen aikaisen harjoittelun suorittamiseen tai vakinaisessa työsuhteessa toimimiseen. Miten korkeakoulun suomi toisena kielenä -opetuksessa voidaan vastata työelämän vaatimuksiin ja samalla huomioida opiskelijoiden tarpeet saada yhteyksiä suomalaiseen työelämään?

Kirjoittajat: Pirjo Rantonen & Tarja Kovalev

Tuoreessa Suomen Yrittäjien kyselyssä 87 % haastelluista ilmoitti, että yrityksen toiminnassa tarvitaan suomen ja englannin kielen taitoa (Suomen Yrittäjät 2021). Vaikka englantia pidetään yritysten toisena kotikielenä, monikaan yritys ei tingi vaatimuksesta osata suomea erittäin hyvin. Etelä-Karjalassa tehdyn selvityksen mukaan (Virsinger 2020) valtaosa alueen yrityksistä on halukkaita palkkaamaan kansainvälisiä osaajia. Noin kaksi kolmasosaa yrityksistä pitää kuitenkin suomen kielen taitoa lähes tai ehdottoman välttämättömänä rekrytointitilanteessa. Useimmat työnantajat katsovatkin, että suomen kielen taito kuuluu niihin taitoihin, jotka rekrytoitavalla on oltava valmiina (Komppa 2015, 173).

Kielitaito ei kuitenkaan yksistään selittäne työllistymiseen liittyviä vaikeuksia. Myös työelämäyhteyksien ja verkostojen puute sekä syrjintä voivat hankaloittaa työllistymistä (Antikainen et al. 2020, 127). Suomalainen korkeakouluopiskelija on saanut ensimmäiset työelämäyhteytensä jo peruskoulun aikana, ja hän on rakentanut verkostoja ennen opintojen alkua niin sukulais-, ystävä- kuin harrastuspiireissäkin. Miten kansainvälinen opiskelija voisi rakentaa verkoston, joka auttaisi häntä kohti työelämää? Miten hän pääsisi tutustumaan suomalaisen työelämän pelisääntöihin, jotka voivat poiketa hyvinkin paljon hänen lähtömaassaan vallitsevista pelisäännöistä?

LAB-ammattikorkeakoulun Kielikeskus on mukana TalentHUB Etelä-Karjala -hankkeessa, jossa on selvitetty maakunnan yritysten osaamistarpeita. Osana hanketta on laadittu suomi toisena kielenä (S2) -opintojakso Finnish for Work 2, jolla tutustutaan suomalaisen työelämän pelisääntöihin ja kehitetään samalla kielitaitoa. Opintojakson sisällöissä on huomioitu niitä työelämän käytänteisiin liittyviä osaamistarpeita, joita alueen yritykset toivat esiin Kielikeskuksen hanketoimijoiden tekemissä haastatteluissa. Esille nousivat erityisesti aikakäsitys, tasa-arvo ja työturvallisuus. Opintojaksolla on huomioitu myös kansainvälisten opiskelijoiden tarve saada työelämäyhteyksiä ja mahdollisuuksia verkostoitumiseen oman alansa asiantuntijoiden kanssa.

Kurssin sisältö ja toteutustapa

Koska kyse on kielikurssista, substanssi ja kielenopetus on nivottu yhteen. Pääpaino kurssilla on suullisissa tehtävissä, kielen rakenteita käsitellään melko niukasti. Kurssin alussa opiskelija tekee oppimissuunnitelman, jossa hän kertoo, mitä tehtäviä aikoo tehdä ja kuinka hän työnsä aikatauluttaa. Tehtyään vaaditut tehtävät hyväksytysti, opiskelija saa Kansainvälisen osaajan työelämäpassin, jonka hän voi liittää työhakemukseensa. Kurssin rakenne on kuvattu alla.

Finnish for Work 2 -kurssin rakenne sekä Kansainvälisen osaajan työelämäpassi

Kuva 1. Finnish for Work 2 kurssin rakenne (Kuva: Tarja Kovalev)

Kurssiin kuuluu työhön tutustuminen, jonka tavoitteena on edesauttaa kv-opiskelijan verkostoitumista paikallisiin yrityksiin. Lisäksi opiskelija pääsee tutustumaan käytännössä suomalaisen työelämän pelisääntöihin. Työhön tutustumisen voi suorittaa kurssilla eri tavoin esimerkiksi varjostamalla oman alan työntekijää tai haastattelelutehtävällä, jossa selvitetään, millaiset valmiudet yrityksellä on palkata kv-osaaja. Lisäksi vaihtoehtona on sisällyttää koulutusohjelman pakollinen työharjoittelu tähän kurssiin.

Kurssipohjasta haluttiin tehdä nykyaikainen ja visuaalisesti houkutteleva ja se tehtiin H5P interaktiivinen kirja -työkalulla. Kurssi on suunniteltu toteutettavaksi monimuoto-opetuksena. Opiskelijat saavat myös henkilökohtaista ohjausta.

Opiskelijoiden palaute

Opintojakson alussa ilmeni, että osalla opiskelijoista oli jo työkokemusta Suomesta. Työelämän pelisääntöihin liittyvät oppimistehtävät auttoivatkin jäsentämään niitä kokemuksia, joita suomalaisesta työelämästä oli aiemmin saatu.

Opiskelijoita oli pyydetty jo ennen kurssin alkua etsimään omalta alueeltaan kaksi tai kolme kiinnostavaa yritystä. Yllättävää oli, että lähes kaikki mainitut yritykset olivat tunnettuja suuryrityksiä, jotka eivät toimi opiskelupaikkakunnalla. Voisikin päätellä, että kv-opiskelijat eivät tunne kovin hyvin oman alansa ja alueensa pk-yrityksiä ja että he saattavat suunnitella jo opintojen aikana muuttoa pois opiskelupaikkakunnaltaan.

Opiskelijat kokivat vaikeaksi yritysten kontaktoinnin haastattelutehtävissä. He eivät välttämättä saaneet yrityksistä yhtään vastausta. Kontaktien löytämisessä tarvittiin sekä kurssin opettajien että oman alan opettajien apua. Vaikka kontaktoini tuotti vaikeuksia useimmille, opiskelijat pitivät haastattelutehtäviä hyödyllisinä. Eräs opiskelija kertoi, että haastattelutehtävä oli eräänlainen testi itsevarmuudelle ja että hänellä on nyt tehtävien ansiosta kolme uutta kontaktia verkostossaan. Toinen opiskelija puolestaan koki, että hänen olisi nyt helpompi mennä mukaan suomalaiseen työporukkaan.

Kehittämisehdotuksia

Kurssia kehitetään opiskelijoiden palautteen ja opettajien kokemusten perusteella. Teoria on kurssilla yhdistetty onnistuneesti käytäntöön ja tekniset ratkaisut toimivat pääosin hyvin.  Pedagogisesta näkökulmasta kurssia voidaan vielä kehittää. Kuten useimmilla S2-kursseilla, myös tällä kurssilla opiskelija-aines on heterogeenista ja opiskelijat ovat eri vaiheissa S2-oppimispolkuaan. Jotkut opiskelijat kokivat, etteivät he ymmärtäneet kaikkia suomenkielisiä tehtävänantoja riittävän hyvin. Toisaalta osa opiskelijoista antoi hyvää palautetta siitä, ettei kurssilla käytetä englantia apukielenä. Tähän pyritään löytämään kompromissiratkaisu. Lisäksi on tarkoitus kehittää kurssin yhteisöllisiä oppimismuotoja ja arviointia.

Kurssin kehittämistarpeet liittyvät myös laajempaan viitekehykseen, kuten yritysyhteistyöhön ja S2-opetuksen kehittämiseen ja resursointiin. Isoin ongelma lienee edelleen yritysten ja kv-opiskelijoiden kohtaamisongelma. Kv-opiskelijoiden työllistymisen edistämisessä on useita toimijoita ja osin tehdään myös päällekkäistä työtä esimerkiksi hankkeissa. Olisi tärkeää, että kv-opiskelijayhteistyö näyttäisi yritysten suuntaan selkeältä ja helposti toteutettavalta. Etenkin paikalliset pienemmät yritykset olisi syytä nostaa kehittämisen keskiöön. Tähän kurssiin kuuluva lyhyt ja helposti toteutettava tutustuminen yritykseen ei sido kumpaakaan osapuolta, mutta voi olla alku opiskelijan työllistymiselle yritykseen.

Lähteet

Antikainen, M., Deseille, E. & Iso-Heiniemi, E. 2020. Töihin Suomeen: uraohjausta ja suomen kieltä kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille. Teoksessa: Stenberg, H., Antikainen M., Lintala, E. & Roivas, M. (toim.). Yhdessä kohti osaajien Suomea – oivalluksia maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminnasta. Helsinki: Metropolian Ammattikorkeakoulu. TAITO-sarja 63. 126-143. [Viitattu 9.10.2021]. Saatavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/353493.

Komppa, J. 2015. Työnantajan odotukset, työntekijän vastuu ja työyhteisön tuki. Näkökulmia korkeakoulutettujen maahanmuuttajien ammatillisen suomen oppimiseen. Teoksessa: Kalliokoski, J., Mård-Miettinen, K. & Nikula, T. (toim.) 2015. Kieli koulutuksen resurssina: vieraalla ja toisella kielellä oppimisen ja opetuksen näkökulmia. AFinLa-e. Soveltavan kielitieteen tutkiumuksia 2017 / n:o 8. 168-185. [Viitattu 9.10.2021]. Saatavissa: https://journal.fi/afinla/article/view/53778

Virsinger, P. 2020. South Karelian Employers’ Needs and Intention to Hire International Workforce.  Kv-opiskelijoista uutta osaamista yrityksiin, 4.12.2020, Seutu 1 -hanke. [Viitattu 20.10.2021]. Saatavissa: https://www.monikampusfinland.fi/wp-content/uploads/2021/02/Imatra_Survey_Patricia-Virsinger.pdf 

Suomen Yrittäjät. 2021. Kysely: Monipuolinen kielitaito on tärkeä yrityksille – kielitaidon merkitys vahvassa kasvussa. [Viitattu 9.10.2021]. Saatavissa: https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/yrittajagallup_kesa_2021_kielitaito.pdf

Kirjoittajat

Pirjo Rantonen, FM, on LAB-ammattikorkeakoulun kielikeskuksen lehtori. Hän opettaa saksaa ja suomea toisena kielenä ja on työskennellyt viime vuosina useissa S2 -hankkeissa.

Tarja Kovalev, FM, on LAB-ammattikorkeakoulun kielikeskuksen lehtori. Hän opettaa englantia, venäjää ja suomea toisena kielenä ja on työskennellyt myös hankkeissa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/115778 (CC0)

Julkaistu 23.11.2021

Viittausohje

Rantonen, P. & Kovalev, T. 2021. Suuntana suomalainen työelämä. LAB Pro. [Viitattu pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/suuntana-suomalainen-tyoelama/