Suomalaisten ammattikorkeakoulujen yrittäjyyskasvatuksen nykytilaa selvittämässä

Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on asettanut tavoitteita yrittäjyyskasvatukselle eri koulutusasteen oppilaitoksissa. Tässä artikkelissa esitellään muutamia huomioita suomalaisen yrittäjyyskasvatuksen nykytilasta. Aineistona on suomalaisten ammattikorkeakoulujen verkkosivut, opintosuunnitelmat ja toimintaa ohjaavat alueelliset strategia- yms. dokumentit.

Kirjoittaja: Pasi Juvonen

Yrittäjyyskasvatukselle asetettuja tavoitteita

OKM on asettanut yrittäjyyskasvatuksen tavoitteita. Tavoitteena on mm. lisätä positiivista asennetta yrittäjyyttä kohtaan sekä vahvistaa yrittäjämäisiä toimenpiteitä, tietoja ja taitoja. Lisäksi pitäisi lisätä valmiutta yrittäjyyteen, tunnistaa yksikön omia yrittäjyysvalmiuksia sekä luoda uutta yrittäjyyttä (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017).

Yrittäjyyskasvatuksen tutkimuksessa (mm. Gibb 2005; Lackeus 2015) tunnistetaan kolme tapaa yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Ne ovat yrittäjyydestä oppiminen, yrittäjyyttä varten oppiminen ja oppiminen toimimalla yrittäjänä. Ammattikorkeakoulujen roolia näissä vaihtoehdoissa tulisi painottaa kohti viimeistä vaihtoehtoa, eli tarjota oppimisympäristöjä ja pedagoginen tuki yrittäjänä toimimiselle.

Tavoitteena oli selvittää mitä suomalaiset ammattikorkeakoulut (n=22) kertovat yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden toteuttamisesta julkisilla verkkosivuillaan ja miten ne käytännössä toteuttavat niitä. Toinen selvitettävä asia oli, miten yrittäjyys aiheena näkyy valittujen koulutusohjelmien opintosuunnitelmissa. Kolmantena kiinnostuksen aiheena oli yrittäjyyskasvatukseen luodut alueelliset strategiapaperit, joiden perusteella eri toimijat suunnittelevat ja toteuttavat toimenpiteitään.

Tulokset yllättivät

Suomalaisten ammattikorkeakoulujen julkisten verkkosivujen perusteella yrittäjyyskasvatus ei ole käsite, joka olisi arkipäiväistynyt. Vain kolmessa ammattikorkeakoulussa käsite ylipäätään esiintyi yli 10 kertaa (vapaasanahaku pääsivulta). Sen sijaan yrittäjyys-hakusanalla tuloksia löytyi valtavasti, vastauksissa oli mukana opintojaksoja, projekteja, tapahtumia, julkaisuja, yms.

Yrittäjyyteen liittyvää opintojaksotarjontaa tarkastellessa kirjoittaja valitsi selvitettäväksi liiketalouden tradenomitutkinnon (amk), fysioterapeutin tutkinnon (amk) ja eri tavoilla kestävään kehitykseen liittyvät insinööritutkinnot (amk). Insinööritutkinnon osalta tutkintonimikkeitä olivat mm. Kiertotalous (amk), Ympäristötekniikka (amk), Vihreä siirtymä (amk) ja Energia- ja ympäristötekniikka (amk).

Yrittäjyyteen liittyvää opintojaksotarjontaa löytyi, ei ollenkaan yllättäen, selkeästi eniten liiketalouden tradenomitutkinnosta, joita tarjoaa tällä hetkellä 20 ammattikorkeakoulua. Kaikista tutkinnoista löytyi runsaasti yrittäjyyden opintojaksoja sekä pakollisina että valinnaisina. Kuudessa amk:ssa voi tällä hetkellä opiskella yrittäjänä.

Fysioterapeutin tutkinnossa, tarjolla 14 amk:ssa, yrittäjyyden opintoja on tarjolla vaihtelevasti ja niukasti. Yhdeksässä amk:ssa oli tarjolla yksi 2–5 opintopisteen opintojakso yrittäjyyteen liittyen ja viidessä ei ollut ollenkaan tarjolla yrittäjyysopintoja. Moni fysioterapeutti kuitenkin aloittaa oman liiketoiminnan ja Suomessa on noin 3000 alan yritystä.

Insinööritutkintojen osalta opintosuunnitelmissa tarjolla olevien yrittäjyyteen liittyvien opintojaksojen määrää voi pitää yllättävänä. Kestävä ja vastuullinen kasvu sekä EU:n puiteohjelman vihreä siirtymä ja digitalisaatio ovat tuttuja kaikille ammattikorkeakouluille. Silti ainoastaan yhdessä amk:ssa yrittäjyys oli pakollinen opintojakso kaikissa koulutusohjelmissa. Kuudessa yrittäjyyttä oli em. insinööriopinnoissa tarjolla 2–5 opintopistettä, mutta 12 tapauksessa yrittäjyyttä ei ollut opintosuunnitelmassa ollenkaan. Siis ei pakollisena, eikä valinnaiseksi suositelluissa. Tukea aihealueen liiketoimintaosaamisen kasvattamiselle näyttää siis ammattikorkeakouluissa olevan tarjolla varsin rajoitetusti.

Yllätykset jatkuivat yrittäjyyskasvatukseen liittyvien alueellisten strategiadokumenttien ja vastaavien aineistojen tarkastelussa. Suurella osalla Suomen alueista ei ole ajantasaista strategiaa yrittäjyyskasvatukselle. Myös kansallisen aihetta edistävän verkoston toimija vahvisti, että tilanne on se miltä se tiedonhaun perusteella näyttikin olevan.

Edellisten vaiheiden jälkeen toteutettiin 7 teemahaastattelua. Haastateltaviksi valikoitui henkilöitä, joilla oli yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden toteuttamisesta käytännön kokemusta. Haastattelussa kävi mm. ilmi, miten vahvasti OKM:n ammattikorkeakouluille asettaman rahoitusmallin koetaan ohjaavan amkien toimenpiteitä. Kun ei selkeästi tai suoraan mitata yrittäjyyden edistämiseen liittyviä asioita, niin yrittäjyyskasvatuksesta saatavien tulosten yhteyttä muihin mitattaviin tuloksiin ei välttämättä nähdä. Tämä voi johtaa lyhytnäköisiin ratkaisuihin. Haastattelukierros osoitti myös, että paljon alueellisia hyviä ja toimivia käytänteitä sekä kiinnostusta alueiden väliseen konkreettiseen yhteistyöhön on olemassa.

Laadullinen tutkimusote tuottaa monipuolisia tuloksia

Laadullinen tutkimusote, jossa valittuja asiantuntijoita pääsee haastattelemaan rauhassa muutamasta keskeisestä teemasta, tarjoaa aina mahdollisuuden myös heidän osaamiseensa tutustumiseen. Mikäli haastattelutilanteessa syntyy luottamuksellinen ilmapiiri, voi syntyä edellytykset yhteistyölle myöhemmin. Aika usein haastateltava nostaa asian esille jo haastattelun aikana.

Selvityksen toteuttaminen tarjosi tuoreen näkymän asiantilaan suomalaisissa ammattikorkeakouluissa, lisäksi syntyi muitakin havaintoja ja tuloksia. Antoisia olivat mm. yhteistyökeskustelut kolmen suomalaisen ammattikorkeakoulun kanssa mm. yhteisistä tutkimusaiheista ja niissä syntyneistä tuloksista ja niiden julkaisemisesta. Samaan teemaan liittyy myös ICERI2024-konferenssiin kirjoitettu vertaisarvoitu konferenssiartikkeli (Juvonen 2024) sekä Pasi Juvosen puheenjohtajuus (session chair) konferenssin Yrittäjyyskasvatus ja osaamisen kehittäminen (Entrepreneurship Education and Competence Development) -teemassa. Kollegoiden kanssa käytiin myös monia merkitykseen, tarkoitukseen ja ammatilliseen kasvuun liittyviä keskusteluja, joita monen mielestä työarjesta puuttuu. Tässä artikkelissa on reflektoitu näitä teemoja.

Lopuksi

Maailman kantokyky ja kasvun rajat ovat teemoja, jotka herättävät nykyisin kaikkialla ja konferenssi (ICERI2024), jossa esiteltyjä tuloksia tässäkin artikkelissa referoidaan, ei ollut poikkeus. Puhutaan tavoitteesta luoda kestävää kasvua ja samaan aikaan monen maan tilanne on, että kasvua ei synny. Tässä tilanteessa jokainen uudella tavalla ajattelija, liiketoimintaorientoitunut tai muulla tavoin kestävää kasvua tavoitteleva, nuori tai kokeneempi aikuinen, tulisi tunnistaa ja mahdollistaa hänelle oppiminen myös yrittäjyyttä kokemalla. Joskus syntyy tuloksena uusi yritys, usein yrittäjämäistä asennetta ja osaamista olemassa oleviin yrityksiin, joiden liiketoiminta voi siten uudistua. On hyvä pitää mielessä, että kestävään kasvuun tarvitaan edelleen myös taloudellista kasvua ja sitä syntyy uusista yrityksistä ja olemassa olevien yritysten kasvusta.

Vaikuttaa siltä, että kansallisella tasolla yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden toteuttamisessa tahtotila vaihtelee tällä hetkellä paljon, ja tilaa johtajuudelle tai suunnan näyttämiselle on tarjolla. Samaan aikaan LABilla on jo olemassa toimivia elementtejä (mm. tiimioppisen ja tiimiyrittäjyyden opintopolku, Business Mill, StartHub) em. tavoitteisiin vastaamiseen. Kun nämä elementit saadaan vielä nykyistä paremmin koottua kokonaisuudeksi, niin LABin tie kohti työelämän innovaatiokorkeakoulua vahvistuu entisestään.

Lähteet

Gibb, A. 2005. The future of entrepreneurship education – determining the basis for coherent policy and practice. Teoksessa Kyrö, P. & Carrier, C. (toim.). The dynamics of learning entrepreneurship in cross-cultural university context. Hämeenlinna: University of Tamperee, research Center for Vocational and Professional education, 44–62.

Juvonen, P. 2024. State of the Art of Entrepreneurship Education at Finnish Universities of Applied Sciences. ICERI2024 conference 10.-13.11.2024 Sevilla, Spain.

Lackéus, M. 2015. Entrepreneurship in education. What, why, when, how.”Entrepreneurship360 Background paper. LEED (Local Economic and Employment Development) Division of the OECD.

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2017. Yrittäjyyslinjaukset koulutukseen. Viitattu 10.9.2024. Saatavissa https://okm.fi/documents/1410845/4363643/yrittajyyslinjaukset-koulutukseen-okm-2017.pdf/dd81b6e7-888e-45e4-8c08-40d0d5a5277e

Kirjoittaja

Pasi Juvonen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Liiketoiminta-yksikön TKI-johtajana. Kokemusta amk -kentältä on liki 30 vuotta ja mikroyrittäjyydestä toistakymmentä vuotta. Väitöskirja (2014) liittyy yrittäjyyskasvatukseen ja tiimiyrittäjyyden opintopolun toteuttamiseen ammattikorkeakoulukontekstissa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/919601 (CC0)