Suojaudu auringonsäteiltä ja ihosyövältä

Kirjoittajat: Elina Tuimala, Marjo Valli & Tarja Korpela

Ultraviolettisäteily altistaa ihosyöville

Suomessa ihosyöpien määrä kasvaa jatkuvasti (Riihilä ym. 2021). Merkittävimpänä tekijänä on koko elämän aikana kertynyt auringonvalon ultraviolettisäteily (Lindholm ym. 2021, 869). Melanooma-ihosyövän tunnetuin riskitekijä on ihon toistuva palaminen etenkin nuorella iällä. Ei-melanoottisten ihosyöpien riskitekijä on iholle tulleen UV-säteilyn kokonaismäärä elämän aikana. (Snellman & Aitasalo 2022.) Auringon UV-säteily vanhentaa ihoa, heikentää immuunivastetta ja aiheuttaa ihoon DNA-vaurioita. UV-säteily ei ole pelkästään pahasta, jo pienellä UV-säteilyn määrällä saavutetaan positiivinen vaikutus D-vitamiinin muodostumisessa ihossa. (Toledo 2021, 6; Airola 2023; Mikkola ym. 2023, 354.) Ruskettuminen on ihon keino suojata ihoa lisävaurioilta ja on merkki ihosolujen DNA-vauriosta (Snellman & Aitasalo 2022). Ihon ruskettumiseen ja palamisherkkyyteen vaikuttaa sekä UV-säteilyn voimakkuus että ihotyyppi (Snellman & Aitasalo 2022; Airola 2023).

UV-säteily on sitä voimakkaampaa, mitä korkeammalta aurinko paistaa. UV-säteilyn määrään vaikuttaa lisäksi otsonin määrä, pilvisyys ja pinnan heijastavuus. (Toledo 2021, 25.) UV-säteitä on UVA-, UVB ja UVC- säteet. UVA- ja UVB-säteet pääsevät maahan asti, ja 95 prosenttia maahan tulevasta säteilystä on UVA-säteilyä, joka läpäisee myös ikkunalasin. Ihon punoitus on pääasiallisesti UVB-säteilyn aiheuttamaa. Pitkäaaltoisempi UVA-säteily pääsee tunkeutumaan ihossa pintakerrosta syvemmälle. Molempien säteiden aallonpituudet aiheuttavat ihossa DNA- vaurioita. (Airola 2023.) Haitallisen UV-säteilyn voimakkuus ilmaistaan UV-indeksillä (UVI). Mitä korkeampi UV-indeksi on, sitä herkemmin iho palaa.  Indeksin ollessa kolme tai sen yli, on syytä suojautua auringolta. Eteläisessä Suomessa UVI3 toteutuu toukokuusta elokuuhun jopa seitsemän tunnin ajan päivässä. UVI6 on merkki voimakkaasta säteilystä ja UVI8 tarkoittaa jo hyvin voimakasta säteilyä. (Ilmatieteenlaitos a; Snellman & Aitasalo 2022.) Kuluvan päivän ja kahden seuraavan vuorokauden UV-indeksin voi katsoa ilmatieteenlaitoksen sivuilta (Ilmatieteenlaitos b).

Kuva 1. Auringonvalolta suojautuminen on ihosyöpien ennaltaehkäisyssä keskeistä (Kuva: Marjo Valli)

Auringolta suojautuminen

Kolme tärkeintä keinoa suojautua auringon säteilyltä ovat varjo, vaatteet ja voiteet (Syöpäjärjestöt). Varjo ehkäisee jopa 50 % UV-säteilystä. Varjossakin oleskellessa tulee ottaa huomioon erilaiset heijastavat pinnat, kuten vesi tai hiekka, jotka voivat lisätä eri suunnista tulevaa säteilyn määrää. (Säteilyturvakeskus a.)  Vaatteissa värikäs ja tiiviisti kudottu kangas suojaa paremmin kuin vaalea ja ohut kangas, sillä kankaan ominaisuudet vaikuttavat UV-säteilyn kykyyn läpäistä sitä. Sopivalla hatulla tulisi suojata kasvot, kaula ja korvat. (Säteilyturvakeskus a; American Cancer Society 2024.) Heikosti säteilyä estävä kangas voi vastata vain noin suojakerrointa 4 (Syöpäjärjestöt). Laadukkaat CE-merkityt aurinkolasit suojaavat silmiä auringon vaaroilta, jotka voivat aiheuttaa kaihia, rappeumaa tai samentumia. Lapsien silmien linssit päästävät läpi enemmän UV-säteilyä, joten heillä on suurempi riski silmien vaurioille. Lasit suodattavat UV-säteilyn kokonaan, jos niissä on UV 400 merkki ja 100 % UV-suojan lupaus. Lasien tulisi olla riittävän suuret ja suojata myös UV-säteily sivusuunnasta. (Säteilyturvakeskus b.)

Aurinkosuojavoiteet voidaan jakaa orgaanisiin eli kemiallisesti vaikuttaviin aineisiin, jotka estävät haitallisten säteiden vaikutuksen imemällä niitä itseensä ja epäorgaanisiin eli fysikaalisiin suodattimiin, jotka muuttavat säteet vaarattomaksi lämpösäteilyksi tai heijastavat ne poispäin (Snellman & Rantanen 2004; Hernesniemi 2024, 8). Auringonsuoja-aineet jaotellaan myös UVA- ja UVB- suodattimiin vaikutusspektrin mukaan. Voiteiden kehittyessä useampi niistä täyttää laajakirjoisuuden kriteerit ja estää sekä UVA- että UVB-säteitä. (Snellman & Rantanen 2004.) Aurinkovoiteen suojakerroin eli SPF (sun protection factor) kertoo sen maksimaalisesta suojasta UVB-säteilyä vastaan (Säteilyturvakeskus). Suositeltu suojakerroin on vähintään 30, mutta korkeina säteilypäivinä suojakertoimen tulisi olla jopa 50 (Snellman & Rantanen 2004).  Ihon palaminen on erityisesti lapsuusiässä ihosyöpäriskiä kasvattava tekijä, joten lapsien iho tulisi suojata lapsille tarkoitetulla voiteella niiltä osin, kun varjo ja vaatteet eivät suojaa. Fysikaalisia suojavoiteita pidetään turvallisempina kuin kemiallisia suodattimia. (Snellman & Rantanen 2004.)

Aurinkovoiteessa ilmoitettu suojakerroin ja tuoteseloste voivat antaa virheellisen kuvan sen todellisesta tehosta, koska siitä puuttuu tiedot siitä, kuinka pitkään suojauksen teho pysyy muuttumattomana ja kuinka laajakirjoinen (UVA ja UVB) suojauksen teho on. Erilaisia suoja-aineita ja niiden yhdistelmiä on paljon erilaisia ja niiden ominaisuudet vaihtelevat laajasti.  Aurinkovoiteen suojakertoimen teho voi myös pudota murto-osaan normaalista, mikäli iholle levitetty voidemäärä on suositeltua pienempi ja ohuempi. (Snellman & Rantanen 2004.) Aurinkovoide tulisi levittää noin puoli tuntia ennen auringolle altistumista ja sitä tulisi lisätä vähintään parin tunnin välein ja aina uimisen, hikoilun tai pyyhekuivauksen jälkeen. Huulet tulisi suojata UV-suojan sisältävällä huulirasvalla. (American Cancer Society 2024.)  Aurinkosuojavoiteet säilyvät noin vuoden avaamisen jälkeen, ja ne tulisi säilyttää auringolta suojassa, sillä kuumuus hajottaa voiteen aurinkosuojamolekyylit (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2023). Mikään aurinkorasva ei anna täydellistä suojaa auringon UV-säteilyltä (American Cancer Society 2024). Hernesniemen (2024, 34) mukaan aurinkorasvojen kehityksessä tulisi huomioida helppokäyttöisyys, tehokkuus ja turvallisuus, jolloin niiden käyttämiseen on helppo kannustaa ja näin ehkäistä ihosyöpiä.

Ammattilaisen rooli ihosyöpien ehkäisyssä ja hoidossa

Ei-melanoottisten syöpien yleisyyden ja potilaiden suuren määrän vuoksi, on tärkeää, että ihotautien parissa työskentelevän henkilöstön ammatillinen osaaminen on riittävää ja perustuu ajantasaiseen ja tutkittuun tietoon. Jo hoitojen suunnitteluvaiheessa tulisi kiinnittää huomiota laadukkaaseen potilasohjaukseen, koska se on oleellista hoitojen onnistumisen kannalta (Lindholm ym. 2021, 871). Ihosyöpäpotilaan hoidossa olennaista on auringonvaloltasuojautumisen ohjaaminen (Saarnikko 2024). Auringolta suojautumisesta ja ihosyöpäriskistä tulisi lisätä valistusta, sillä esimerkiksi nuoriso ei koe ihosyöpäriskin koskettavan itseään (Mikkola ym. 2023, 354). Huolellisella auringonvalolta suojautumisella voitaisiin ehkäistä jopa 90-prosenttia ihosyövistä (Mikkola ym. 355). Ohjauksessa tulisi kiinnittää huomiota myös omaseurannan ohjaamiseen ja muistuttaa potilaita ihosyövän uusiutumisriskistä (Lindholm ym. 2021, 874). Potilasohjauksessa tärkeää on yksilöllisen opetuksen ja ohjauksen lisäksi antaa kirjallinen ohje (Lipponen 2014, 19). Ammattilaisten syvällinen tietämys ihosyövistä ja niiden hoitomuodoista edistää potilaiden saamaa ammattitaitoista terveydenhuollon hoitoa ja ohjausta ei-melanoottisista ihosyövistä.

Tuimala ja Valli (2025) tekivät opinnäytetyönä henkilöstölle ja opiskelijoille Tampereen yliopistollisen sairaalan ihotautien toimenpideyksiköön perehdytysvideon ei-melanoottisista ihosyövistä. Video käsittelee ei-melanoottisten ihosyöpien tunnistamista ja niiden hoitomuotoja, sillä toimenpideyksikössä työskentely edellyttää syvällistä tietämystä näistä aiheista. Videon avulla ihotautien hoitotyön ammattilaiset saavat tarvittavan osaamisen toteuttaa korkeatasoista hoitotyötä.

Lähteet

Airola, K. 2023. Ultraviolettisäteily (UV) ja sen vaikutus ihoon. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 4.6.2025. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00682

American Cancer Society. 2024. How to protect your skin from UV rays. Viitattu 9.6.2025. Saatavissa https://www.cancer.org/cancer/risk-prevention/sun-and-uv/uv-protection.html

Hernesniemi, C. 2024 Orgaaniset UV-suodattimet aurinkorasvoissa. Kandidaatin tutkielma. Aalto yliopisto, Kemian tekniikan kandidaattiohjelma. Espoo. Viitattu 6.6.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202501282053

Ilmatieteenlaitos a. Ihon suojaaminen auringonpaisteelta. Viitattu 4.6.2025. Saatavissa https://www.ilmatieteenlaitos.fi/suojautuminen-auringolta

Ilmatieteenlaitos b. UV-indeksin ennuste. Viitattu 12.6.2025. Saatavissa https://www.ilmatieteenlaitos.fi/uvi-ennuste

Lindholm, V., Pitkänen, S., Koskenmies, S., Keinonen, A., Övermark, M. & Isoherranen, K. 2021. Aktiininen keratoosi. Duodecim. Vol. 137 (8), 869–876. Viitattu 9.6.2024. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo16183.pdf

Lipponen, K. 2014. Potilasohjauksen toimintaedellytykset. Väitöskirja. Oulun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Terveystieteiden laitos, Hoitotiede. Oulu. Acta Universitatis Ouluensis D Medica 1236.  Viitattu 12.6.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:9789526203720

Mikkola, L., Höytö, A. & Sormunen, M. 2023. Aurinkosuojautuminen 16–20-vuotiaiden nuorten kokemana. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti. Vol. 60 (4), 354–367. Viitattu 5.6.2025. Saatavissa https://doi.org/10.23990/sa.120562

Riihilä, P., Knuutila, J. & Kähäri, V-M. 2021. Aikuisten yleisimmät ei-melanosyyttiperäiset ihokasvaimet. Aikakauskirja Duodecim. Vol.137 (12), 1279–88. Viitattu 8.6.2024. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo16284

Saarnikko, K. 2024. Tyvisolusyöpä on yleisin ihosyöpä — näin tunnistat sen. Potilaan lääkärilehti. Viitattu 9.6.2024. Saatavissa www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/tyvisolusyopa-on-yleisin-ihosyopa-nain-tunnistat-sen/

Snellman, E & Aitasalo, M. 2022. Auringonpaisteen haitat. Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 5.6.2025. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/mat00217/auringonpaisteen-haitat

Snellman, E. & Rantanen, T. 2004. Auringonsuojavoiteiden salat. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. Vol.120 (6), 683–692. Viitattu 6.6.2025. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo94164

Säteilyturvakeskus a. Auringon UV-säteily. Viitattu 6.6.2025. Saatavissa https://stuk.fi/varjopaikat-suojaavat-uv-sateilylta

Säteilyturvakeskus b. Mitä UV-säteily on? Viitattu 6.6.2025. Saatavissa https://stuk.fi/mita-uv-sateily-on

Syöpäjärjestöt. Aurinko ja UV-säteily. Viitattu 6.6.2025. Saatavissa https://www.ilmansyopaa.fi/tunne-syopariskit/aurinko/

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2023. Anna auringon lämmittää, mutta suojaudu oikein. Viitattu 6.6.2025. Saatavissa https://thl.fi/ajankohtaista/kampanjat/kesaterveys/anna-auringon-lammittaa-mutta-suojaudu-oikein

Toledo, A. 2021. Effects of narrow-band ultraviolet B radiation on formation of neuroendocrine mediators in the skin and on mood, and findings on tanning dependence and winter blues among sunbathers. Väitöskirja. Tampereen Yliopisto, Lääketieteen ja teknologian laitos. Tampere. Viitattu 4.6.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2041-6

Tuimala, E & Valli, M. 2025. Digitaalinen perehdytys ei-melanoottisiin ihosyöpiin Tampereen yliopistollisen sairaalan ihotautien toimenpideyksikössä. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Lahti. Viitattu 9.6.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061022164

Kirjoittajat

Elina Tuimala on sosiaaliohjaaja (AMK) ja opiskelee Sosiaali- ja terveysalan palvelumuotoilu (YAMK)-koulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa.

Marjo Valli on sairaanhoitaja ja opiskelee Sosiaali- ja terveysalan palvelumuotoilun opiskelija (YAMK)- koulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa.

Tarja Korpela toimii LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikössä Hyvinvointipalveluiden palvelumuotoilu (yamk) -koulutuksen koordinaattorina. Hän on asiantuntija Moninaisuus ja yhdenvertaisuus työelämässä –tutkimusryhmässä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/627710 (CC0)

Viittausohje

Tuimala, E., Valli, M. & Korpela, T. 2025. Suojaudu auringonsäteiltä ja ihosyövältä. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/suojaudu-auringonsateilta-ja-ihosyovalta/